Muuttiko koronaepidemia henkisen tuen merkitystä työelämässä?

Koronaepidemia muutti lähes kaikkien työtä ja vaikuttaa monella tavalla työelämään. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä selvitti, miten se vaikutti kunta-alan työsuojelun yhteistoimintaan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöhön terveellisen ja turvallisen työn edistämiseksi. Kyselyyn vastannut kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö arvioi, että psykososiaalisen tuen antaminen ja perehdyttäminen olisivat voineet onnistua paremmin.

Lähes kaikkialla oli siirrytty etätyöskentelyyn ja etäpalveluiden tarjoamiseen. Henkilöstöä oli koulutettu myös uusiin tehtäviin joko koronapotilaiden hoitoon tai vastaamaan uusiin poikkeusolojen palvelutarpeisiin. Neljännes kyselyyn vastanneista koki, että perehdytystä uusiin tehtäviin ja työtapoihin olisi tarvittu enemmän.

Henkilöstölle ja esihenkilöille oli tarjottu psykososiaalista tukea noin puolessa vastaajien organisaatioista. Kolmannes organisaatioista oli järjestänyt henkilöstölle mahdollisuuden huolien jakamiseen ja keskusteluapuun esimerkiksi chatti- tai puhelinpalvelun kautta. Vaikka organisaatiot olivat panostaneet viestintään koronaepidemian aikana, silti eniten kehitettävää koettiin psykososiaalisessa tuessa ja perehdyttämisessä.  

Perehdytystä ja osallisuuden kokemista enemmän

Poikkeustilanteessa tärkeimpinä asioina pidettiin välitöntä vuorovaikutusta, säännönmukaista viestintää ja työsuojelun yhteistoiminnan hyödyntämistä. Altistumisen ja sairastumisen pelkoa voidaan vähentää pohtimalla yhdessä henkilöstön kanssa, miten turvalliset työolosuhteet järjestetään poikkeustilanteessa.

Muuttuvat työolosuhteet edellyttävät jatkuvaa perehdytystä. Poikkeusoloissa työturvallisuusohjeiden ja työhön opastuksen merkitys kasvaa. Kyselyyn vastanneiden mielestä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Yhteistoiminta tukee työyksikköitä vaarojen arvioinnissa sekä vahvistaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta työpaikalla.

Poikkeustilanteessa tarvitaan psykososiaalista tukea

Psykososiaaliseen tukeen työelämässä on nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota. Esihenkilöiden on tärkeää säännöllisesti kysyä työntekijöiden voinnista ja töiden sujumisesta poikkeusoloissa. Kiinnostuksen osoittaminen on jo tukea sinänsä. Työpaikoilla kannattaa myös kannustaa työyhteisön jäseniä välittömään vuorovaikutukseen ja yhteydenpitoon muiden kanssa. Ymmärtäväinen ja säännöllinen viestintä sekä kannustus itsestä huolehtimiseen ovat kaikille parasta tukea. Keskustelukanavan tai -avun tarjoaminen, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, voi olla myös yksi tukimuodoista. Työterveysyhteistyössä voidaan sopia käytännöistä, miten pidetään yhteyttä koronavirukseen sairastuneen työntekijän kanssa ja miten häntä tuetaan töihin paluussa.

Tulevaisuuden suunnittelu ja koetusta oppiminen

Tuskin palaamme enää täysin koronaepidemiatilannetta edeltäneeseen työelämään. Poikkeusolot ovat konkreettisesti osoittaneet, myös muille kuin työsuojelutoimijoille, että vaaroja voidaan tunnistaa ja riskejä arvioida työpaikkojen arjessa säännöllisesti. Moni poikkeusolojen turvallisuuskäytäntö, kuten tehostettu käsihygienia ja turvavälit, on käyttökelpoinen myös muina aikoina. Myös digitaalisilla alustoilla työskentely ja etäpalveluiden käyttö jatkuvat. Kognitiivisen kuormituksen hallinta ja henkinen tuki on jatkossa entistä tärkeämpiä. Toivottavasti poikkeusoloista jää opiksi vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja luottamuksen merkitys työelämässä. Näitä tarvitaan epidemiatilanteesta toipumisessa ja uuteen normaaliin sopeutuessa.   

Kirjoittaja neuvottelujohtaja Anna Kukka Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta