Työelämän kehittämisryhmän Tekryn jäsenet esittäytyvät
Keitä ovat KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisen työelämän kehittämisryhmän Tekryn jäsenet? Mitä he ajattelevat työelämän kehittämisestä? Kysyimme jäseniltä seuraavat kysymykset:
- Kuka olet ja missä roolissa toimit työelämän kehittämisryhmässä?
- Miksi työelämän kehittäminen on mielestäsi tärkeää?
- Mitä tuloksia odotat Tekryn toiminnalta ja valtakunnalliselta työelämän kehittämiseltä?
Esittelemme Tekryn jäsenet vuorotellen, yhden esittelyn viikottain. Lue alta, mitä KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajat kertovat itsestään ja ajatuksistaan kunta-alan työelämän kehittämisestä.
Eija Kemppainen, työympäristöasiantuntija, SuPer ry
Työskentelen SuPerissa työympäristöasiantuntijana sopimusedunvalvonta-yksikössä. Tehtäväalueitani ovat jäsenten työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuden edistäminen sekä työsuojelun yhteistoiminta. Osallistun myös työelämän kehittämiseen sidosryhmäyhteistyössä ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Olen työelämän kehittämisryhmä Tekryssä jäsenenä ja Sote ry:n edustajana.
Työelämän nopeat muutokset tuovat haasteita työhyvinvoinnille. Työhyvinvointi on lähtökohta työntekijän motivoituneeseen ja tulokselliseen työpanokseen. Työhyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää, jotta työntekijät jaksavat työssään ja jotta työuria on mahdollista pidentää.
Vaikka kunta-alan työntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta tutkimusten mukaan enimmäkseen hyvin, niin huolestuttavaa on, että koronan vuoksi työmäärän kasvu ja koronan vaikutukset kohdistuivat eniten niihin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöihin, joilla oli jo ennestään paljon kuormitusta. Tästä syystä pidän mm. kuormittumisen vähentämistä tärkeänä tavoitteenamme.
Tekryssä on kokenut, laaja-alaisesti erityisesti kunta-alaa ja työelämää tunteva asiantuntijajoukko, ja siksi uskon, että voimme yhdessä olla tekemässä hyvää kunta-alan kehittämistyötä ja tunnistaa heidän kehittämistarpeitaan. Erityisesti toivon, että voimme auttaa kuntatyöpaikkoja kehittämistyössä ja muutostilanteissa.
Toivon, että yhdessä työpaikkojen kanssa tekemämme kehittämistyö näkyy työpaikoilla konkreettisina asioina ja että siitä hyötyvät henkilöstö, esimiehet ja johto siten, että hyvinvointi työssä lisääntyy ja palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä.
Jaana Näsänen, kehittämispäällikkö, KT Kuntatyönantajat
Työskentelen Kuntatyönantajilla kehittämispäällikkönä henkilöstövoimavarojen kehittämisen osaamisalueella ja tehtäviini kuuluu mm. henkilöstöjohtamisen ja sen palvelujen kehittäminen. Olen työelämän kehittämisryhmä Tekryssä jäsenenä ja KT:n edustajana.
Sosiokulttuuriset muutokset yhteiskunnassa tuovat painetta kehittää työelämää. Ihmisten elämä muuttuu, ajattelutavat muuttuvat ja työn merkityksellisyydelle annetaan yhtä enemmän painoarvoa. Lähellä ja kauempana näkyy selkeitä työelämään kytkeytyviä muutosvoimia, jotka liittyvät vaikkapa väestörakenteeseen, ilmastoon ja teknologian kehitykseen. Toisaalta työelämän muutokset haastavat perinteiset työelämätaidot, mikä tarkoittaa uudistumisen tarvetta monessa suhteessa.
Kuntatyöpaikat ovat osoittaneet nopeaa sopeutumista uudenlaisiin työnteon tapoihin ja osoittaneet uudistumiskyvykkyytensä viimeisen vuoden aikana. Odotan, että Tekry auttaa saamaan näkyville tätä uudistumista sekä tukemaan edelleen kuntatyöpaikkoja muutostilanteissa ja verkostomaisessa kehittämisessä.
Neuvottelupäällikkö Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat
Olen työelämän kehittämisryhmä Tekryn jäsen ja toimin KT:ssa henkilöstövoimavarojen kehittämisen osaamisalueella. Päävastuualueinani ovat työsuojelun yhteistoiminta, työturvallisuus ja työterveyshuolto. Lisäksi osallistun henkilöstövoimavarojen ja työelämän kehittämiseen sidosryhmäyhteistyössä ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Toimin myös Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimivan kuntaryhmän puheenjohtajana sekä työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY:n puheenjohtajana.
Tekryssä yhdistyy kunta-alaan ja työmarkkinatoimintaan perehtyneen asiantuntijajoukon osaaminen ja verkostot. Uskon, että juuri siksi onnistumme Tekryssä tunnistamaan ja vastaamaan parhaiten erityisesti kuntakentän kehittämistarpeisiin.
Mielestäni suomalaisen työelämän kehittämisen kannalta on tärkeää seurata myös kansainvälistä kehitystä ja olla mukana mm. EU-tason sosiaalidialogissa sekä pohjoismaisessa yhteistyössä.
Minua innostaa työelämäkysymysten kehittäminen ja ratkaiseminen yhdessä työpaikkojen kanssa sekä uusien asioiden kokeileminen. Näen tärkeimpinä keinoina työn murroksen haasteista selviytymiseen yhteiskehittämisen sekä vuorovaikutuksen ja luottamuksen vahvistamisen.
Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat
Kun aloitin KT:ssa vuoden 2014 alussa KT:ssa, kiikutti esimieheni Jorma Palola ensitöikseen työpöydälleni kunta-alan työelämän kehittämisohjelman valmistelun. Ohjelma sai myöhemmin nimekseen Kunteko. Kuntekoon osallistui sittemmin todella paljon kuntatyöpaikkoja. Ohjelma päättyi vuoden 2020 lopussa ja siitä valmistui äskettäin tosi hyvä raportti.
Nyt käynnistämme yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa vielä kunnianhimoisempaa Kuntatyö2030-ohjelmaa. Toivottavasti kaikki siihen liittyvät suunnitelmamme toteutuvat seuraavien vuosien aikana! Lähtökohtana siinäkin ovat kuntatyöpaikkojen tarpeet ja niiden onnistuminen omassa kehittämistyössä.
Olin aikanaan perustamassa työelämän kehittämisryhmä Tekryä ja edustan sen sihteeristössä KT:ta. Edustaminen on tässä yhteydessä ehkä turhan juhlallinen sana, kun kysymys on erittäin hyvästä yhteistyöstä.
Tekryn yhteinen vastaus kysymykseen, miksi työelämän kehittäminen on tärkeää, muotoiltiin vuonna 2019 näin:
"Suomi on maailman onnellisin ja turvallisin maa. Me haluamme, että niin on myös jatkossa. Siksi autamme kunta-alan henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa kehittämään yhdessä ja edistämään yhteisvoimin tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Työpaikoilla yhdessä kehittäminen näkyy onnistumisina, työhyvinvointina, laadukkaampina palveluina, uudenlaisina toimintatapoina ja kykynä hyödyntää uutta teknologiaa. Edessä olevat kunta-alan haasteet selätetään vain yhteistyöllä, keskinäisellä luottamuksella ja tutkitun tiedon hyödyntämisellä.”
Se ei vastauksena ole mitenkään vanhentunut vaan yhdessä kehittämisen, yhteistyö ja toisten tukeminen ovat tulleet vain entistä ajankohtaisemmaksi. Hyvin toimivat ja osaavat työyhteisöt ovat myös korona-aikana olleet selviytymisen avain, mutta yhteistyötä ja toisten arvostamista tarvitaan aina, kun on kysymys muutoksista, palvelujen kehittämisestä ja niihin liittyvistä digitalisaation ja uusien työtapojen hyödyntämisestä.
Odotan, että yhdessä kuntatyöpaikkojen kanssa pystymme jatkossa tekemään vielä paremmin näkyväksi hyvää kuntatyötä ja hyvää kehittämistyötä. Toisten työpaikkojen esimerkit ja kiinnostavat ratkaisut auttavat myös muita onnistumaan omassa kehittämistyössään. Tällä alueella on vielä paljon tekemistä.
Toinen seikka, jota odotan, on että erilaisten ohjelmien ja hankkeiden kautta pystymme vähitellen tarjoamaan yhä paremmin myös erilaista konkreettista tukea kuntatyöpaikkojen omalle kehittämistyölle. Työmarkkinaosapuolina voimme tuoda työelämän kehittämiseen kaivattua pitkäjänteisyyttä.
Työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä, Tehy Ry
Olen työelämän kehittämisryhmä Tekryn jäsen ja edustan Sote ry:tä Tekryn sihteeristössä, joka valmistelee asioita Tekrylle.
Työelämä on murroksessa ja tulevaisuudessa siinä on isoja haasteita. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla on paljon kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työoloihin. Haasteena on työntekijöiden jaksaminen ja jatkaminen työssään. Työelämän kehittämisessä on tärkeää panostaa työelämän laatuun ja työhyvinvointiin, joilla tuetaan henkilöstön riittävyyttä ja laadukkaiden palvelujen tuottamista. Kehittäminen vaatii yhteistoimintaa, jossa henkilöstö on mukana.
Tekryllä on tärkeä rooli tukea työelämän kehittämistä ja koordinoida uusien toimintatapojen hyödyntämistä valtakunnallisesti. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä niin kehittämisen kuin viestinnän osalta. Toivon, että työelämän kehittäminen näkyy työpaikoilla konkreettisina toimintoina ja siitä hyötyvät työntekijät, organisaatiot ja palvelun käyttäjät.
Työmarkkina-asiamies Marko Heikkinen, Ammattiliitto Jyty
Edustan työelämän kehittämisryhmä Tekryssä Ammattiliitto Jytyä eli varsin monialaista joukkoa kunta-alan työntekijöitä.
Kunta-alan henkilöstössä on loputon varanto uusien asioiden innovointiin, työn, työmenetelmien ja työelämän kehittämiseen. Paras keino taklata kasvavaa palvelutarvetta, kestävyysvajetta, taloushaasteita, työntekijäpulaa ja työssä uupumista on kehittää upeaa kuntatyötä vielä paremmaksi. Ja kun kehittäminen tehdään yhdessä ja henkilöstölle annetaan lupa ideoida ja kehittää, saadaan varmuudella tuloksia.
Polku kunta-alan työelämän kehittämiseen tallattiin alulle jo viime vuosituhannella erilaisten suositusten, kuten yhteistoimintasuositus ja tuloksellisuussuositukset, avulla. Pysyvän työelämän kehittämisryhmä Tekryn perustaminen oli historiallinen ja merkittävä askel yhteisessä työelämän pitkäjänteisessä kehittämisessä sopimustoiminnan rinnalla. Toivottavasti pystymme lähitulevaisuudessa tarjoamaan kehittämistä tukevaa palvelua työpaikoille pysyvämmän rahoituksen turvin.
Tiiminvetäjä, vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työskentelen JHL:ssa Työelämän laatu -tiimissä edunvalvonnan ja järjestötoiminnan linjalla. Olen työskennellyt JHL:ssa nyt 3,5 vuotta. Osaamisalueitani ovat työturvallisuus, työsuojelu, työhyvinvointi, työterveyshuolto ja yhteistoiminta. Erityisesti työelämään liittyvät laatuasiat kiinnostavat minua sekä organisaatiotasolla että yksilölähtöisesti. Toimin työelämän kehittämisryhmä Tekryssä JAU:n (Julkisen alan unioni) edustajana.
Minulle työelämän kehittäminen tarkoittaa tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Kun työelämää kehitetään työpaikoilla yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa, voidaan samalla panostaa niin toiminnan, tuotteiden kuin palvelujenkin parantamiseen. Jotta kehittämistyö tuottaa onnistumisia, tarvitaan toimivia johtamiskäytänteitä sekä jatkuvaa huolehtimista työntekijöiden osaamisesta. Näin toimimalla menestyvät työpaikat luovat innovaatioita, kasvua ja uutta työtä.
Odotan työelämän kehittämisryhmän jäseniltä vahvaa osallistumista työelämän kehittämiseen sekä verkostoitumista matalalla kynnyksellä niin toistemme kuin kuntatyöpaikkojen että yhteistyötahojenkin kanssa. Saamme parhaimmillaan aikaan kuntatyöpaikkojen aktiivisen osallistumisen työelämän kehittämisryhmän Tekryn mahdollistamiin toimintoihin. Samalla innostamme kuntatyöpaikat kiinnostumaan ja huomaamaan oman työpaikan kehittämisen mahdollisuudet ja tarpeet. Työelämän kehittämisessä jokaisen työpanoksella on merkitystä!
Erityisasiantuntija KTM, HTM Teija Golnick, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Toimin OAJ:ssa työelämäedunvalvonnassa. Työni keskiössä on jäsenten työhyvinvoinnin edistäminen sekä työelämäedunvalvonta. Työhyvinvoinnin kokonaisuus rakentuu useista eri tekijöistä: työsuojelusta, ja turvallisuudesta. Ajattelen niin, että työelämän eri sopimukset (VES/TES) sekä ohjaava lainsäädäntö luovat pohjan työelämälle ja sen rinnalla työhyvinvointia lisätään mm. hyvällä johtamisella ja esihenkilötyöllä, osaamisen kehittymisellä, monipuolisella yhteistyöllä sekä toimivilla menettelyillä työpaikoilla. Kokonaisuutta tukee toimivat vuorovaikutteiset viestintäkeinot mukaan lukien perehdyttämisen useissa työelämän vaiheissa.
Toimin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n /OAJ:n jäsenten edustajana. Työelämän kehittämisryhmä Tekryn tehtävänä on koordinoida ja ohjata pääneuvotteluryhmän alaisuudessa valtakunnallisen työelämän uudistamista. Työelämä kehittyy yhteistyön avulla ja hyviä käytäntöjä jakaen ja käyttäen. Roolissani pidän tärkeänä paremman työelämän tekemistä omalta osaltani ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Koska työelämä muuttuu ja tarpeena on etsiä ratkaisuja mm. työn ja väestörakenteen muutokseen sekä talouden haasteisiin, tarvitaan tutkimuksellisia mutta myös näkemyksellisiä keinoja sekä hyvien toimintamallien jakamista. Näissä asioissa Tekry on hyvä toimija. Tehdään yhteistyössä, nähdään ja vaikutetaan eri ammattialojen tarpeisiin.
Työelämään tarvitaan uusia ihmisiä (työntekijöitä) työhön. Nykyisessä työelämässä olevien työuria ja jaksamista sekä työhyvinvointia tarvitaan, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää mahdollisimman hyvää ja merkityksellistä elämää. Muutokset voivat olla nopeita ja osittain arvaamattomia (korona), jolloin hyvään työelämään vaikuttavat asioita on hoidettava tietojohtamisen lisäksi myös inhimillisellä ja eettisellä otteella.
Haluan nostaa työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyösopimuksesta (KT Kuntatyönantajat ja allekirjoittaneet kunta-alan pääsopijajärjestöt) yhden kohdan (4) esiin:
”Tavoitteena on pitkäjänteinen toiminta, joka mahdollistaa kunakin ajankohtana kehittämisen kohdentamisen eri toimialoille, palveluihin, yhteistyörakenteisiin ja tarvittaessa ammattiryhmäkohtaisiin hankkeisiin siten, että toimenpiteet vastaavat mahdollisimman hyvin kuntaorganisaatioiden ja niiden henkilöstön tarpeisiin.”
Uskon, että pitkäjänteisellä ja systemaattisella yhteistyöllä voidaan saada tuloksia aikaan ja henkilöstölle parempaa työhyvinvointia.