Ympäristö muuttuu jatkuvasti. Siihen on sopeuduttava ja kehitettävä tilalle jotain uutta. Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden Mika Itänen tietää henkilökohtaisesti mitä on olla keskellä muutosta. Siksi hän vajaa vuosi sitten painoi lähetä-nappia ja otti yhteyttä Kuntekoon.
Noin puolitoista vuotta se kesti. Työllisyyskokeilun oli tarkoituskin olla vain kokeilu, mutta silti moni pudisteli päätään epäuskoisena, kun kokeilun ilmoitettiin päättyvän vuoden 2018 loppuun mennessä. Lapissa, Kuopiossa, Porissa, Turun ja Tampereen seudulla oltaisiin toivottu onnistuneelle kokeilulle jatkoa. Varsinkin työllisyyskokeilun stara, Tampereen kaupunki, oli ymmällään.
Koko työllisyyskokeilun aikana kaupunki säästi viisi miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksista ja sai aktivoitua ison osan asiakkaista palvelujen pariin. Tampereen työllisyyspalvelujen agendaksi syntyi asiakaslähtöisyys isolla a:lla: asiakkaat haluttiin tuntea ja kohdata ajan kanssa. Työllisyyskokeilun päättymisen myötä kaikki tämä oli epävarmalla pohjalla.
Sparrausta työllisyyskentän muutokseen
Tampere ei kuitenkaan jäänyt odottamaan, että työllisyyskokeilu kuopattaisiin lopullisesti. Keväällä 2018 he hakivat Kuntekolta sparrausta työllisyyskentän muutosta varten.
- Oli hyvä, että oli joku muu, ulkopuolinen fasilitoimassa. Tavallaan, kun sitä omalla väellä miettii, niin sitä miettii liian pienesti, toteaa Tampereen työllisyyspalvelujen kehitysjohtaja Mika Itänen.
Laajennettu johtoryhmä istui keväällä kahtena päivänä alas Tamora Muutosmuotoilu Oy:n Tom Hagelbergin kanssa ja maalaili erilaisia tulevaisuuden näkymiä työllisyydenhoidosta. Näiden skenaarioiden pohjalta pohdittiin mitä uudenlainen työllisyyspalvelu olisi.
- Tulevaisuutta kun ei pysty näkemään täysin, niin rakennettiin useita eri väyliä. Että jos maailma menee tuohon suuntaan, niin me mennään tuohon suuntaan. Pyrittiin näissä kaikissa skenaarioissa hyödyntämään työllisyyskokeilumallia, minkä merkittävyyttä Itänen ei ymmärrettävästi malta olla korostamatta.
Tampereella aktivoidaan asiakkaita yhteistyössä
Työllisyyskokeilu ei jatkunut, mutta yhteistyö jäi. Nyt Tampereella rakennetaan niin valtion toimijoiden, kaupunkiseutukuntien, yritysten sekä ammatillisen koulutuksen kanssa asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palvelualustoja. Palvelualustoilla aktivoidaan työllisyyspalveluiden pariin apua tarvitsevia nuoria, maahanmuuttajia ja pidempään työttömänä olleita. Kaupungin isot rakennushankkeet halutaan myös mukaan työllistämiskampanjaan. Ratikan kanssa on jo sopimus, jonka myötä työttömän, vastavalmistuneen tai maahanmuuttajataustaisen työllistämisestä saa bonusrahaa.
Sparrauksessa määriteltiin asiakaslähtöisyys uusien toimintamallien kulmakiveksi. Tampereella muun muassa kehitellään koko ajan uusia menetelmiä lisätä konkreettista aikaa asiakkaiden kanssa. Osaamisbotin kautta voi kartoittaa omaa osaamistaan jo ennakkoon ja Digitaalisella kompassilla arvioida omaa osaamista eri ulottuvuuksilla. Asiakasmäärät per työntekijä on myös vähennetty puolella, ja käyttöön on otettu 'Oma valmentaja -malli', jossa jokaisella asiakkaalla on oma vastuutyöntekijä, joka myös on aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseensa.
Vaikka työllisyyskokeilu on vedetty alas, halu kehittää työelämän laatua on jatkunut vahvana Tampereen kaupungilla. Kuntekon sparraus oli vain pieni osa Tampereen kehittämishuumassa, mutta Itäsen mielestä ulkopuolisen konsultin apu oli silti merkittävä hyöty työllisyyspalvelujen tulevaisuuden työn hahmottamisessa.
- Kyllä kaikki tämä oli aika suoraa jatkumoa sieltä sparrauksesta. Se oli sellainen iso startti. Sparraus tuki ehdottomasti sitä meidän tavoitetta kehittää uudenlaisia työllisyyspalveluita. Me saatiin sieltä semmosta boostia ja vauhtia tähän hommaan.
Kirjoittanut ja haastatellut Kuntekon korkeakouluharjoittelija Susanna Koivistoinen.
