Ekosysteemiajattelu ja ekosysteemien kehittäminen

Ekosysteemimäinen toiminta kiinnostaa tällä hetkellä monia organisaatioita. Yhä enemmän on myös alettu puhua palveluekosysteemeistä, eli palveluista, joita tuotetaan asiakkaille yhteistyössä monen eri organisaation kanssa. Erityisesti julkisen puolen toimintojen osalta on herätty ajattelemaan, että ekosysteemimäisesti voisimme yhdistää vielä enemmän voimavaroja, ja kehittää sekä tuottaa palveluita tehokkaammin palveluekosysteemeissä.

Mitä ekosysteemi tarkoittaa?

Terminä ekosysteemiä on alun perin käytetty kuvaamaan jotakin luonnossa esiintyvää yhtenäistä aluetta, kuten metsää tai järveä, jossa alueen eliöt ja elottomat ympäristötekijät muodostavat toiminallisen kokonaisuuden. Koko maapallo voidaan myös käsittää yhdeksi ekosysteemiksi, jossa on useita alaekosysteemejä. 

Ihmisten ja organisaatioiden välistä ekosysteemitoimintaa voidaan kuvata useiden organisaatioiden muodostamana avoimena ja vuorovaikutuksessa muuntautuvana yhteistoiminnan muotona, jossa esimerkiksi jonkin haasteen, teeman tai palvelun ympärille rakentuu ekosysteemi. 

Yhteistyömuotona ekosysteemit perustuvatkin yrityksien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen. 

Tällaisen ekosysteemin tavoitteena on pitkällä aikajänteellä kehittää esimerkiksi yhteistä ymmärrystä, tuottaa uutta tietoa, teknologiaa, palveluita ja muita ratkaisuja sekä vahvistaa ekosysteemitoimijoiden osaamista ja kyvykkyyksiä liittyen olemassa olevaan haasteeseen, teemaan tai palveluun. Ekosysteemissä tapahtuva yhteistoiminta luo myös edellytyksiä ekosysteemin toimintaympäristön muuttamiselle. 

Ydinajatuksena on, että ekosysteemiä kannattaa alkaa rakentamaan tai olemassa olevan ekosysteemin toimintaan kannattaa liittyä, kun huomataan, että oma organisaatio ei yksin pysty vastaamaan olemassa olevaan haasteeseen, teemaan, luomaan edellytyksiä uusille markkinoille tai viemään uutta palvelua markkinoille. 

Ekosysteemiajattelu korostaa kumppanuutta ja yhteiskehittämistä

Ekosysteemiajattelu on lähestymistapa, joka korostaa kumppanuutta, keskustelua, tiedon jakamista, uusien asioiden oppimista yhdessä ja asioiden yhteiskehittämistä sekä kokonaisuuksien systeemistä ymmärtämistä. Jotta toiminta ekosysteemissä on motivoivaa, pitää ekosysteemitoimijoiden miettiä, miten ekosysteemi tuottaa arvoa sen toimijoille. Toisin sanoen aito ekosysteemitoiminta on vastavuoroista. 

Ekosysteemissä tavoitteena on, että jokainen toimija tuo mukanaan jotakin osaamista, tietoa tai toimintaa ekosysteemiin ja haluaa myös oppia uusia asioita, omaksua uutta tietoa muilta. Ekosysteemissä jokainen toimija on valmis osallistumaan sen toimintaan. Lisäksi ekosysteemeissä pyritään ymmärtämään, miten eri toimijoiden tekeminen voi vaikuttaa muiden toimintaan ja miten eri organisaatioiden toimintaa yhdistämällä pystytään rakentamaan toimivampia kokonaisuuksia esimerkiksi palveluiden tuottamiseen.

Oletko ”egosysteemitoimija” vai ”ekosysteemitoimija”

Liittyen alla olevaan kuvaan, tässä kohdassa onkin hyvä kysyä itseltään, olenko minä pääasiassa ”egosysteemitoimija” vai ”ekosysteemitoimija” ja toiminko minä organisaatiossa, jossa on enemmän ”egosysteemitoimijoita” vai ”ekosysteemitoimijoita? Lisäksi voi kysyä, kehitetäänkö asioita organisaatiossamme pääasiassa asiantuntijalähtöisesti ja siilomaisesti ylhäältä alaspäin johdettuna? Vai vallitseeko organisaatiossamme yhteiskehittämisen osallistava kulttuuri, jossa kehittämistä tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa ja jonka myös johto kokee tärkeäksi?
 

Ekosysteemitoiminnan kehittäminen julkisella sektorilla

Olemme Vision Factoryssä muotoilleet ekosysteemin kehittämismallin sekä canvaspaketin tukemaan ekosysteemikehittämistä. Kehittämismallia on jo myös käytetty monessa julkisen organisaation ekosysteemikehittämisprosessissa. 

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Valtiolla.fi -sivuston "Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä". Se on luotu yhteistyössä Työ 2.0 Labin kanssa. Sivusto on kehitetty tukemaan erityisesti julkisen sektorin ekosysteemikehittämistä. Sivustolta löytyy tietoa, työkaluja ja vinkkejä julkisen sektorin monialaiseen yhteiskehittämiseen ja erilaisissa ekosysteemeissä toimimiseen. Kanvakset voi ladata sivustolta omaa käyttöä varten. Linkki sivustolle: https://www.valtiolla.fi/ekosysteemit/

Ekosysteemin kehittämismalli sisältää neljä eri vaihetta (katso alla oleva kuva) ja se pohjautuu palvelumuotoilun tuplatimanttimallin pojalle. 

Tuplatimanttimallin mukaiset kehittämisen vaiheet ovat:

1. Kartoita ja ymmärrä
2. Määrittele ja täsmennä
3. Ideoi, kehitä ja testaa
4. Viimeistele ja toteuta

Jokaiseen vaiheeseen on kehitetty oma ekosysteemicanvaspaketti, joka ohjaa vaiheen toteuttamista käytännössä. Lisäksi kehittämismallin mukaisesti alussa ennen varsinaista kehittämistä rakennetaan ekosysteemin kehittämissuunnitelma.

Muutama vinkki ekosysteemikehittämiseen

• Huomio, että ekosysteemikehittämistä tehdään yhteiskehittäen 
• Ennen ns. oman uuden ekosysteemin kehittämistä on hyvä tarkastella jo olemassa olevia ekosysteemejä ko. aihealueen ympärillä, jotta ei päädytä kehittämään kilpailevia/ rinnakkaisia ekosysteemejä
• Dynaaminen ekosysteemitoiminta vaatii sen sidosryhmien ja heidän tarpeiden tunnistamisen 
• Ekosysteemillä on hyvä olla ns. ekosysteemin orkestraattoriryhmä, joka vastaa ekosysteemitoiminnan vetämisestä ja kehittämisestä. Orkestraattoriryhmässä on hyvä olla toimijoita eri organisaatioista.

Kokonaisuudessaan ekosysteemiajattelussa ja ekosysteemien kehittämisessä korostuvat kokonaisuuksien ymmärtäminen, vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen merkitys sekä eri toimijoiden välisten suhteiden tärkeys. Ekosysteemiajattelu kannustaa systemaattiseen ja holistiseen ajatteluun ongelmien ratkaisemisessa ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Voisi jopa sanoa, että tulevaisuudessa organisaatioiden menestys saattaa riippua niiden kyvystä luoda ja ylläpitää hyviä suhteita muiden ekosysteemin toimijoiden kanssa sekä yhteiskehittää erilaisia toimintoja. 

Innostavia ja dynaamisia ekosysteemikehittämisen hetkiä kaikille ekosysteemitoimijoille!

Krista Keränen, Business Designer, Educator, Researcher & CEO, Vision Factory Oy

Krista Keränen on yhteiskehittämisen, muotoiluajattelun, innovaatiojohtamisen ja pellillistämisen asiantuntija yli 30-vuoden kokemuksella. Koulutukseltaan Krista on Doctor of Philosophy (PhD) in Engineering, University of Cambridge 2015.

Taustalähteitä

Keränen, K. 2015. Exploring the characteristics of co-creation in the B2B service business. PhD disseration in Engineering. Cambridge: University of Cambridge. Saatavissa: https://doi.org/10.17863/CAM.14109

Keränen, K. 2019. Yhteiskehittämisen ABC. Tietoasiantuntija 2-3. Teema: Palvelumuotoilu ja tiedon yhteiskehittäminen. Hakupäivä 20.8.2020. Saatavissa: https://www.tietojohtaminen.com/tietoasiantuntija-2-32019

Keränen, K. 2018. Yhteiskehittämisellä strategista kilpailukykyä. In Nyt olisi nuijalle töitä – Asiakasymmärrystä hallitustyöhön. Eds. Ilvonen,T. & Koskimäki, T. Helsinki: Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu.

Seppälä, M. 2020. Radikaali epävarmuus vaatii radikaalia yhteistoimintaa - Askelmerkkejä systeemiseen muutokseen innovaatioportfolioilla. Sitran muistio. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/radikaali-epavarmuus-vaatii-radikaalia-yhteistoimintaa/

Seppälä, M. 2022. Yksilöistä ekosysteemeihin – näkökulmia oppimisen skaaloihin. Tietoasiantuntija 5/2022. s.16-18. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301011013

Seppälä & Karänen. 2023. Ekosysteemin mahdollisuudet - kuinka niitä voidaan hahmottaa kanvasten avulla? Laurea Long 7/2023. Laurea-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102728047

TEM. 2018. Ekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kohteena. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/4429776/Ekosysteemit+uuden+elinkeino-+ja+innovaatiopolitiikan+kohteena/f46d3709-fdcf-4a73-83df-e84ae24b4196

Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P., & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. Saatavissa: https://doi.org/10.32040/2020.Ekosysteemiopas

Valtiolla.fi. N.d. Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä. Saatavissa: https://www.valtiolla.fi/ekosysteemit/

Blogin sisällönmuotoilussa apuna on käytetty myös ChatGPT:tä.