Hyvinvointialueiden harteilla kannetaan julkisen sektorin kestävyyttä

Suomen kestävässä kehityksessä hyvinvointialueiden rooli on merkittävä jo käyttämiemme taloudellisten resurssien vuoksi. Hyvinvointialueiden onnistuminen tehtävässään tukea ihmisten hyvinvointia ja terveyttä määrittää monin tavoin julkisen ja yksityisen talouden kestävyyttä. 

Hyvinvointialueet edistävät sosiaalista vastuullisuutta, kuten hyvää työelämää, ihmisten yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta, yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnassa syntyy ympäristövaikutuksia vaikkapa kiinteistöjen ja energian käytössä sekä matkustuksessa. Myös ruokapalveluihin, materiaaleihin ja hoitotarvikkeisiin tarvitaan paljon luonnonvaroja ja energiaa, samalla tuotetaan paljon jätettä. 

Osallistuin vuonna 2023 EKO-SOTE-tutkimukseen, jossa Suomen ympäristökeskus selvitti Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Soten osuudeksi koko Suomen hiilijalanjäljestä laskettiin 6,5 prosenttia. Suorien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi soten materiaali- ja palveluhankinnat aiheuttavat paljon epäsuoria valmistus- ja kuljetusprosessien päästöjä. Hankinnat selittävätkin yli 80 prosenttia soten ilmastopäästöistä. 

Miten kestävä kehitys toteutuu hyvinvointialueilla?

Toimittuani jo muutaman vuoden ajan terveydenhuollon kestävyysasioiden parissa olen havainnut, että hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, miten ne ovat tunnistaneet kestävän kehityksen ulottuvuuksia ja miten aktiivisesti ne niissä toimivat. Ympäristötyöllä on toki pitkät perinteet kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta ekologisen vastuullisuuden laaja-alaisuutta tai sen yhteyksiä taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen ei ole vielä täysin tunnistettu.

STM:n luonnos hyvinvointialueiden valtakunnallisista tavoitteista vuosille 2025–2029 evästää hyvinvointialueita seuraavasti:

 Hyvinvointialueiden toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tasapaino hyvinvointitalous-toimintamallin mukaisesti. Ekologisesti kestävät toimet tarkoittavat esimerkiksi hankintojen, liikenteen, ravinnon ja ruokapalvelujen sekä jätehuollon kestävyyttä, uusiutuvan energian osuuden lisäämistä sekä energiatehokkuuden parantamista. Keskeistä on kiinnittää huomiota hyvinvointialueella myös prosessien ja käytäntöjen ekologisuuteen, jolloin voidaan sekä vähentää ympäristöhaittoja että saavuttaa taloudellisia säästöjä. 

Näiden tavoitteiden edellytetään näkyvän juuri nyt päivitettävinä olevissa hyvinvointialuestrategioissa. 

Tavoitteista toiminnaksi

Kestävän kehityksen edistäminen edellyttää tavoitteiden ja toimenpiteiden konkretisointia sekä kykyä mitata tavoitteiden toteutumista. Varhan kestävän kehityksen ohjelma vuosille 2025–2029 on laadittu kuvaamaan juuri sitä, miten Varha toimii kestävämmin ja miten esimerkiksi ekologinen ja taloudellinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa. 

Valitsimme EKO-SOTE-hankkeen tulosten pohjalta tavoitteita, joilla on positiivisia vaikutuksia sekä ilmastopäästöihin että talouteen: energiansäästö, ruoka- ja lääkehävikin vähentäminen, hoitotarvikkeiden vastuullinen käyttö. Tunnistimme digi- ja etäpalvelut keinoksi vähentää matkustuksen päästövaikutuksia. Haluamme kasvattaa ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden mukaisten hankintakriteerien käyttöä hankinnoissa. Kehitämme jätehuoltoa kasvattamaan jätteen kierrätysastetta ja koulutamme henkilöstöämme vastuullisuuteen.

Hyvinvointialueiden vastuullisuusfoorumi on toiminut nyt pari vuotta vertaiskehittämisen verkostona ja olemme siellä asettaneet tavoitteeksi, että kukin hyvinvointialue laatisi oman vastuullisuus- tai kestävän kehityksen ohjelmansa ja tavoitteensa. Foorumi on määritellyt muutamia kriteerejä, joilla hyvinvointialueet voivat raportoida vastuullisuustyöstään yhteismitallisesti. Tunnistamme, että työmme on monin tavoin vielä alkuvaiheessa, mutta suunta on selkeä. 

Leena Setälä, johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Leena Setälä työskentelee johtavana asiantuntijana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategisen johdon yksikössä, vastuunaan strategia- ja palveluverkkotyö sekä kestävä kehitys. Vapaa-ajallaan hän harrastaa intohimoisesti puutarhanhoitoa, käsitöitä ja laulua.

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa eri asiantuntijat käsittelevät kestävän ja vastuullisen kunta- ja hyvinvointialuetyön teemoja.  Lue sarjan ensimmäinen blogi täältä.