Uusi tutkimus todisti: Ahvenanmaan hyvinvointialueen (ÅHS) KivaQ-menetelmällä toteutetulla hankkeella oli positiivinen työhyvinvoinnin pitkäaikaisvaikutus (4 vuotta).

Tausta

Työhyvinvointihankkeita tehdään työpaikoilla paljon, mutta pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään hyvin vähän.

Ahvenanmaalla on toiminut hyvinvointialue ÅHS jo vuodesta 1994. Alue on pieni ja henkilöstön määrä on n. 1000 henkilöä Välkommen till ÅHS | Ålands hälso- och sjukvård (ahs.ax). KivaQ Oy Ab on työhyvinvoinnin kehittämiseen erikoistunut yritys, joka on perustettu vuonna 2002 KivaQ | Työhyvinvointi | Työhyvinvoinnin kehitys ja asiantuntijayritys.

KivaQ menetelmällä (kysely ja workshop) on saavutettu hyviä tuloksia mm Raaseporin kaupungin FEELIT-hankkeessa 2011-2013. Hankkeen jälkeen vuonna 2015 kaupungin koko henkilöstö vastasi KivaQ W kyselyyn. Workshopeihin osallistuneiden työhyvinvoinnin kehitys oli selkeästi parempi verrattuna ei osallistuneiden kehitykseen (Kuva 1).

Kuva 1. Raaseporin kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehitys FEELIT-hankkeen jälkeen.

Hanke

ÅHS käynnisti vuonna 2017 työhyvinvoinnin kehittämishankkeen KivaQ-menetelmällä. ÅHS:n 8 yksikköä osallistui workshoptoimintaan ja muut 39 yksikköä muodosti vertailuryhmän. Koko henkilöstö vastasi KivaQ W työhyvinvointikyselyyn ennen hankkeen alkua 2017 sekä kahden vuoden jälkeen 2019 ja neljän vuoden jälkeen 2021.

Tulos

Interventioyksiköiden työhyvinvointi KivaQ W indeksillä mitattuna oli hankkeen alussa 6,87 (asteikko 1-10) eli merkitsevästi alempi kuin kontrolliyksiköiden 7,75. Kahden vuoden päästä interventioyksiköiden työhyvinvointi oli parantunut alkutilanteesta merkitsevästi 7,52, ja ne pitivät tuloksensa neljänkin vuoden kohdalla 7,44. Kontrolliryhmillä tilastollisesti merkitsevää muutosta ei ollut. Kuva 2.

Kuva 2. KivaQ W indeksin kehitys

Kuvassa 3 on mukana ainoastaan lähtötaso verrattuna pitkäaikaistulokseen neljän vuoden jälkeen.

Kuva 3. Interventioyksiköiden (8kpl) ja kontrolliyksiköiden (39 kpl) vertailu. Kuvassa verrataan  lähtötasoa pitkäaikaistulokseen neljän vuoden jälkeen.

Koko raportti ladattavissa tästä Microsoft Word - TSR hankeraportti - KivaQ-menetelmä Työhyvinvointihankkeen pitkäaikaisvaikutukset kunnallisessa terveydenhuoltoyksikössä.

Johtopäätös

Tämä hanke osoittaa, että positiivisia työhyvinvoinnin kehittämisen pitkäaikaisvaikutuksia voidaan saavuttaa menetelmällä, joka strukturoidusti osallistaa henkilöstön sekä suunnitteluun, toteutukseen että seurantaan, kehittää työtä konkreettisesti työpaikan tarpeiden mukaan ja johon ylin johto on näkyvästi sitoutunut.  

Kuva 4:  Markus Näsman Sabina Simola-Ström ja Ove Näsman 

Mikäli haluatte toteuttaa samankaltaista hanketta yhteistyössä KivaQn kanssa niin ottakaa yhteyttä info@kivaq.fi 

En ny studie visar: Ålands hälso- och sjukvårds (ÅHS) projekt, som förverkligades med KivaQ-metoden, hade en positiv långsiktig inverkan (4 år) på arbetsvälbefinnandet. 

Bakgrund

Det görs många projekt för att utveckla arbetsvälbefinnandet, men mycket lite är känt om de långsiktiga effekterna. 
På Åland har välfärdsområdet ÅHS fungerat redan sedan 1994. Området är litet och personalens antal är ca 1000 personer. Välkommen till ÅHS | Ålands hälso- och sjukvård (ahs.ax). KivaQ Oy Ab är grundat 2002 och specialiserat på utveckling av arbetsvälbefinnandet KivaQ | Arbetsvälbefinnande | Expert på utveckling av arbetsvälbefinnande .

Med KivaQ-metoden (enkät och workshop) har goda resultat uppnåtts i bland annat Raseborgs stads FEELIT-projekt 2011-2013. Efter projektet 2015 svarade hela stadens personal på KivaQ W-enkäten. Utvecklingen av arbetsvälbefinnandet bland dem som deltog i workshopparna var klart bättre än bland de som inte deltagit (Figur 1).

Figur 1. Utvecklingen av Raseborgs stads personals arbetsvälbefinnande efter FEELIT-projektet. 

Projekt

ÅHS inledde 2017 ett projekt för att utveckla arbetsvälbefinnandet med hjälp av KivaQ-metoden. Vid ÅHS deltog 8 enheter i workshopverksamheten och övriga 39 enheter bildade en kontrollgrupp. Hela personalen svarade på en KivaQ W enkät om arbetsvälbefinnande innan projektet inleddes 2017, efter två år 2019 och efter fyra år 2021.  

Resultat

Interventionsenheternas arbetsvälbefinnande mätt med KivaQ W-indexet var 6,87 (skala 1-10) i början av projektet, vilket är signifikant lägre än kontrollenheternas 7,75. Efter två år hade interventionsenheternas välbefinnande förbättrats signifikant från den ursprungliga situationen till 7,52, och reultatet efter fyra år var på samma nivå 7,44. Det fanns ingen statistiskt signifikant förändring i kontrollgrupperna (Figur 2).

Figur 2. Utveckling av KivaQ W index

Figur 3 visar endast utgångsvärdet jämfört med det långsiktiga resultatet efter det fjärde  året.

Figur 3. Jämförelse mellan interventionsenheter (8st) och kontrollenheter (39st). I figuren jämförs utgångsläget med det långsiktiga resultatet efter fyra år. 

Hela rapporten kan laddas ner här Microsoft Word - TSR projektrapport - KivaQ långtidseffekter av ett arbetsvälbefinnandeprojekt i en kommunal hälsövårdsenhet 30.03.2022.docx 

Slutsats

Detta projekt visar att positiva långsiktiga effekter av utvecklingen av arbetsvälbefinnandet  kan uppnås med en metod, som strukturerat involverar personalen i både planering, genomförande och uppföljning, utvecklar arbetet konkret i enlighet med arbetsplatsens behov och där ledningen är synligt engagerad. 

Om ni är intresserade av att förverkliga ett liknande projekt i samarbete med KivaQ så tag kontakt info@kivaq.fi