Mitä luottamus on ja miten sitä rakennetaan työpaikan arjessa?

Kirja valottaa muun muassa sitä, miten luottamusta on mahdollista arvioida ja mitkä tekijät vaikuttajat esimerkiksi esihenkilön ja alaisen luottamussuhteeseen.

Luottamuksen käsite on moniulotteinen

Kirjan alussa käsitellään luottamusta käsitteenä. Luottamus on eräs perusolettamuksista ja liittyy siihen, miten näemme muut ihmiset ja maailman. Ajattelenko esimerkiksi, että muihin ihmisiin voi luottaa?  

Blomqvistin mukaan luottamus on toimivan yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin perusta. Suomalaisessa yhteiskunnassa luottamuspääoma on yksi arvokkaimpia ominaisuuksia.  

Blomqvist valottaakin kirjassa, kuinka monissa muissa kulttuureissa luottamus rakentuu ja ilmenee eri tavalla kuin meillä Suomessa. Myös uskonto, organisaatio- ja ammatillinen kulttuuri vaikuttavat luottamukseen. Siltikin luottamuksen kokemus on kulttuurista riippumatta hyvin samanlaista.

Toisaalta ihmisillä on myös paljon stereotypioita liittyen esimerkiksi tiettyä ammattia edustavaan henkilöön, muistuttaa Blomqvist. Tällaiset ennakko-oletukset syntyvät usein jo ennen kuin luottamusta on alettu rakentaa vuorovaikutuksessa.

Luottamus korostuu erityisesti yhteistyössä ja muutostilanteessa

Luottamus korostuu erityisesti yhteistyön johtamisessa ja tilanteessa, jossa tietoa tarvitsee jakaa yli ammatti- ja organisaatiorajojen. Ylipäätään luottamus helpottaa vuorovaikutusta ja ihmisten välistä kommunikointia.

Työelämässä monet työtehtävät riippuvat toisista eikä niitä voi tehdä yksin. Silloin kun yhteistyö toisten kanssa onnistuu, se kasvattaa luottamusta ja myös lisää sitoutumista yhteiseen asiaan. Muutostilanteessa ja epävarmuuden vallitessa luottamuksen merkitys korostuu entisestään, kirjoittaa Blomqvist.

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa

Kun olemme vuorovaikutuksessa, saamme tietoa toisen henkilön luotettavuudesta, kuten kyvykkyydestä, hyväntahtoisuudesta ja integriteetistä. Vuorovaikutuksen laatu onkin hyvin merkittävä luottamuksen rakentaja, sillä yhteistyössä syntyvät kokemukset joko vahvistavat tai heikentävät lähtötilanteen käsitystä toisen luotettavuudesta.

Luottamus vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin

Luottamus vaikuttaa monin tavoin myös työntekijöiden hyvinvointiin. Työntekijöiden luottamus muodostuu sosiaalisesta ja ei-henkilöityvästä luottamuksesta.

Tutkimuksissa on havaittu, että luottamuksen kokemus esihenkilöä ja organisaatiota kohtaan vähentää sairaspoissaoloja ja vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen. Ei henkilöityvä luottamus puolestaan tarkoittaa organisaation kyvykkyyttä, viestintää, rakenteita ja prosesseja.

Luottamuksen tietoinen rakentaminen vaatii eettisyyttä ja johdonmukaisuutta

Mitä esihenkilö sitten voi tehdä luottamuksen parantamiseksi? Blomqvistin mukaan luottamuksen tietoinen rakentaminen liittyy siihen, kuinka eettisesti ja johdonmukaisesti esihenkilö toimii, miten hän jakaa päätösvaltaa ja kuinka avoimesti ja selkeästi hän kommunikoi. Luottamus ei siirry eikä sitä voi tunnistaa ilman luottamusta osoittavaa viestintää ja käytännön tekoja.

Konkreettinen teko on esimerkiksi kysyä alaisten näkemyksiä, kirjoittaa Blomqvist. On kuitenkin muistettava työyhteisön jäsenten monimuotoisuus, sillä erilaista työtä tekevät, eri ikäiset ja erilaisen työkokemuksen omaavat alaiset voivat odottaa esihenkilöltä erilaisia asioita.

Blomqvist kirjoittaa, kuinka Suomessa niin työntekijä- kuin esihenkilöasemassa olevien vastaajien luottamus on ollut jatkuvasti korkealla tasolla, myös pandemian alettua ja siirryttäessä laajasti etätyöhön.

Tiimityökään ei onnistu ilman luottamusta

Blomqvist kuvaa kirjassa myös tiimityötä. Tutkimuksissa on todettu, että jos tiimiläiset luottavat toisiinsa ja vetäjäänsä, he tekevät työtä tiimin yhteisten tavoitteiden eteen. Jos tiimissä ei ole luottamusta, suuntautuu tiimin jäsenten työpanos omiin tuloksiin.

Virtuaalisuus, erilaisuus, uutuus ja vieraus ovat tekijöitä, jotka voivat haastaa luottamuksen rakentumisen tiimissä. Tästä syystä esimerkiksi virtuaalisesti toimivissa tiimeissä luottamusta tulisi luoda mm. aktiivisella toiminnalla, asioista sopimisella sekä selkeillä rooleilla.

Luottamukseen perustuvissa organisaatioissa jaetaan tietoa ja syntyy uusia ideoita

Tiedon jakaminen matalalla kynnyksellä on tyypillistä sellaisessa organisaatioissa, missä luotetaan toisiin. Tiedon jakaminen korostuu myös yhteiskehittämisessä. Blomqvist kirjoittaa, kuinka luottamus toisten hyväntahtoisuuteen ylipäätään lisää tiedon jakamista ja siten lisää mahdollisuutta uusien ja hyödyllisten ideoiden tuottamiselle eli vaikkapa innovaatioille.

Myös organisaatioiden välinen yhteistyö vaatii luottamusta organisaation kaikilla tasoilla eli johdon ja arjen yhteistyötä tekevien asiantuntijoiden kesken. Vastavuoroinen luottamus parantaakin tutkimusten mukaan kilpailukykyä.

Blomqvistin sanookin, että kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa ja uusien mahdollisuuksien kartoittamisessa tarvitaan erilaisuudesta syntyvää synergiaa.

Luottamuksen rakentaminen kestää kauan, mutta sen voi menettää hetkessä

Esimerkiksi työelämässä vähäisemmätkin muutokset voivat heikentää luottamusta. Työyhteisössä luottamuksen heikentymiseen voi liittyä ajan myötä syntyneitä pettymyksiä niin organisaatiota, työkavereita, esihenkilöitä ja johtoakin kohtaan. Tästä syystä esimerkiksi muutostilanteita tulisi käsitellä aktiivisesti työyhteisössä.

Jos luottamus heikkenee työpaikalla, sillä on monia kielteisiä seurauksia. Eräs niistä on sitoutumisen väheneminen. Tästä syystä luottamusta on rakennettava tietoisesti ja aktiivisesti, joka päivä, muistuttaa Blomqvist.

Voit ladata kirjan täältä.

Tekstin on kirjan pohjalta kirjoittanut Anna-Mari Jaanu