Hyveet työssä – mitä ja miksi

Sanovat, että työkulttuurin parantaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Höpö höpö. Kaikkihan on vain meistä itsestämme kiinni. Jos haluamme olla työpaikassa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa, jokaista arvostetaan ja mistä tahansa asiasta voidaan keskustella hyvässä hengessä, sen kuin vain teemme työpaikastamme sellaisen!

No niin, siis periaatteessa yksinkertaista, mutta ei valitettavasti ihan näin helppoa. Meille nimittäin sattui pieni kämmi joskus 1970-luvun alussa: lakkasimme kysymästä, millainen on hyvä ihminen, ja heitimme hyveet yli laidan.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten sana hyve kuului suomen arkikieleen. Kun hyveistä puhuttiin, kaikki tiesivät, mistä oli kyse ja miksi asia oli tärkeä. Ei näet ollut ihan samantekevää, millaisia ominaisuuksia itsessämme viljelimme. Jotkut ominaisuudet olivat selvästi toisia parempia sekä ihmisen itsensä että ympärillä olevien kannalta.

Sitten kulttuuri muuttui eikä hyveille tuntunut olevan enää käyttöä. Vähitellen hyveet ja niiden merkitys unohtuivat, kunnes ainoa asia, joka hyveestä tuli mieleen, oli makea ja rasvainen jälkiruoka.

Vaikka maailma on hyveiden hukkaamisen ansiosta muuttunut monessa suhteessa ikävämpään suuntaan, jälkikäteen ajatellen hyvepuheen lakkaaminen oli lopulta hyvä asia. Hyveiden päälle oli sitten Aristoteleen aikojen kasaantunut monenlaista kuonaa ja roinaa. Ellei hyveitä olisi päästetty neljäksi vuosikymmeneksi kesannolle, emme nyt voisi aloittaa hyveiden kanssa puhtaalta pöydältä ja ryhtyä niiden avulla tekemään elämästä joka suhteessa parempaa.

Hyveillä tehdään hyvää

Viimeisten neljän vuoden aikana organisaatioiden kehittämisestä hyveiden avulla on saatu erinomaisia kokemuksia. Hyvinvointi ja motivaatio ovat vahvistuneet, työn mielekkyys ja merkityksellisyys kirkastuneet. Työyhteisöt ovat alkaneet toimia ja tuottaa monenlaista hyvää niin työntekijöiden ja heidän asiakkaidensa kuin talouspäälliköidenkin iloksi.

Hyveiden vahvuus on siinä, että ne ovat jo määritelmän mukaan sellaisia ominaisuuksia, jotka tuottavat hyvää sekä ihmiselle itselleen että koko yhteisölle. Jos jokin ominaisuuteni tai luonteenpiirteeni tuottaa jollekulle päänsärkyä ja harmaita hiuksia, kyse ei ole hyveestä vaan jostakin muusta. Tai sitten en osaa ottaa oikealla tavalla tilannetta huomioon ja toimia sinänsä hyvän ominaisuuteni kanssa hyveellisellä tavalla.

Toinen vahvuus on siinä, että hyveiden avulla päästään suoraan kiinni konkretiaan. Toisin kuin vaikkapa arvot, jotka monessa organisaatiossa tuntuvat elävän omaa, todellisuudesta riippumatonta elämäänsä, hyveiden olemassaolo on välttämättä yhteydessä siihen, miten organisaatio oikeasti toimii. Elleivät hyveet näy ja tunnu arjessa, niistä ei voida edes puhua.

Työkalu, joka toimii

Ratkaisevaa hyveiden toimivuuden kannalta on se, mitä ihminen itse haluaa saada aikaan ja mihin hän haluaa sitoutua. Jos joku ei ole kiinnostunut edes omastaan saati toisten hyvästä, hyveistä ei ole hänelle mitään iloa.

Kokemus on kuitenkin osoittanut, että jokainen edes jotenkin voimissaan oleva ihminen haluaa olla hyvä sekä omana itsenään että siinä, mitä työkseen tekee. Kun tähän annetaan oikeat työkalut, niihin on helppo tarttua. Ja tämän jälkeen työkulttuurin muuttaminen ei ole enää ollenkaan vaikeaa.

Antti Kylliäinen
eetikko
SyFron Oy

Eetikko Antti Kylliäinen pyrkii muuttamaan maailmaa hyveiden avulla. Hän on kehittänyt aristoteeliseen hyve-etiikkaan perustuvia työkaluja paitsi työyhteisöjen ja organisaatioiden käyttöön myös mm. päiväkoteihin ja kouluihin, vanhusten ja vammaisten hoivapalveluihin, taloyhtiöiden arkeen sekä joukkueurheilun maailmaan. Kylliäisen työn etiikkaan liittyvä kirja Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen – Hyveet työssä ja elämässä ilmestyi vuonna 2012.