Kestävää kehitystä voi työelämän kannalta käsitellä esimerkiksi neljästä näkökulmasta

Taloudellinen kestävyys

luodaan toimintamalleja, joissa luonnonvaroja ja taloudellisia resursseja käytetään vastuullisesti
toimitaan resurssitehokkaasti, vähennetään hukkaa ja lisätään kiertotaloutta
käytetään verorahoja vastuullisesti
tehdään taloussuunnittelua pitkäjänteisesti ja hallitaan riskejä
kehitetään innovaatioita, jotka tukevat kestävää kehitystä ja tuottavat samalla taloudellista hyötyä
johdetaan tiedolla eli tarkastellaan toiminta-, talous- ja henkilöstötietoja kokonaisuutena

Ekologinen kestävyys

tunnetaan ja tunnistetaan oman toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutukset ja torjutaan niiden riskejä ja haittoja
kehitetään ja tunnistetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja keinoja:
- energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
- resurssitehokkuus, prosessi- ja tilatehokkuus, hukan välttäminen
- ympäristöystävälliset hankinnat, materiaalivalinnat ja kiertotalous

Sosiaalinen kestävyys

edistetään toiminnan oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja avoimuutta niin henkilöstön kuin asukkaiden ja asiakkaidenkin näkökulmasta
huolehditaan työntekijöiden osaamisen tarpeenmukaisesta kehittämisestä
huolehditaan hyvästä henkilöstöjohtamisesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta
tuetaan työhyvinvointia, henkilöstön osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön
otetaan ym. asiat mukaan kriteeristöinä myös organisaation tekemiin julkisiin hankintoihin

Kulttuurinen ja eettinen kestävyys

noudatetaan yhdessä hyväksyttyjä arvoja
ymmärretään oma vastuullisuus niin työnantajana kuin työntekijänä
ymmärretään oman toiminnan avoimuuden, eettisyyden ja rehellisyyden merkitys työyhteisössä
ymmärretään ja huomioidaan ihmisten monimuotoisuus ja erilaiset kulttuurit

Työterveyslaitos on koonnut sivuston Kestävä kehitys työelämässä | Työterveyslaitos.

Kuuntele Kestävyyspaneelin podcast, jossa professori Ilkka Ratinen ja tutkimusprofessori ja dosentti Anna-Maria Teperi, avaavat työelämän merkitystä kestävyysmurroksessa.

Lue lisää Kestävyyspaneelin jäsenen Lapin yliopiston Ilkka Ratisen blogista siitä, mitä kestävyysmurros tarkoittaa työpaikalla ja miksi nk. inhimilliseen tekijään (human factor) tulisi panostaa.