Liikkeellä työkyvyn puolesta - vaikuttavasti

Mielenterveyden häiriöt kasvavat ja fyysinen kunto rapistuu. Työhyvinvointi ja voimavarat ovat yleisesti laskusuunnassa. Huoli jaksamisesta koskettaa niin yksilöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaakin. Kaikki työikäiset ikäluokat on tarve pitää työkykyisenä. Harmillisesti monet uhat koskevat usein jo nuorempia ikäluokkia.

Huono kunto ja mielenterveyden häiriöt horjuttavat työkykyä

Suurimmat sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Koko väestön liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat vähintään 4,7 miljardin euron vuosittaiset kustannukset (Liikuntaraportti 2022).  Ja heikentyneellä mielenterveydellä on korkea hintalappu, 11 miljardia euroa vuodessa (Mieli ry 2023). 

Uhkana on, että fyysisesti hiemankaan vaativammissa työtehtävissä ei tulevina vuosikymmeninä nähdä enää yli 50-vuotiaita työntekijöitä ja fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä (Vasankari, T. 2023). Myös keskiraskaat työt voivat olla hankalia. Esimerkiksi alle 21-vuotiaista lähihoitajaopiskelijanaisista 63 % harrastaa vain vähän kestävyysliikuntaa. Työkykyennusteen mukaan vain yhdellä prosentilla heistä tulee olemaan 50-vuotiaana kestävyyskunto keskiraskaisiin töihin riittävällä tasolla, mikäli liikunnan määrä pysyy samana (LIKES-tutkimuskeskus 2019). 

Vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa

Ratkaisut edellyttävät yhteiskunnan panoksia, mutta myös työpaikoilla on mahdollisuus toimia tilanteen kohentamiseksi. Terveellisten elintapojen edistäminen työpaikoilla on tutkimusten mukaan sekä vaikuttavaa että kustannusvaikuttavaa (Ervasti, J. ym. 2022). Tutkimusten mukaan liikkumisen edistäminen työpaikalla parantaa fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä sekä koettua työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja.

Mitä työpaikalla kannattaisi liikkumisen eteen tehdä?

Työpaikoilla toteutetut terveellisten elintapojen teemaviikot ja kampanjat ovat hyviä tekoja, mutta optimaalista olisi, että työkykyä edistävät käytännöt kuuluvat työpaikan arkeen ja strategiaan. Ja niitä johdetaan. Tämä tuo pitkäjänteisyyttä ja luo pysyvää kulttuuria, jolla edistetään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia.

Liikkuvan työelämän suositukset auttavat hahmottamaan liikkumisen edistämistä työpaikalla ja mitä aiheen eteen kannattaa tehdä. Suosituksissa on kolme tasoa. Tasolta toiselle siirryttäessä työntekijöiden sekä osallistumisaktiivisuus että organisaatiohyödyt kasvavat. Tason kolme ratkaisuilla henkilöstö osallistuu kaikista aktiivisimmin työnantajan tarjoamaan liikuntaan ja samalla yhteisöllisyys, ilmapiiri ja tuottavuus lisääntyvät ja työnantajakuva kohenee. 

Laadukas johtaminen 

Hyviä työkaluja tarjoaa myös Työterveyslaitos. Esimerkiksi Mielenterveyden tuen työkalupakin työkalut opastavat muun muassa palautumisen lisäämiseen, muutosvalmiuteen ja lisäämään liikettä työn tukena. Liikkuva aikuinen -ohjelma on ollut mukana kehittämässä Liike & mieli -osiota.

Kaiken kaikkiaan laadukkaat johtamiskäytännöt vaikuttavat sekä hyvinvointiin että tuottavuuteen. Ja henkilöstön liikkumista ja mielen hyvinvointia lisäävät ratkaisut ovat osa tätä kokonaisuutta.

Miia Malvela, kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen -ohjelma 

Miia Malvela työskentelee kehittämispäällikkönä Liikkuva aikuinen -ohjelmassa. Hän vastaa Liikkuva työelämä -kokonaisuudesta, jossa päämääränä on vahvistaa liikkumisen asemaa työelämässä. Malvela ajattelee, että yhteistyöllä päästään parhaaseen lopputulokseen.   

Lähteet:

Ervasti, J. ym. 2022. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163779/VNTEAS_2022_7.pdf

Liikuntaraportti. OKM 2022:33  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370

LIKES-tutkimuskeskus. Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimus 2017–2018. Teoksessa Aktiivisuutta ja opiskelukykyä. Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeiden toteutus vuosina 2017–2019. LIKES-tutkimuskeskus 2019. 

Vasankari, T. ym. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntekijöitä? Työntekijöiden heikkenevä fyysinen kunto haastaa työurat ja talouden. UKK-instituutin tiedote 17.3.2023, perustuen Futuralehteen hyväksyttyyn vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin.