Sali täyttyy iloisesta puheensorinasta. On tammikuun aamu. Ulkona lumipyry on hetkeksi laantunut. Alavuden kaupungintalolla sisäiset kehittäjät valmistautuvat aloittamaan valmennuksen viimeisen päivän. Koolla on nelisenkymmentä Alavuden kaupungin työntekijää eri toimialoilta.
Konsultti Terttu Malo laittaa alavutelaiset lämmittelemään. Ihmiset nousevat omasta pöytäryhmästään ja löytävät luontevasti juttuseuraa. Tehtävänä on kehua tai kiittää kollegaa, mennä sellaisen henkilön luo jonka on oppinut tuntemaan paremmin, tai jonka kanssa haluaisi mennä kahville. Ensimmäisen, elokuussa 2018 pidetyn, valmennuspäivän jälkeen, eri toimialojen yhteistyö on tiivistynyt, työprosesseja on kehitetty ja kaupungin toimintakulttuurin muutos on päässyt vauhtiin.
Kehittämistyötä monella eri toimialalla - pieniä arjen tekoina
Valmennukseen osallistui viisi eri ryhmää, joilla kullakin oli oma kehittämistavoitteensa. Kaikki kehittämistyöt jatkuvat vielä, mutta tämän hetkinen tilanne on kuvattu Kuntekon Tekojen Torille. Melko hieno sato vain puolen vuoden aikana, eikä kaikkia oivalluksia tai toiminnassa tapahtuneita muutoksia ole edes kirjattu ylös.
- Liikuntapalvelujen kehittäminen
- Asiakaslähtöisyys kaupungin palveluissa
- Kaupungin tilaratkaisujen kehittäminen
- Tiedonkulun kehittäminen teknisissä palveluissa
- Yhteistyö opetustoimessaa
Työntekijät asiantuntijoina
Liikuntapalveluiden tilavarausjärjestelmä on esimerkki siitä, mitä konkreettista hyötyä sisäisten kehittäjien valmennuksesta on saatu. Varaussysteemi on helpottanut nin asiakkaita kuin asiakaspalvelijoitakin.
”Yksi erityisen hieno asia, joka on vuoropuhelussa ja kehittämisessä saatu aikaan, on varauskalenterin tekeminen. Miten helppo on katsoa nyt, missä on vapaa tila ja varata se”, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Leena Mäki-Fossi. ”Hajautunut tieto löytyy nyt yhdestä paikasta.”
Onko ylpeys omasta työstä noussut?, kysyi valmentaja Terttu Malo. ”Kyllä, pitää paikkansa.”, vastailtiin valmennettavien joukosta. ”Röyhistäminen saa välillä tuntua ja näkyä, kun tehdään hienoa työtä”, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Leena Mäki-Fossi.
”Meillä on hyvä draivi päällä ja se näkyy myös kuntalaisille.”
Yhteistyötä myös koulujen välille
Alavudella on kaksi yläkoulua ja yksi lukio. Tuntemus oli vielä valmennuksen alkaessa, että mahtaako meillä eri koulujen aineenopettajilla olla mitään yhteistä. Alavuden ja Töysän kuntaliitos on melko tuore, joten yläkoulujen välillä ei ollut entuudestaan juurikaan yhteistyötä.
Opettajien kehittäjäryhmä lähti kuitenkin reippaasti heti valmennuksen alettua synnyttämään uutta sisältöä toimintakulttuuriin. Opettajat järjestivät yhteisen syysvaelluksen.
Hyvin nopeasti, pienten kokeilujen avulla, huomattiin, että yhteistä on paljonkin, yhteistyö voisi olla hedelmällistä ja siinä olisi mahdollisuus oppia toisilta. Toimintakulttuuri lähtikin siis muuttumaan jo hyvin pienellä - syysvaelluksella ja sen mukanaan tuomalla verkostoitumisella.
Valmentaja Terttu Malo summasi, että tämä on hyvin konkreettinen esimerkki siitä, miten tekemisen kautta on mahdollista muuttaa kulttuuria. Kauanko organisaation kulttuurimuutoksessa sitten kestää? 'Ei välttämättä kovinkaan pitkään. Jo puolessa vuodessa voi saada paljon vireille, jos maaperä on kunnossa. Vaatii kokeilua, peilaamista ja hyvien toimintatapojen tietoista vahvistamista.'
Yhteistyö voidaan joskus mieltää ylimääräiseksi työksi, mutta muutosvaiheen jälkeen se helpottaa työntekoa
'Yhteistyö voidaan joskus mieltää ylimääräiseksi työksi, mutta muutosvaiheen jälkeen se helpottaa työntekoa', kuten kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää päivän lopussa pohdiskeli.
'Pohjat pitkäjänteiselle kehittämiselle Alavudella ovat olemassa!'
Päivän lopuksi jaettiin todistukset valmennukseen osallistuneille.
Sisäisten kehittäjien valmennuksesta rohkeutta kompleksisuudessa luovimiseen
'Toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyy kompleksisuus', kertoo Terttu Malo. 'Parhaimmillaan tämä napakka sisäisten kehittäjien valmennus tuottaa sen verran rohkeutta, että pikkuisen notkeammin luovitaan kompleksisuudessa', summaa Terttu.
Millainen sitten on muutoksen resepti? Mitä muutokseen tarvitaan? 'Ainakin resilienssiä. joka on muutoskykyä ympäristön muutostilanteista omaan oppimiseen. kyky sopeuttaa mitä ympärillä tapahtuu suhteessa omiin voimavaroihin, joilla edetä, vaikka ympäristö muuttuu. Notkeutta. Kaikkea ei voida tietää tai ennakoida, eikä täydellistä suunnitelmaa ei ole olemassa. Kokeillaan ja tehdään korjaavia liikkeitä.', avaa valmentaja Terttu Malo.
Valmennus toteutettiin yhteistyössä Taite Organisaatiokonsultointi Oy kanssa.
Teksti projektipäällikkö Maija Ruoho.
Kuvat Maija Ruoho ja Krista Mikkonen/Taite Organisaatiokonsultointi Oy.
