Onko minusta tullut yliesierikoisapulaisvara- vaurioraivausvuorovaraus- ratkaisupäällikkö?

Tuntuuko sinusta välillä siltä, että työ ei suju, kun on yhtä aikaa liian monta pientä ja suurta asiaa hoidettavana? Kun pitäisi samanaikaisesti pystyä hoitamaan rutiini- ja silpputehtäviä ja suunnitella vaativampaa asiaa? Kenties sellaista laajaa kokonaisuutta, jonka tietää vievän aikaa ja johon olisi pakko keskittyä ja syventyä? Samalla kollegaa huikkaa ovelta ja kysyy jotakin, sähköpostiviesti pompsahtaa näytölle ja kännykkä pimputtaa viestiä. Tällaisessa tilanteessa keskittyminen alkaa väistämättä herpaantua ja tuntuu, että aivot menevät solmuun. Juuri silloin puhelin soi ja hyppäät asiasta kymmenenteen, kunnes alkaakin palaveri, johon et ole ehtinyt kunnolla valmistautua.

Silppua ja multitaskaamista

Otat käyttöön muistilistat, sovitte avokonttorissa hiljaisista hetkistä ja pelisäännöistä, mietitte viikkokohtaisia tavoitteita, käytte säännöllisesti läpi missä ollaan minkäkin asian kanssa menossa, yrität tehdä rutiinit ja silput pois alta, laitat sovellukset puhelimessa äänettömälle ja muutat sähköpostin asetuksia, käytät aamupäivän keskittymistä vaativiin töihin tai jäät tekemään syventymistä ja hiljaisuutta vaativaa tehtävää vähän myöhempään, jotta voisit paremmin keskittyä. 

Mutta silti sinusta välillä tuntuu, että olet yhtä aikaa yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkö *. Sillä sen lisäksi, että sinulla on monenlaisia ja monen tasoisia tehtäviä työn alla samanaikaisesti, työtehtäväsi luonne vaatii sinulta monipuolista osaamista.

Itselläni on eniten kokemusta projektityöstä, jota kuvastaa varsin hyvin tuo yllä kuvattu nimikehirviö. Projektityö kun on varsinaista sekatyöläisen hommaa. Pitää ymmärtää substanssia, asiakkaita ja sidosryhmiä. On hallittava verkostoituminen, osattava budjetointi ja talousasiat, pystyttävä koordinoimaan laajaa kokonaisuutta ja nähtävä erilaisten liikkuvien osien merkitys kokonaisuuden kannalta. On kyettävä viestimään ja markkinoimaan ymmärrettävästi, osattava raportoida, pystyttävä näyttämään tulokset ja vaikutukset ja kyettävä arvioimaan niitä. On osattava ideoida, kehittää, suunnitella ja tuotteistaa, mutta on myös kyettävä viemään suunnitelmat käytäntöön. On oltava rohkeutta kokeilla, vaikka tietää, että aina tulee epäonnistumisia. Ja kaikki tämä ja vielä paljon muuta aikamoisessa aikataulu- ja tulospaineessa.

Kognitiivinen ergonomia ja aivojen hyvinvointi

Nykyään puhutaan paljon kognitiivisesta ergonomiasta ja keinoista hallita työtä aivojen hyvinvoinnin kannalta. Keskusteluissa vilahtaa välillä lyhenne ADT (Attention Deficit Trait) eli suomennettuna alentunut tarkkaavaisuus, joka tarkoittaa sitä, että aivomme tottuvat multitaskaamiseen ja sähläämiseen siinä määrin, että keskittymiskykymme katoaa ja meistä tulee pidemmän päälle lyhytjännitteisiä. Lopulta on vaarana, että käymme ylikierroksilla. 

Jotta tässä multitaskaamisen ja monenlaisten osaamisvaatimusten maailmassa pystyisi hoitamaan työnsä hyvin ja tuloksellisesti, on tärkeää pohtia työn sujuvuutta myös aivojen näkökulmasta ja kognitiivisen ergonomian keinoin. Kunteko-ohjelmassa tarjoamme kuntaorganisaatioille mahdollisuuden perehtyä asiaan tarkemmin ja saada käytännön keinoja ja ratkaisuja aivotyön sujuvoittamiseksi. Mitäpä jos siis kouluttautuisit työpaikkanne aivotyöagentiksi?

*P.S. Tämän nimikehirviön keksi pakinoitsija ja kirjailija Olli  joskus kauan sitten. Kuulin sen ensimmäisen kerran lapsena äitini kertomana. Tarina, jossa tuo nimike oli ollut, oli kertonut mustapartaisesta miehestä ja läksynä oli ollut opetella tuo rimpsu ulkoa. Äitini muistaa tuon vieläkin.

Kirjoittaja on Kuntekon ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu