Valmentava johtaminen on yhdessä tekemistä

Johtaminen, työn tekeminen ja organisaation kehittäminen ovat oppimista. Positiivista kehitystä syntyy vain yhdessä oppimalla. Edestä johtaminen johtajaa korostaen ei toimi kehittäessä.

Positiivisten tulosten taustalla on ennen kaikkea yhteistoiminnallista oppimista. Sen perusperiaatteet tuovat myös valmentavan johtamisen ajatusmallin lähemmäs yksittäistä ihmistä. Molemmissa tavoitteena on saada koko työyhteisö mukaan ja tulokset ovat yhteisöllisen toiminnan tulosta. Edellytyksiä ovat vuorovaikutus ja toinen toistensa tunteminen ja ymmärtäminen.

Yhteistoiminnallisen oppimisen taustalla on viisi perusperiaatetta, jotka toteutuvat kehittyvässä organisaatiossa:
1. Positiivinen riippuvuus, 
2. avoin ja monipuolinen vuorovaikutus,
3. vastuu omasta ja toisten oppimisesta,
4. yhteistyötaidot ja
5. arviointi.

Positiivinen riippuvuus tarkoittaa, että on yhteinen päämäärä, johon kukaan ei voisi yksin päästä. Riippuvuutta osoittaa myös, että jokainen toimii välillä asiantuntijana, välillä oppijana. Positiivinen riippuvuus on auttaa luomaan keskinäistä luottamusta. Luottamus ja sitoutuminen puolestaan auttavat yhteisen päämäärän saavuttamisessa.

Vuorovaikutus on usein viestintää: keskustelua ongelmasta tai tehtävästä, keskustelua päämäärästä. Avun pyytämisen ja tietojen tarkistamisen on oltava arkipäiväistä. Vuorovaikutus luo pohjaa sitoutumiselle ja samalla tullaan jakaneeksi ryhmän jäsenten taitoja ja asenteitakin.

Yksilöllinen vastuu edellyttää, että jokainen kantaa vastuuta itsestä ja muista. Kun työssä kohdataan isompi ongelma, työyhteisön jäsenet - usein johtajan johdolla - jakavat ongelman pienempiin osiin ja niitä aletaan selvittää pala kerrallaan. Yksilöllinen vastuu korostuu, sillä hankitun tiedon on oltava kattavaa ja joustavasti kaikkien käytettävissä.

Työyhteisössä on kyettävä ymmärtämään muita - toisten maailmankuvia ja vastuualueita. Ilman riittäviä ryhmässä toimimisen taitoja vuorovaikutus voi jäädä näennäisen avoimeksi – jaaritteluksi ja tyhjänpäiväiseksi viestinnäksi.

Kriteereitä asettamalla ja tarkastelemalla pidetään mielessä se, mitä tavoitellaan. Siksi arviointi ei ole irrallinen vaiheensa, vaan sitä tekevät kaikki ja koko ajan. Jatkuva arviointi mahdollistaa toiminnan korjaamisen. Asioita on hölmöä tehdä huonosti.

Valmentava johtaminen ja yhteistoiminta ovat menestyneimpien organisaatioiden taustalla. Pelkkiä numeroita tuijottamalla ei saada aikaan hyviä numeerisia tuloksia. Kovienkin tulosten takana on lopulta ihmisten johtaminen.

Kirjoittaja FT Reijo Siltala työskentelee maaseudun kehittämisyhdistys Karhuseutu ry:n toiminnanjohtajana.