Henkilöstölähtöinen kehittäminen voimaannuttaa ja lisää työn merkityksellisyyttä  

Tarjosimme Tärkeissä töissä - työelämän kehittämisen kokonaisuudessa kevään aikana  kehittämiskulttuurin luomiseen liittyviä webinaareja. Mitä webinaareista jäi mieleen?

Aihetta käsiteltiin dialogin, kulttuurin, henkilöstölähtöisen kehittämisen, kokeilujen ja yhteisöohjautuvuuden näkökulmista.  Jokaisessa webinaarissa asiantuntijat korostivat luottamuksen, vuorovaikutuksen ja henkilöstön osallisuuden sekä yhdessä oppimisen merkitystä.  

Vaikuta arkeesi pienin askelin 

Henkilöstölähtöinen kehittäminen ei ole tähtitiedettä eikä vaadi mahdottomia, vaan se on mahdollisuuksien ja valtuuksien tarjoamista vaikuttamiseen työpaikan arjessa, alusti kevään ensimmäisessä webinaarissa pitkän linjan kehittäjä Timo Huttunen.  

Jotta kehittäminen on mahdollista, se vaatii luottamusta ja vuorovaikutusta organisaation eri tasoilla, mutta myös päätöksiä ja toimintatapoja. Kokeilukulttuurin perustana on kyky oppia yhdessä, siinä ei voi onnistua ilman yhteistyötä, dialogia ja reflektointia. Liikkeelle voi lähteä kokeillen ja pienin askelin, esimerkiksi mikrokokeilulla.  

Mikrokokeiluista johdon coach Terhi Aho  kertoi, että okainen työyhteisön jäsen voi tunnistaa arjessaan asioita, käytäntöjä tai tapoja, joihin voi itse vaikuttaa ja joita muuttamalla omaa työtä voi helpottaa.  

Mutta miten motivoida ihmiset mukaan kehittämiseen? Voisiko yksi vastaus löytyä dialogista? Jokaisessa organisaatiossa ja yksikössä ”dialogitiloja” eli mahdollisuuksia hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita kehittämisasioihin ja keskusteluun työyhteisön kehittämistarpeista.  

Luottamus ja yhdessä tekeminen tuovat onnistuneen muutoksen  

Dialogisen kehittämisen asiantuntija HT Sirpa Syvänen toi esiin, että kehittäminen onnistuu silloin, kun siitä työyhteisössä tulee ”meidän hanke”. Dialogisen kehittämisen periaatteena on, että kaikilla on sekä oikeus että velvollisuus osallistua yhteiseen kehittämiseen. Näin varmistutaan, että jokaisella on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja tieto kulkee. 

Organisaatiossa on tärkeää pohtia, mitkä asiat ovat jo hyvin ja vahvistaa niitä. Mahdollisia heikkouksia kannattaa valita kehittämisen kohteeksi muutama kerrallaan. Vuorovaikutus ja yhteinen oppiminen ovat tärkeitä, kun pohditaan, miten organisaatiokulttuuria voidaan kehittää, alustivat ohjelmajohtaja Sanna Kulmala ja Chief People Officer Petra Rosvall.  

Kun organisaatiossa halutaan muutosta, on luottamus keskiössä. Luottamusta voidaan lisätä muutosprosessin avaamisella, selkeällä tiedonkululla, rooleilla ja dialogilla, sekä sillä, että ihmiset osallistetaan mukaan muutokseen.  

Kunnissa satsataan henkilöstölähtöiseen kehittämiseen 

Henkilöstölähtöiseen kehittämiseen ja kokeilukulttuurin edistämiseen satsataan nykyään monessa kunnassa. Esimerkiksi Kuhmossa ja Asikkalassa henkilöstölähtöistä kehittämistä on edistetty jo vuosia. Näissä kunnissa on kasvatettu eri toimialojen työntekijöistä koostuvaa kehittäjäyhteisöä vuosi vuodelta tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon avulla. 

Järvenpäässä henkilöstölähtöistä kehittämistä on viety eteenpäin hyvin tuloksin yhteisöohjautuvuuden periaatteiden mukaan. Sitä on kehitetty esimerkiksi kirjastossa, työllisyyspalveluissa ja yhteiskoulussa. Kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on nykyään enemmän valtuuksia päättää asioista yhdessä eikä ”esihenkilön ovella rampata” enää yhtä paljon, kertoivat kehittämispäällikkö Kati Toikka sekä konsultti FT Perttu Salovaara.  

Yhteisölliset käytänteet tarkoittavat Toikan ja Salovaaran mukaan organisaatiossa sitä, että työntekijät voivat itse päättää tietyistä toimintatavoista ketterästi yhdessä. Päätöksentekoa viedään neuvonpitoprosessin suuntaan, eli asioita kysytään niiltä, joita päätöksenteon kohteena oleva asia koskee. Kun on lupa tehdä ja kehittää, se voimaannuttaa ihmisiä. Muutoksen myötä työ myös koetaan merkityksellisempänä kuin ennen.  

Kerro kehittämistyöstäsi ja laita hyvä kiertämään  

Henkilöstölähtöistä kehittämistä kannattaa nostaa enemmän esille kunnissa ja hyvinvointialueilla, sillä näkyväksi tekemisellä edistetään kehittämisen arvoa, tuloksia ja tärkeyttä ja kenties innostetaan muitakin kehittämään ja kehittymään. Näin edistetään myös kehittämismyönteistä kulttuuria organisaatiossa. 

Onneksi jotkut kunnat ovat tämän jo ymmärtäneet. Yksi loistava esimerkki on Hämeenlinnan kaupunki, joka jakaa vuosittain henkilöstölleen kehittäjäpalkintoja. Tarkoituksena on palkita henkilöstöä sekä ryhminä että yksilöinä innovaatioista, hyvin tehdystä työstä, arjen työtä rikastuttavista ja kustannustehokkaista uusista ideoista sekä erityisesti yhdessä toteutetusta hyvästä palvelusta. 

Me valtakunnallisessa työelämän kehittämisessä olemme jo vuosien ajan palkinneet innokkaita kehittäjiä Tekojen torin vuosittaisessa kampanjassa ja gaalassa. On ollut iloa nähdä, mikä merkitys oman kehittämistyön palkitsemisella ihmisille on. Syksyllä starttaamme kampanjan uuden Tärkeissä töissä -nimen alla. Tavoitteenamme on innostaa kaikkia jakamaan pienet ja suuret kehittämisteot Tekojen tori -portaaliin. Kampanja huipentuu loppuvuodesta perinteiseen palkintogaalaan. Olethan mukana? 

Kirjoittaja työelämän kehittämisen asiantuntija Anna-Mari Jaanu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta