Tekoäly tietotyössä – muutos, haasteet ja mahdollisuudet

Tekoälyn vaikutukset työelämään ovat olleet laajasti esillä viime vuosina, ja sen potentiaali mullistaa työprosesseja herättää keskustelua eri toimialoilla. Mutta mitä tekoäly todella merkitsee tietotyössä ja asiantuntijatehtävissä – sinun työssäsi? Tässä blogissa nostetaan esiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttaman tekoälytutkimuksen tuloksia (2024) sekä käsitellään tekoälyn roolia tietotyössä ja analysoidaan sen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita työntekijöille ja organisaatioille.

Tekoälyn kehittyminen – miten se vaikuttaa työhösi?

Tekoäly on teknologiana ainutlaatuinen, koska se pystyy omaksumaan ihmisen älyyn perinteisesti liitettyjä taitoja, kuten analysointia, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Tämä tarkoittaa, että monet työtehtävät, joita aiemmin pidettiin ihmisen yksinoikeutena, voidaan nyt jakaa koneiden kanssa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tänä vuonna toteutetun tekoälytutkimuksen mukaan peräti 83 prosenttia tietotyöläisistä kokee, että tekoäly on jo vaikuttanut heidän työhönsä – ja usein positiivisessa mielessä.

Tekoäly toimii kuin ylimääräinen käsipari, joka voi analysoida suuria tietomassoja nopeasti ja tarkasti, löytää monipuolisia ratkaisuja ja ennustaa tulevaisuuden trendejä. Monille asiantuntijoille tämä tarkoittaa työn laadun parantumista ja mahdollisuutta keskittyä enemmän luoviin ja strategisiin tehtäviin, joita koneet eivät pysty hoitamaan.

Toisaalta vaikka tekoäly vähentää monia manuaalisia ja toistuvia tehtäviä, se ei aina kevennä työtaakkaa. 15 prosenttia tietotyön parissa työskentelevistä kokee, että tekoäly on lisännyt tuottavuuspaineita. Tämä voi johtua siitä, että työn monimutkaisuus ja nopeus kasvavat, kun odotukset tehokkuudesta ja multitaskingista lisääntyvät. Tietotyöläisten odotetaan kykenevän hallitsemaan entistä enemmän tehtäviä samanaikaisesti, ja tekoälyn tuki voi synnyttää uusia oletuksia siitä, että kaikesta pitäisi selvitä nopeammin ja paremmin.

Tekoälyn vaikutus urakehitykseen

Tekoäly ei vain muokkaa yksittäisten työtehtävien sisältöä, vaan se voi myös vaikuttaa laajemmin urakehitykseen ja palkkakehitykseen. Tutkimus osoittaa, että noin kolmannes tietotyöläisistä kokee, että työnantajien odotukset heidän työroolejaan kohtaan ovat muuttuneet tekoälyn käytön myötä. Tämä voi tarkoittaa uusia vaatimuksia taidoista, kuten tekoälysovellusten hallinnasta, analytiikkataidoista ja kyvystä integroida tekoäly osaksi omaa työnkuvaa.

Vieläkin merkittävämpää on, että jopa 66 prosenttia asiantuntijoista uskoo, että työntekijöiden välille syntyy palkkaeroja sen mukaan, kuinka paljon he hyödyntävät tekoälyä omassa työssään. Tämä kertoo siitä, että tekoälyn hallitseminen ja sen käyttöä edistävät taidot ovat tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä roolissa työmarkkinoilla. Tekoälyn hyödyntäminen ja siihen liittyvä jatkuva oppiminen eivät ole enää valinnaisia lisätaitoja – niistä on tulossa yhä tärkeämpiä tekijöitä uralla etenemisen ja palkkakehityksen kannalta.

Tärkeimmät taidot tekoälyaikakaudella

Kun tekoäly yleistyy työelämässä, nousee esiin uusia taitovaatimuksia. Yksi tärkeimmistä osaamisalueista on liiketoimintaymmärrys. Tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kykyä ymmärtää, kuinka se voidaan liittää osaksi yrityksen strategiaa ja työprosesseja. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden on kehitettävä kykyään analysoida ja kehittää työprosesseja, jotta tekoälyn avulla voidaan tuottaa aitoa lisäarvoa organisaatioille ja niiden asiakkaille.

Ongelmanratkaisukyky on toinen keskeinen taito. Vaikka tekoäly pystyy tarjoamaan vaihtoehtoja ja uusia toimintatapoja, ihmisten on edelleen määriteltävä ongelmat ja päätettävä, kuinka niitä halutaan ratkaista. Vastuu ratkaisujen oikeellisuudesta ja eettisyydestä on ihmisellä.

Sen sijaan teknisiä taitoja, kuten ohjelmointia, ei Haaga-Helian tutkimuksen mukaan pidetä niin tärkeinä. Kun liiketoiminnan tarpeet on tunnistettu, tekniset ratkaisut yleensä löytyvät helposti. Näin ollen työntekijöiltä vaaditaan ennemmin kykyä tulkita ja soveltaa tekoälyn tarjoamaa tietoa kuin kehittää teknisiä järjestelmiä.

Kommunikaatio ja yhteistyö tekoälyn kanssa

Yksi mielenkiintoisimmista muutoksista, jotka tekoäly tuo tietotyöhön, liittyy kommunikaatioon. Työpaikalla kommunikaatio-osaaminen on ollut aina keskeisessä roolissa, mutta tekoälyaikana tämä käsite laajenee. Tietotyöläisten on opittava kommunikoimaan paitsi toistensa, myös tekoälyn kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tekoälyn antamien tietojen tulkintaa ja kykyä hyödyntää niitä päätöksenteossa.

Tekoälystä on vähitellen tulossa jokapäiväinen työkalu, jonka kanssa työntekijät tekevät yhteistyötä. Tämä yhteistyö ei kuitenkaan ole aina intuitiivista, ja monet voivat kokea haasteita siinä, kuinka paljon luottaa tekoälyyn tai kuinka paljon tekoälyn antamaa tietoa voi käyttää päätöksenteossa. Tämä vaatii uudenlaista kommunikaatio-osaamista, joka yhdistää teknologian ja inhimillisen päätöksenteon ja luo samalla mahdollisuuksia positiiviselle ja tuottavalle kollegiaalisuudelle. 

Tämäkin kirjoitus syntyi tekoälyn avustamana

Tätä kirjoitusta voi käyttää esimerkkinä ihmisen ja tekoälyn välisestä yhteistyöstä tietotyössä. Blogitekstin keskeiset ideat, rakenne ja taustalla oleva tutkimus ovat syntyneet asiantuntija- ja tietotyön tuloksena, mutta ChatGPT:ta on hyödynnetty kieliasun muokkauksessa ja editoinnissa, toimien näin ikään kuin editointikollegana. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten tekoäly voi tukea ihmisen työtä – tuoden perspektiiviä ja tarkkuutta kirjoitusprosessiin, mutta jättäen silti luovan päätöksenteon ja sisällön hallinnan ihmisen käsiin. Tekoäly ei siis korvaa luovaa asiantuntijaa, vaan toimii työkaluna, joka parantaa työn laatua ja sujuvoittaa prosesseja. 

Tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutus on erityisen mielenkiintoista, koska ihmiset lähestyvät tekoälyä omalla tavallaan. Jokainen tuo keskusteluun erilaisia näkökulmia, tyylejä ja syötteitä, mikä vaikuttaa tekoälyn tuottamiin vastauksiin. Tämä tekee vuorovaikutuksesta dynaamista – vaikka esittäisi tekoälylle saman kysymyksen, on hyvin todennäköistä, että se antaa joka kerta hieman erilaisen vastauksen. Tekoäly ei siis toista mekaanisesti yhtä kaavaa, vaan mukautuu ja reagoi monipuolisesti annettuihin syötteisiin. Tämä ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus luo uudenlaisen työympäristön, jossa tekoälyn älykkyys täydentää ihmisen osaamista, mahdollistaen entistä tehokkaamman ja innovatiivisemman tavan tehdä työtä.

Miten sopeutua tekoälymuutokseen?

Tekoäly tuo mukanaan muutoksia, jotka eivät aina ole yksiselitteisiä. Sopeutuminen tekoälyn tuomiin muutoksiin on yksilöllistä, ja ratkaisut vaihtelevat riippuen työroolista ja organisaatiosta. Kuitenkin tietyt periaatteet voivat auttaa kaikkia tietotyöläisiä valmistautumaan tekoälyaikaan.

Ensinnäkin on tärkeää keskittyä niihin tekoälysovelluksiin, joista on todellista hyötyä työssäsi. Tekoälyratkaisuja on monia, mutta kaikista ei ole välitöntä hyötyä. Joskus yksi hyvin valittu työkalu voi parantaa merkittävästi omaa työtehokkuutta eikä kaikkia mahdollisia tekoälyratkaisuja tarvitse tuntea tai hallita.

Tekoälyä opitaan parhaiten kokeilemalla ja yhdessä pohtien

Toiseksi tekoälyä opitaan parhaiten kokeilemalla ja kehittämällä. Pelkkä sivusta seuraaminen ei riitä. On tärkeää olla mukana uusien teknologioiden testaamisessa ja kehitysprosesseissa. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi osata ohjelmoida, mutta osallistuminen teknologian käyttöön ja ymmärryksen kehittäminen siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää työprosesseissa, on keskeistä.

Kolmanneksi työyhteisö on keskeinen voimavara tekoälymuutoksen keskellä. Yhteiset keskustelut siitä, miten tekoäly vaikuttaa työhön ja hyvinvointiin, ovat tärkeitä. Yhteinen resilienssin rakentaminen ja sopeutumiskyvyn kehittäminen voivat auttaa organisaatioita ja yksilöitä menestymään tekoälyaikakaudella.

Tekoäly ei vain hio tietotyön prosesseja, vaan muokkaa sen perusluonnetta syvällisesti. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka eivät ainoastaan omaksu teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, vaan myös toimivat sekä yksilöinä että osana kollektiivista työyhteisöä, jossa teknologia tukee inhimillistä älykkyyttä.

Lisää aiheesta tuoreessa ”Tekoäly Suomessa” -lähetyksessä (10.10.2024) Yle Areenassa: tässä. 

Kirjoittaja Anna Lahtinen, vanhempi tutkija, KTT, Senior Researcher, DBA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Anna Lahtinen, KTT, vanhempi tutkija, keskittyy työssään yrittäjyyteen ja liiketoiminnan uudistamiseen liittyvään TKI-toimintaan. Hän on johtanut useita tekoälyn käyttöönottoon liittyviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa.