Viisi ratkaisua työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi

Liikkumisen hyödyt työ- ja toimintakyvylle ovat kiistattomat. Miten liikkuminen saadaan yhdeksi keskeiseksi osaksi työelämän ja työkyvyn kehittämistä? Minkäkokoinen rooli työpaikoilla on ja mistä vastaa yhteiskunta? Entäpä yksilö itse? Kyseessä on lopulta kaikkien asia. Viiden ratkaisun kooste tarjoilee pohdittavaa, miten liikkuminen saadaan mukaan työelämän rakenteisiin ja työpaikkojen käytäntöihin.

Yhteiskunnan ja työnantajien viisi ratkaisua 

Työpaikkojen lisäksi yhteiskunnalla ja sen eri toimijoilla on myös roolinsa, kun tavoitteena on parantaa työkykyä ja saada liikunnalliset keinot osaksi työelämää. Tätä pohtivat työelämän asiantuntijat, ja lopputuloksena syntyi viiden ratkaisun muodostama vaikutusketju, jonka tavoitteena on työkykyinen aikuinen. 

Viisi ratkaisua lisätä työ- ja toimintakykyä liikunnan keinoin työelämässä on suunniteltu siten, että liikunnalliset keinot istuisivat työelämän rakenteisiin, eivätkä jäisi irrallisiksi tempauksiksi. Siksi huomioituna on yhteiskunnan kannustimet, koulutuspolitiikka, työturvallisuus, työterveyshuolto, työelämän toimijoiden rooli sekä työnantajan mahdollisuudet ja osaaminen. Ratkaisut edellyttävät siten yhteiskunnan tasolta toimenpiteitä, mutta myös työpaikkojen toimia. 

Ratkaisut ovat tiivistetysti seuraavat, mutta kokonaisuus on luettavissa täältä: https://liikkuvatyoelama.fi/wp-content/uploads/sites/4/2023/08/Viisi_ratkaisua_netti.pdf

1. Kannustimet työpaikoille

Yhteiskunnan tarjoamat taloudelliset kannustimet työnantajille edesauttavat sitä, että työpaikoille muodostuu liikunnallinen toimintakulttuuri. Työpaikat toki suoraan myös kannustavat henkilöstöä liikkumaan moni eri ratkaisuin.

2. Työn riskit arvioitava uudella tavalla

Työturvallisuuslaki velvoittaa selvittämään kuormitustekijät yhdessä henkilöstön kanssa. Työn riskien arviointiin ja sen koulutuksiin otetaan mukaan sekä fyysisesti kuormittava että inaktiivinen työ. Työnantaja voi vaikuttaa työolosuhteisiin, lähi- ja hybridityöhön, aktiivisiin ja palauttaviin taukoihin sekä työmatkaliikkumiseen.

3. Fyysistä aktiivisuutta edistetään yhteistyössä mm. työterveyshuollon kanssa

Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani, koska siellä tunnistetaan henkilöt, jotka hyötyvät liikkumisen lisäämisestä sekä muista elintapamuutoksista. Työterveyshuoltoon tarvitaan systemaattisempia toimenpiteitä, joilla tuetaan liikunnallista elämäntapaa. 

Oleellista on myös, että työnantajat osaavat ostaa työterveyshuollon palveluita sekä se, että työpaikan ja työterveyshuollon sopimuksissa on mukana fyysisen aktiivisuuden edistäminen ja toimenpiteiden seuranta. Yhteistyö liikunta-alan palveluntuottajien, järjestöjen, kunnan ja hyvinvointialueen kanssa täydentää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä.

4. Tasapaino työelämässä

Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapaino on edellytys hyvinvoinnille. Liikkuminen on yksi keino lisätä tasapainoa. Tasapaino työelämässä edellyttää tekoja yhteiskunnalta, työnantajalta, työyhteisöltä ja yksilöltä.

5. Johdon osaaminen lisää työkyky- ja tuottavuushyötyjä

Jotta työkykyä lisäävät keinot eivät jää irrallisiksi toimenpiteiksi ja jotta niitä käytetään aktiivisesti, pitää kokonaisuutta johtaa. Johtaminen on keskeisin tekijä siinä, että henkilöstö liikkuu ja liikunnalliset ratkaisut ovat optimaalisia. Johto ja esihenkilöt hyötyvät työkykyjohtamisen koulutuksesta/valmennuksesta, joka sisältää fyysisen aktiivisuuden ja palautumisen teemat.

Lisäksi yhteiskunta ja muut työelämän toimijat voivat edistää liikkumisen integroimista työelämään mm. koulutuspoliittisin keinoin sekä ottamalla liikkumisen teeman mukaan omaan toimintaansa, linjauksiinsa ja strategioihinsa.

Tulevaisuuden työ lähtee liikkeelle

Nämä viisi ratkaisua toimivat pohja-aineistona ja ajatusten herättäjänä, kun työ jatkuu kesän jälkeen aiheen parissa. Tavoitteena on konkreettisesti saada liikkuminen yhdeksi keskeiseksi osaksi työelämän ja työkyvyn kehittämistä.

Miia Malvela, kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen -ohjelma 

Miia Malvela työskentelee kehittämispäällikkönä Liikkuva aikuinen -ohjelmassa. Hän vastaa Liikkuva työelämä -kokonaisuudesta, jossa päämääränä on vahvistaa liikkumisen asemaa työelämässä. Malvela ajattelee, että yhteistyöllä päästään parhaaseen lopputulokseen.