Ajatuksia työelämästä

Systeeminen yhteiskehittäminen tuo asiakas- ja kustannushyötyjä - esillä OuluBot ja muistisairaan palvelupolku Espoosta

Anna-Mari Jaanu

Mitä yhteistä on tekoälyavusteisen botin ja muistisairaan palvelupolun kehittämisessä? Ainakin se, että molempien kehittämisessä tarvitaan laajaa kehittämisverkostoa ja monen eri tahon yhteistyötä eli yhteiskehittämistä yli toimiala- ja organisaatiorajojen.

Yhdenvertaisuus on elinvoimaisen kunnan peruspilari

Kirjoittajan kuva erikoisasiantuntija Sonja Soronen, projektisuunnittelija Johanna Vihtari Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kuntien kaikki toiminta ja päätökset vaikuttavat kunnan asukkaiden arkeen. Asukkaat ovat monimuotoinen joukko ihmisiä, joiden erilaiset olosuhteet, voimavarat ja elämäntilanteet heijastuvat esimerkiksi palveluiden tarpeeseen ja osallistumismahdollisuuksiin.

Keskustelua kehittämisestä 2 - mikä saa ihmiset innostumaan?

Anniina Tuomi pyöreä kuva 2 projektipäällikkö Anniina Tuomi, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat

Mikä saa ihmiset innostumaan? Kolmisenkymmentä kunta-alan kehittäjää ja kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä kokoontui pohtimaan teemaa joulukuussa osana Kuntatyö2030-ohjelman kehittäjäverkoston toimintaa. Lämminhenkinen tapahtuma toteutettiin etäyhteyksin. Tapaamisen dialogista keskustelua ohjasi johtaja Janne Kareinen DialogiAkatemiasta. Tapaaminen oli jatkoa marraskuussa järjestetylle keskustelutilaisuudelle, jossa pohdittiin kehittämiskulttuurin luomista.

Alueellinen yhteistyö on tärkeää työmarkkinoiden eriytymisen purkamiseksi

Kirjoittajan kuva Segregaation purku -hankkeen projektipäällikkö Mia Teräsaho (THL) ja projektisuunnittelija Heidi Hiltunen (STM)

Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana. Meillä on kuitenkin yhä paljon tasa-arvo-ongelmia, kuten voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat.

Keskustelua kehittämisestä - muutosta, luottamusta ja uutta ajattelua

ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu

Mitä tarvitaan kehittämiskulttuurin luomiseen? Tätä teemaa pohdittiin marraskuisena aamuna Kuntatyö2030-ohjelman kehittäjäverkoston virtuaalitilaisuudessa.

Sotkamon kunnan toimintakulttuurin rohkea uudistaminen

Työelämäasiantuntijan Virpi Ilmakangas

Lähdimme tammikuussa 2021 toteuttamaan Sotkamon kunnassa hanketta, jonka tavoitteena oli kunnan toimintakulttuurin kehittäminen. Hankkeen avulla haluttiin vahvistaa rohkeaa ja innovatiivista kulttuuria, jossa toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä uusia tapoja kokeillen.

Ihmislähtöinen johtaminen muutoksen tukena

organisaatioshamaani ja kuntamentori Tiina Heikka

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaiheessa. Muutos on suuri uuden organisaation ja nykyisen kuntakentänkin näkökulmasta. Kanta-Hämeessä toteutettiin Lähijohtaminen muutoksessa -valmennus, josta kerron seuraavassa.

Yhdessä luomassa veto- ja pitovoimaa kuntatyöhön

Työhyvinvointikoordinaattori/Hankekoordinaattori Johanna Holma,

Työhyvinvointi, työssä jaksaminen, osaavan työvoiman saatavuus ja henkilöstön ikääntymiseen liittyvät kysymykset ovat teemoja, jotka koskettavat lähes kaikkia työelämän toimijoita. Ne ovat nousseet esille viime vuosina entistä enemmän työelämän muutosvauhdin kiihtyessä.

Uusi tutkimus todisti: Ahvenanmaan hyvinvointialueen (ÅHS) KivaQ-menetelmällä toteutetulla hankkeella oli positiivinen työhyvinvoinnin pitkäaikaisvaikutus (4 vuotta).

Kirjoittajan kuva Ove Näsman, Sabina Simola-Ström ja Markus Näsman

Työhyvinvointihankkeita tehdään työpaikoilla paljon, mutta pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään hyvin vähän. Ahvenanmaalla on toiminut hyvinvointialue ÅHS jo vuodesta 1994. Alue on pieni ja henkilöstön määrä on n. 1000 henkilöä Välkommen till ÅHS | Ålands hälso- och sjukvård (ahs.ax). Ahvenanmaan hyvinvointialueen ÅHS:ssa positiivisiä työhyvinvoinnin kehittämisen pitkäaikaisvaikutuksia on saavutettu KivaQ-menetelmällä.

Unelmien hybridityö Lapin kunnissa – joustavuutta, luottamusta ja vaikka hiihtämistä keskellä päivää!

Kirjoittajan kuva Krista Kohtakangas, Ira-Eerika Kopakka ja Inga Koskitalo

Nyt jos koskaan kunnissa on mahdollisuus ajatella etä- ja hybridityötä kuntatyön uudistajana ja kunnan elinvoiman näkökulmasta. Lapissa haasteeseen on tartuttu Perheystävällinen hybridityön - hankkeessa. Hybridityöhön siirtyminen ja uuden työskentelytavan vakiintuminen edellyttävät uusien ratkaisujen pohtimista, sillä asenteiden ja erityisesti luottamuksen kehittäminen läpi kuntakentän koetaan haasteelliseksi.

Katseiden ja sanojen mahti

Työyhteisökehittäjä Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista Työyhteisökehittäjä Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista

Elämässä, siis myös työelämässä voi kokea tulevansa ”väärin nähdyksi”. Miten me katsomme toisia ihmisiä? Syttyvätkö silmät? Työyhteisökehittäjä Seija Strömberg rohkaisee jokaista vaikuttamaan omaan ja muiden hyvinvointiin pienillä sanoilla ja teoilla sekä arvostavilla katseilla.

Itseohjautuvuus on ymmärretty väärin

Kati Toikka, HR-kehittämispäällikkö, Järvenpään kaupunki HR-kehittämispäällikkö Kati Toikka, Järvenpään kaupunki ja dosentti & organisaatiokonsultti Perttu Salovaara, Renesans Consulting

Itseohjautuvuus koskettaa kaikkia kuntaorganisaatioissa työskenteleviä. Miten se näkyy esimerkiksi lastenhoitajan tai laitoshuoltajan työssä? Itseohjautuvuudesta on monia käsityksiä ja määritelmiä. Yksi väärinymmärrys liittyy siihen, että se nähdään pelkästään yksilöön kohdistuvana työelämävaatimuksena tai taitona.

Ideakulttuuri - kunnan ja kaupungin menestyksen mahdollisuus?

Toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja Maarika Maury, Kissconsulting Oy

Suurimmassa osassa Suomen noin kolmestasadasta kuntastrategiassa lukee osallisuus. Suoranainen muotisana. Tämä tarkoittaa pitkälti sitä, että niin henkilökunta kuin kuntalaiset pääsevät osallistumaan erilaisiin heitä koskeviin asioihin. Tehdäänkö osallisuustyötä kuitenkin liian paljon kuntademokratian ja kuulluksi tulemisen nimissä? Tämän lisäksi voisimme enemmän hyödyntää ideoita ja innovaatioita toiminnan kehittämisessä. Ideoilla ja niiden napakalla eteenpäin viennillä on laajoja ja pitkäkestoisia vaikutuksia ja hyötyjä.

Työn murroksessa kannattaa vaalia yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta

Neuvontapäällikkö Anna Kukka, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Eri tahot ovat esittäneet pohdintoja, miten muuttuva työelämä vaikuttaa työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Uusista työkykyriskeistä on tunnistettu mm. yhteisöllisyyden puute, työn ylipursuminen, sidoksisuuden lisääntyminen sekä pandemioihin ja ilmastomuutokseen liittyvät riskit.

Vähemmän on pohdittu sitä, miten työn murros ja työn tekemisen tapojen muuttuminen vaikuttaa työsuojelun yhteistoimintaan. Tai miten työsuojelun yhteistoiminnan rakenteiden ja käytänteiden tulisi kehittyä muuttuvan työelämän mukana?

Limingan kunnassa kehitetään palvelevan johtamisen toimintakulttuuria

Maria Piha, Työpäivämuotoilija, Workday Designers työpäivämuotoilija Maria Piha, Workday Designers Oy

Työelämän murros ja muuttuva toimintaympäristö asettavat kuntaorganisaatiot pohtimaan valmiuksiaan kehittyä muutoksessa. Kyky uudistua ja halu muuttaa toimintaa ovat edellytys muutoksessa onnistumiselle. Monissa kunnissa on viime vuosina alettu kehittämään työtehtäviä ja uudistamaan palveluita. Työtehtävien muuttuessa ja työntekijäymmärryksen merkityksen lisääntyessä, esihenkilöt tarvitsevat tukea oman työnsä kehittämiseen ja työkykyjohtamisen edistämiseen.

Miten kuntaorganisaatiosta tehdään rohkea, jopa hullunrohkea uudistuja?

Työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Virpi Ilmakangas, Valmennustrio Oy

Viime vuoden aikana on käynyt entistä selvemmäksi, että kyky muuttaa toimintaa, työtehtäviä ja palveluja nopeasti ja joustavasti on edellytys kuntien toiminnalle. Muutoksesta on tullut pysyvää. Jotta kunnat selviävät käsillä olevista haasteista, on kehitettävä uudistumiskykyä ja joustavuutta, kirjoittaa työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Virpi Ilmakangas. Lue Virpin blogista, millä tavoin Sotkamossa haastetaan jokainen työntekijä ja työyhteisö kokeilemaan jotain uutta ja samalla uudistetaan toimintakulttuuria.

Mitä julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2020 kertoo kunta-alasta?

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Mitä kuntatyöpaikoilla tapahtui ensimmäisenä koronavuonna ja millaisia kokemukset esimerkiksi etätyöstä olivat? Miten vuodesta selvittiin työhyvinvoinnin näkökulmasta ja miten kävi työkyvyn? Millaisia eroja eri ammattialojen kesken tuloksissa oli? Lue KT Kuntatyönantajien johtavan työelämän kehittämisen asiantuntijan Niilo Hakosen kirjoitus Kevan 11.3.2021 julkaisemasta Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksesta.

Saatko tehdä työtä omana itsenäsi?

Työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Suomessa kaikilla on oikeus saada töitä ja tehdä niitä omana itsenään ilman, että joutuu syrjityksi tai muita huonommin kohdelluksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Näin määrää laki, mutta käytännön tasolla tämän oikeuden toteutumisessa on valitettavasti vielä parantamisen varaa. Voin mainita tästä muutaman esimerkin. Etnisen taustan omaavien on edelleen hankalaa työllistyä. Naisen euro on vain noin 80 senttiä miehen eurosta. Vammaisilla on vaikeuksia päästä työn syrjään kiinni ja saada kohtuullisia mukautuksia helpottamaan työn tekemistä.

Muuttiko koronaepidemia henkisen tuen merkitystä työelämässä?

Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat

Koronaepidemia muutti lähes kaikkien työtä ja vaikuttaa monella tavalla työelämään. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä selvitti, miten se vaikutti kunta-alan työsuojelun yhteistoimintaan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöhön terveellisen ja turvallisen työn edistämiseksi. Kyselyyn vastannut kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö arvioi, että psykososiaalisen tuen antaminen ja perehdyttäminen olisivat voineet onnistua paremmin.

Tee päivän hyvä teko

Susanna Koivistoinen

Jos jokainen ihminen laittaisi saamansa hyvän kiertämään kolmelle muulle ihmiselle, tulisi maailmasta parempi paikka. Hyvästä seuraa hyvää. Näin Trevor McKinney ajatteli 2000-luvun alun elokuvassa Anna hyvän kiertää. Nyt me yritämme samaa kunta-alalla.