Ideakulttuuri - kunnan ja kaupungin menestyksen mahdollisuus?

Suurimmassa osassa Suomen noin kolmestasadasta kuntastrategiassa lukee osallisuus. Suoranainen muotisana. Tämä tarkoittaa pitkälti sitä, että niin henkilökunta kuin kuntalaiset pääsevät osallistumaan erilaisiin heitä koskeviin asioihin. Tehdäänkö osallisuustyötä kuitenkin liian paljon kuntademokratian ja kuulluksi tulemisen nimissä? Tämän lisäksi voisimme enemmän hyödyntää ideoita ja innovaatioita toiminnan kehittämisessä. Ideoilla ja niiden napakalla eteenpäin viennillä on laajoja ja pitkäkestoisia vaikutuksia ja hyötyjä.

Miksi ihmeessä ideakulttuurin luominen kannattaa?

Miksi siis ylipäätään kannattaisi lähteä lisäämään ideoivaa ja luovaa kulttuuria? Mitä hyötyä siitä on, saavutetaanko sillä mitään ja vieläpä, meneekö hyvin suunniteltu kaaokseksi, jos koko porukalta ruvetaan kyselemään ideoita? 

• Ideakulttuurin avulla voidaan parantaa palvelua ja innovoida uusia asiakasta hyödyttäviä toimintatapoja. 

• Ideakulttuurin avulla voidaan sujuvoittaa, tehostaa ja nopeuttaa toimintaa. Asioita voidaan yksinkertaistaa ja tehdä helpommaksi tai turvallisemmaksi. Useammat silmät ja korvat näkevät ja kuulevat paremmin.

• Ideakulttuuri tuottaa yksinkertaisesti rahaa. Isoja euroja, tietysti organisaation koosta riippuen. Kun Lempäälän kunnassa lähdettiin viemään ideointia kulttuuriin, saatiin alta aikayksikön 6,5 miljoonan säästöt. Mistä tällaiset summat tulevat? Valjastamalla väki katsomaan hiottavia ja tehostettavia kohtia omassa työssään saadaan säästöjä. 

• Kun ideakulttuuria vaalitaan huolella ja arvostetaan pieniäkin ideoita, niin pienten vanavedessä löytyy isompiakin innovaatiota. Ilman ympärillä olevia pienempiä ideoita, eivät nämä mullistavatkaan keksinnöt näe päivänvaloa. 

• Innovoiva kulttuuri auttaa nopeassa reagoinnissa. Kun tulee mutka matkaan, voidaan nopeasti keksiä uutta tai muuttaa suuntaa lennossa. Muuttuvassa maailmassa on jatkuvasti uusiuduttava, mukauduttava, keksittävä uusia palveluita ja nähtävä uusia mahdollisuuksia.

• Ideakulttuurin avulla vuorovaikutus ja yhdessä tekemisen tavat paranevat. Palautteenannon kulttuuri ja vuorovaikutus paranee, kun opitaan paremmin antamaan poikittain ja ristikkäin toimintaa kehittävää palautetta. Asiantuntija asiantuntijalle. Työntekijä pomolle. Pomo työntekijälle. Asiakas työntekijälle. Työntekijä asiakkaalle. Hyödynnä innovointia ja ideointia myös siihen, miten tulevaisuuden työt roolitetaan uusiksi. 

• Ideakulttuurin myötä myös työtyytyväisyys ja työilmapiiri paranee ja merkityksellisyyden tunne omassa työssä kasvaa. Lopputulemana väki kokee parempaa sitoutumista ja tyytyväisyyttä. Melkeinpä poikkeuksetta ideoiva kulttuuri tuo usein myös muutoksia sairauspoissaoloprosentteihin. Pienentävästi.

• Vähemmän jälkikorjausta ja -viisastelua: Hämmentävän usein käytetään rahaa jälkikäteen korjaamiseen sen sijaan, että tehtäisiin asioita kerralla kunnolla. Kollega kertoi kuulleensa kerran, että vastaava mestari oli työmaalla tuhahtanut: ”Tossa taas tulee sitten yksi homekoulu!” Kollega hölmistyneenä kysyi: ”Miten niin?” ja sai vastaukseksi: ”No kun sinne jäi märkiä villoja väliin.” Kun kollega oli tiedustellut, oliko asiasta mainittu kellekään, oli vastaava mestari sanonut, ettei ole, koska se ei kuulu hänen rooliinsa.

• Enemmän ennakointia. Ennakoinnilla voitaisiin säästää pitkässä juoksussa paljon. Uusiutuminen tarvitsee kuitenkin uusia konsteja, pidemmälle ajattelua käytäntöjen muuttamista: kaikki lähtee liikkeelle ideasta. 

• Ideakulttuurin avulla voidaan vahvistaa mainetta. Viesti siis onnistumiset ideoinnissa laajasti ja aktiivisesti. Mediakin kiinnostuu edelläkävijämäisistä malleista ja rohkeista uusista kokeiluista.

Tuskin tässä kaikki, mutta itse asian hyödyllisyydestä on varmastikin vaikeaa olla eri mieltä. Joka tapauksessa ideakulttuurin hyödyt ovat suuret, kun ideakulttuuri tulee osaksi organisaation arkea! 

Ideakulttuurin vieminen käytäntöön

Usein ideakulttuurin antama potentiaali ei juurru toiminnaksi. Kaupunki viidentuhannen henkilön organisaatiolla hurrasi ideoiden kasvua. Ideatyökaluun oli tullut kaksikymmentä ideaa vuoden aikana. Mitäpä jos jokainen työntekijä olisi antanut yhden arjen toimintaa kehittävän idean. Silloin ideoita voisi olla jo viisituhatta? Eiköhän näitä huomioita ole ihan jokaisella? Haasteena on usein, että muutos aloitetaan, mutta sitten alkuinnostus taantuu ja lopahtaa. Kannattaa ottaa käyttöön kulttuurimuutoksen työkalut.  

1. Ensimmäiseksi porukan pitää muistaa, että ideoita toivotaan. Suuri este on, että yhtä aikaa pyydetään kymmeniä muitakin asioita. Jos toive ideoista unohtuu, unohtuu usein ideoiden antaminenkin. Strategian ja arvojen on syytä olla selkeät ja yksinkertaiset, jotta sen sisältämät teemat jäävät kirkkaasti mieleen. Kun ideoinnin teema on mielellä ja kielellä, edesauttaa se tekojakin.  

2. Toiseksi tarvitaan systematiikka. Mihin ideat annetaan, miten niitä käsitellään ja miten niitä edistetään, seurataan ja monistetaan. Kuka päättää ja onko ideoita lupa toteuttaa? Turhan usein takavarastosta löytyy rullalle käärittyjä fläppitauluja aikaisemmista ideapäivistä. Hyvällä systematiikalla edistät ideoiden käytäntöön vientiä.

3. Kolmanneksi esimiehet on valjastettava edistämään ideoivaa, keskustelevaa ja kyseenalaistavaa kulttuuria. Valmennus antaa työkaluja ja muistuttaa tehdä tätä arjenkin keskellä. Ideoinnin on oltava johdonkin agendalla ja seurannassa. Kirjani Kuolleiden kalojen akvaario –metafora kuvastaa tilannetta, jossa hapen puute akvaariossa tai organisaatiossa tappaa ideat kuin lopulta kalatkin. Ideoista pitää siis olla kiinnostunut ja seurata niitä aktiivisesti. 

 4. Neljänneksi, hyvin alkanutta muutosta on jatkettava ja työstettävä sitkeästi, koska käytännöt ja ajattelu muuttuu uudeksi toimintakulttuuriksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Yleensä juurrutus jää puolitiehen eikä ehdi selkäytimeen asti. 

5. Viidenneksi ideakulttuuri kannattaa valjastaa strategian käytännöllistämiseen. Ideakulttuuri on oivallinen työkalu viedä asioita ja muutoksia nopeammin ja tehokkaammin läpi. Suomalaiset ovat suunnittelukansaa. Me ryitämme suunnitella etukäteen haluttu lopputulos, vaikka varsinaisella muutosmatkalla kokeilut, ideoinnit ja osallistaminen tuovat jatkuvaa parantamista ja tämä osallistuttaa ihmiset ymmärtämään, mitä strategia tarkoittaa konkreettisesti ja arjen tasolla. Näin paperilla oleva täydellinen suunnitelma saadaan muutettua aktiiviseksi ajatteluksi, pohdinnoiksi ja ideoiksi, eläväksi strategiaksi. 

Ideointi ja uuden kehittäminen ei siis ole vain pomojen hommaa. Monessa organisaatiossa odotetaan, että pomo ideoi ja tuo uutta pöytään. Monimutkaistuvassa maailmassa pienten askelten kehittäminen on usein arjen ammattilaisten puuhaa ja osaamisen ytimessä. Kaikki siis mukaan 

Maarika Maury on Kissconsulting Oyn toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja ja kirjoittanut innovatiivisuudesta ja innovatiivisen kulttuurin läpiviennistä alkuvuodesta ilmestyneen kirjan "Kuolleiden kalojen akvaario - happea ideakulttuurille" ja valmentaa innovatiivisten kulttuurien toteutusta sekä strategioiden rakentamista niin kunnissa kuin yrityksissä. Yhteystiedot: maarika@kissconsulting.fi, 050-5900412, Kirjaan voi tutustua täältä: https://holvi.com/shop/H1MrJ4/