Ota työntekijät mukaan ideoimaan ilmastotoimia

Organisaation johto kutsuu työntekijät ideoimaan, mitä työpaikalla voidaan tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Johto yllättyy työntekijöiden draivista ja siitä, että heitä ylipäänsä kiinnostavat nämä asiat. Miksi saman pöydän ääreen ei istuttu jo aiemmin?

Ajatus työntekijöiden ottamisesta mukaan kehittämiseen ei ole uusi. Osallisuudesta puhutaan ja sitä pidetään tärkeänä. Ainakin periaatteessa.

Edelleen törmää siihen, etteivät työpaikan kehittämiskäytännöt ja erilaiset prosessit tue aitoa osallistumista. Osallisuus jää kauniiksi periaatteeksi, mutta ei yllä käytännön toimiksi. Pelkkä aloitelaatikko käytävän nurkassa tai vuosittainen työntekijäkysely ei vielä täytä aidon osallistamisen kriteereitä.

Miksi sitten on niin tärkeää, että työntekijät osallistuvat ilmastotoimien ja työnsä kehittämiseen? Organisaatioiden oman edun näkökulmasta voidaan erottaa ainakin kaksi syytä: ideoitujen ilmastotoimien eli ratkaisujen hyväksyttävyys ja laatu. 

Ratkaisujen hyväksyttävyys liittyy kokemukseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – se on jo itsessään arvo.  Kun on päässyt mukaan ideoimaan, päätöksiin myös sitoutuu.

Uuden luominen ja haltuun ottaminen on oppimisprosessi. Se antaa mahdollisuuden oivaltaa, miksi muutos on tarpeellinen. Eri vaihtoehtoja voi arvioida kriittisestikin. Kun ratkaisut tuntuvat hyväksyttäviltä, muutosvastarinta vähenee. Tällä voi olla myös vaikutuksia työntekijöiden koettuun hyvinvointiin tai tuottavuuteen.

Toisekseen ilmastonmuutokseen liittyy viheliäisiä ongelmia, jotka haastavat pohtimaan ratkaisujen laatua. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan ihmisiä, jotka miettivät ratkaisuja eri näkökulmista. Aina parempi, jos mukana on eri alojen ammattilaisia. Laadukas ratkaisu pureutuu paikallisesti tärkeisiin kehittämistarpeisiin, joissa huomioidaan sekä käytännön työprosessit että strategian suuret linjaukset – unohtamatta toimintaympäristön muutoksia omalla toimialalla ja laajemmin.

Työpaikkojen ilmasto-osallisuutta vahvistavilla käytännöillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. Kun koko henkilöstö otetaan mukaan kehittämään ja kokeilemaan ilmastotoimia, työntekijät ehkä kokevat ylpeyttä näistä teoista. On mahdollista, että he omaksuvat aktiivisen kestävyystoimijan roolin työpaikallaan. Hiljalleen he saattavat ujuttaa arkeensa lisää kestäviä toimintatapoja niin työssä kuin vapaa-ajallaankin.

Osallistuva työyhteisö voi laajentaa organisaation ilmastovaikuttavuutta pelkän hiilijalanjäljen minimoinnista positiivisen kädenjäljen kasvattamiseen.

Heli Clottes Heikkilä toimii Työterveyslaitoksella vanhempana asiantuntijana. Hän on työn muutoksen tutkija ja työn kehittäjä, joka auttaa työyhteisöjä oppimaan yhdessä sekä ideoimaan uusia toimintatapoja. Parhaillaan Heli työskentelee projektipäällikkönä TILKE-hankkeessa, jossa tutkitaan työpaikkojen ilmastotoimijuutta ja kehitellään mallia, joka auttaa työyhteisöjä paikallisten ilmastotekojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Sara Malve-Ahlroth on ympäristösuunnittelija (amk) ja ympäristöpsykologian asiantuntija, joka työskentelee Työterveyslaitoksella työympäristötutkimuksen ja työn kestävyyden teemojen parissa.