Kuntien kestävyystyö on yhteistyötä
Kunnissa tehdään kestävän kehityksen työtä joka päivä, ja jokainen kunnan työntekijä edistää omalla työllään kestävää kehitystä. Kuntien perustyö, samoin kuin kunnissa tehtävä kehitystyö vie eteenpäin ainakin jotakin kestävän kehityksen osa-aluetta. Vaikuttava kestävyystyö vaatii kuitenkin laajempaa, kokonaisvaltaista näkökulmaa.
YK:ssa sovittiin vuonna 2015 Agenda 2030 -toimintaohjelmasta, joka pitää sisällään 17 kestävän kehityksen tavoitetta eli SDG:tä (sustainable development goals). Vaikka valtiot ovat niiden edistämisestä päävastuussa, jopa kaksi kolmasosaa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, että niihin vaikutetaan voimakkaimmin paikallistasolla.
Kunnat edistävät omalla työllään kaikkia SDG:itä, selkeinä esimerkkeinä vaikkapa SDG 3 (terveyttä ja hyvinvointia), SDG 4 (hyvä koulutus), SDG 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua) ja tietenkin SDG 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt).
Tekevätkö kunnat siis jo kaikkensa kestävän kehityksen eteen? Tarkoittaako se, ettei mitään erillistä sitoutumista tai osaamista tähän tarvita? Ihan näin asia ei ole.
Kestävä kehitys on nimittäin monimutkainen asia, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Toiminnalla ja päätöksillä on sekä positiivisia että vaikutuksia moneen eri asiaan, sekä suoraan että epäsuoraan. Siksi on tärkeää, että kestävän kehityksen eri osa-alueet ja niiden väliset kytkökset otetaan laajemmin huomioon. Tässä tarvitaankin sitten jo uusia näkökulmia, ja katse pitää nostaa kauemmas omasta välittömästä tehtävästä ja siilosta.
Kestävän kehityksen työ Vantaalla liittyy kaikkeen toimintaan
Työskentelen Vantaan kaupungilla vastuullisuusasiantuntijana, vastuullani on poikkihallinnollinen kestävyystyö kokonaisvaltaisesta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Tämä pitää sisällään muun muassa raportointia, strategiatyötä ja tietoisuuden lisäämistä koko organisaatiossa.
Vantaan strategiaan on kirjattu, että huomioimme kaikessa toiminnassamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Tavoitteita edistetään poikkihallinnollisten strategiateemojen kautta, ja samalla työtä tehdään kaikkialla organisaatiossa. Silti myös kestävän kehityksen asiantuntijalla on paikkansa. Laaja-alaisempi kestävyystyö ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii asiantuntemusta ja jonkun muistuttelemaan asiasta, milloin missäkin yhteydessä.
Olemme juuri julkaisseet uuden kestävän kehityksen raporttimme, joka pitää sisällään esimerkkejä Vantaalla tehtävästä työstä sekä kehittämiskohtia ja toimenpidesuosituksia. Raportoinnin kautta kaupungin työtä tarkastellaan uudesta näkökulmasta, kun se liitetään SDG-kehikkoon. Tämä auttaa havaitsemaan aukkokohtia, ristiriitaisuuksia ja synergioita eri asioiden välillä. Kestävän kehityksen raportti | Vantaa
Kestävyyttä edistetään verkostoyhteistyössä
Yhteistyö ja kumppanuus on yksi kestävän kehityksen tavoitteista ja samaan aikaan välttämätön edellytys kaikkien muiden tavoitteiden toteutumiselle. Tuomalla eri toimijoita yhteen saadaan laajempaa vaikuttavuutta, uusia avauksia, ideoita ja tapoja vaikuttaa monimutkaisiin haasteisiin.
Vantaalla yhteistyötä kestävän kehityksen eteen tehdään sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolella erilaisissa verkostoissa. Kuntaliiton koordinoima kuuden suurimman kaupungin SDG-verkosto mahdollistaa ajatusten vaihdon ja yhteisen kehittämisen. Työskentelemme verkostona myös kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoiden kanssa. Olemme kokoamme isompia toimijoita, kun tuomme äänemme yhteen.
Lotta Alajoki, vastuullisuusasiantuntija, Vantaan kaupunki
Lotta Alajoki työskentelee vastuullisuusasiantuntijana Vantaan kaupungilla, missä hän vastaa poikkihallinnollisesta kestävän kehityksen työstä ja sen kehittämisestä. Laajat verkostot tekevät työstä innostavaa ja motivoivaa. Vapaa-ajalla Alajoki harrastaa kuorolaulua - siinäkin kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
Tämä on kolmas osa blogisarjaa, jossa eri asiantuntijat käsittelevät kestävän ja vastuullisen kunta- ja hyvinvointialuetyön teemoja. Lue sarjan ensimmäinen blogi täältä. Lue sarjan toinen blogi täältä.
