Työyhteisöjen vuorovaikutustaitoihin kannattaa panostaa juuri nyt

Julkisesta keskustelusta voimme lukea ja asiakkailtamme kuulemme kuinka kuntaorganisaatiot elävät yhtä historiansa suurinta murrosta. Tuottavuutta ja säästöjä haetaan useilla hyviksi koetuilla toimenpiteillä. Toteutetaan uudenlaista valmentavampaa ja osallistavampaa johtamista. Rakennetaan itseohjautuvampia tiimejä, muokataan organisaatioita ja palvelurakenteita.

Kaiken tämän muutoksen keskellä tarvitaan myös laadukkaampaa ihmisten päivittäistä kohtaamista ja kuuntelua. Vuorovaikutuksen ja työyhteisötaitojen merkitys työilmapiirin ja hyvinvoinnin rakentajana korostuu.

Emme ole uuden äärellä, sillä jo 90 vuotta sitten Elton Mayon työoloja koskeneissa tutkimuksissa huomattiin, että sosiaalisilla työolosuhteilla on merkittävä myönteinen vaikutus sekä työtyytyväisyyteen että työn tuloksellisuuteen.

 

                             'Työyhteisöjen vuorovaikutustaitoihin panostamalla parannetaan sekä työhyvinvointia että 
                                                                                  tuottavuutta.'

 

Hyvinvoinnin yhteydestä työyhteisöjen ilmapiiriin ja tuottavuuteen tiedetään toki tänä päivänä huomattavasti enemmän. Mutta näkyvätkö nämä tärkeät oivallukset myös työyhteisöjen arjessa? Yhtä vastausta tähän ei varmaankaan ole. Mielestäni on kuitenkin selvää, että vuorovaikutus- ja työyhteisötaitojen kehittäminen juuri nyt kannattaa.

Työyhteisöjen vuorovaikutustaitoihin panostamalla kehitetään niin työhyvinvointia, yksilötason motivaatiota kuin tuottavuutta. Hyvä ilmapiiri ja yhteistyön henki heijastuvat myös työyhteisön ulkopuolelle. Se näkyy parempana asiakaskokemuksena ja palvelun laatuna. Hyvinvointi ja tuottavuus eivät ole toisiaan poissulkevia, kuten joskus ajatellaan – päin vastoin. 

Kaikki tämä edellyttää, että ihmisiä kuunnellaan, arvostetaan ja luodaan työn tekemiselle oikeanlaisia edellytyksiä. Tämä vaatii johdolta ja koko työyhteisöltä monipuolista osaamista ja halua kehittyä.

 

Vuorovaikutustaitoja voi oppia ja niitä voi kehittää

Mitä vuorovaikutus sitten on? Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Kirjassa ”Vuorovaikutus johtajan työssä” vuorovaikutus määritellään mm. seuraavasti: ”Vuorovaikutus on sanallista ja sanatonta viestintää ihmisten välillä. Se on puhumista ja kuuntelemista. Vuorovaikutuksessa luodaan ja tulkitaan viestejä ja niihin myös reagoidaan. Kasvokkaistilanteissa viestit voivat olla puhetta, sanoja, hiljaisuutta sekä ilmeitä, eleitä, asentoja, äänenkäyttöä ja asettumista tilaan.” (Vuorovaikutus johtajan työssä, Isotalus, Rajalahti, Alma Talent, 2017)

Määritelmä kuvastaa hyvin vuorovaikutuksen moninaisuutta. Vuorovaikutustaidot eivät ole pelkästään jotain mitä meillä joko on tai ei ole. Vuorovaikutustaitoja voi myös oppia ja niitä voi kehittää. Kuten minkä muunkin taidon oppimisessa tarvitaan motivaatio, systemaattista työtä ja harjoittelua.

 

Ilmapiirin kehittäminen avoimemmaksi ja keskustelevammaksi on työyhteisön yhteinen tehtävä

Ilmapiirin muokkaaminen avoimemmaksi ja keskustelevammaksi onnistuu, kun koko työyhteisö on kehitystyössä mukana. Vuorovaikutuksen näkökulmasta työyhteisön ilmapiiri ilmenee päivittäisissä kohtaamisissa ihmisten välillä. Se on läsnä keskusteluissa, tavoissamme kohdata työyhteisön jäsenet ja muuttuvat tilanteet; tavoissamme antaa ja ottaa vastaan palautetta, jakaa onnistumisia ja kohdata haastavatkin tilanteet mahdollisuutena oppia ja kehittyä.

 

            'Jos haluamme muuttaa työyhteisön ilmapiiriä, meidän tulee muuttaa tapaamme toimia. Pienillä                                                                                           asioilla voi olla suuri merkitys.'

 

Muuttamalla tapaamme kuunnella, kohdata ja puhua voimme vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, ja sen seurauksena myös asiakaskokemukseen. Teemme jatkuvasti pieniä valintoja kuinka toimia sen perusteella, minkä koemme arvokkaaksi. Miten voisimme tänään toimia toisin?

Vuorovaikutustaitoja voi siis oppia ja niiden soveltamisessa voi kehittyä taitavammaksi harjoittelemalla. On aika luoda työkulttuuri ja olosuhteet, joissa erehtyminen ja oppiminen on osa tuottavuuden parantamista.

 

Kirjoittaja Mikko Elomaalla on monipuolinen kokemus organisaatioiden johtamisesta. Tällä hetkellä hän toimii työyhteisövalmentajana ja toisena perustajana Tuletko kuulluksi -tiimissä.