450 000 vastuullista tekijää – rakennetaan yhdessä kestävä työelämä

Seurasin jo 1990-luvun alussa ympäristöasioita ja muistan elävästi, kuinka katselin televisiosta ohjelmaa YK:n Rio de Janeirossa pidetystä ilmastokokouksesta. Tyttäreni oli juuri syntynyt. Ikävien skenaarioiden valossa pelkäsin ja mietin, millaiselta maailma näyttäisi, kun tyttäreni on aikuinen.  

Ilmaston tilassa ei valitettavasti ole 30 vuodessa muutosta parempaan juuri tapahtunut. Päinvastoin. Edistysaskelia on kuitenkin otettu muun muassa lainsäädännössä. Silti esimerkiksi viimeinen YK:n ilmastokonferenssi Bakussa oli monelle pettymys. 

Ikävistä ennusteista huolimatta haluan uskoa, että jokaisella teolla ja valinnalla on merkitystä. Siksi yritän omassa elämässäni toimia vastuullisesti. Yritän huomioida ympäristöasiat aina, kun se on mahdollista. Olen esimerkiksi jo vuosikymmeniä kierrättänyt jätteeni ja ostan asioita käytettynä. Tiedostan toki, että pohjoisessa asuvana länsimaalaisena kulutan ja tuhlaan liikaa luonnonvaroja.  Lennän aika usein ja sorrun välillä turhiin heräteostoksiin. Vegaaniksi en myöskään ole ryhtynyt, vaikka pääpaino ruokavaliossani onkin kasviksilla.

Yksilöiden valintojen tai poliittisten päätösten lisäksi suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä on sillä, miten asiaan suhtaudutaan työpaikoilla ja mitä käytännön toimenpiteitä arjen työssä toteutetaan. Miten YK:n Agenda2030 -ohjelman sosiaalisen, taloudellisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet näkyvät konkreettisesti työssä, toimintatavoissa ja palvelujen tuottamisessa? 

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on suuri vastuu kestävyys- ja vastuullisuusasioissa

Kuntaliiton arvion mukaan kunnat toteuttavat yli 60 prosenttia kaikista YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -ohjelman tavoitteista. Julkisella sektorilla on Suomessa hyvin merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Näitä tavoitteita edistetään joka päivä, kun tuotetaan sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalveluja, kun uusia asuinalueita kaavoitetaan tai huolehditaan joukkoliikenteestä tai vaikkapa aterioista laitoksissa ja oppilaitoksissa. 

Laaja sosiaalinen vastuu näkyy myös niin, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä varmistaa syrjimättömyys ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen kaikissa toimissaan sekä työnantajina että palvelujen tuottajina. 

Kuntia on yli 300, hyvinvointialueita yli 20 ja työntekijöitä on lähes 450 000. Aikamoinen yhteisö siis!

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat myös vastuullisia työnantajia ja toteuttavat vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Esimerkiksi työhyvinvointiin on satsattu ja tulokset näkyvät hyvinvoinnin parantumisena viimeisessä julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa.

Ne myös laativat ohjelmia ja raportoivat vastuullisuusteoistaan. Esimerkiksi Kouvolan kaupunki on avannut sivuston, jossa esitellään kaupungin vastuullisuustoimia eri näkökulmista. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on puolestaan lanseerannut kestävän kehityksen ohjelman ja arvolupauksen, jonka mukaan organisaatiossa luvataan toimia vastuullisen vaikuttavasti ja kestävästi.

Työpaikoilla tarvitaan lisää osaamista ja vuoropuhelua kestävän kehityksen teemoista

On hyvä, että kestävän kehityksen ja vastuullisuuden osa-alueet huomioidaan päätöksenteossa ja ohjelmissa, ja että niistä raportoidaan. Mutta miten varmistetaan, että nämä asiat olisivat mukana arjen työssä ihan jokaisella meistä? Uskon, että vielä tarvitaan lisää ymmärrystä ja osaamisen kehittämistä, jotta jokainen oivaltaisi entistä paremmin, miten toteutamme ilmastotoimia myös työnteon kautta. 

Työterveyslaitos on TILKE-hankkeessa tutkinut ja tukenut työpaikkoja ilmastotoimijuutta. Hankkeessa saatujen tulosten mukaan parhaat ratkaisut löytyvät, kun työpaikalla eri ammattiryhmät vaihtavat ajatuksia yhdessä. Vuoropuhelua ja yhteistyötä organisaatioiden sisällä ja niiden välillä tulisikin lisätä, jotta kokemukset ja keinot kestävän kehityksen edistämiseksi leviäisivät paremmin.

Mitä me teemme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden lisäämiseksi?

Olemme Tärkeissä töissä -kokonaisuudessa yhdessä KT:n ja pääsopijajärjestöjen kanssa päättäneet, että edistämme vastuullisuutta ja kestävää kunta- ja hyvinvointialuetyötä yhtenä laajana työelämän ilmiönä. Se tarkoittaa, että pureudumme vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen työn ja työelämän kannalta.  

Ensimmäiset askeleet on jo otettu. Perustimme ryhmän, jossa on mukana sekä työnantajan että työntekijäpuolen edustajia sekä vastuullisuuden asiantuntijoita kunnista ja hyvinvointialueelta. Olemme keränneet paljon tietoa ja koonneet niitä ilmiösivulle. Myöhemmin on tulossa blogeja, asiantuntijakirjoituksia, webinaareja ja työpajoja. Lisäksi teemme kuntien ja hyvinvointialueiden vastuullisuustyötä näkyväksi viestinnällä, case-esimerkein ja pyytämällä käytännön toimintamalleja Tekojen torille.

Meitä on 450 000, luodaan kestävää työelämää yhdessä!

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat eivät ole häviämässä mihinkään. Päinvastoin voi olettaa, että tulevaisuudessa meiltä kaikilta vaaditaan yhä enemmän tekoja sekä työssä että yksityiselämässä. Kannustankin jokaista pohtimaan jo nyt, miten omassa työssä voisi toimia entistä vastuullisemmin ja millä keinoin esimerkiksi oman työn hiilijalanjälkeä voisi vähentää. Kannustan myös nostamaan näitä teemoja yhteiseen keskusteluun työpaikalla. Yhteistyötä, ideointia ja konkreettisia toimia tarvitaan organisaation joka tasolla.

Kuntia on yli 300, hyvinvointialueita yli 20 ja työntekijöitä on lähes 450 000. Aikamoinen yhteisö siis! Kun jokainen organisaatio, yksikkö ja työntekijä tekee kestävyys- ja vastuullisuustekoja, on näillä teoilla valtavia positiivisia vaikutuksia kestävämpään työelämään ja koko yhteiskuntaan. Jokainen meistä voi vaikuttaa!  

Anna-Mari Jaanu, työelämän kehittämisen asiantuntija, Tärkeissä töissä