Finnmotion-konsepti parantamaan työntekijöiden hyvinvointia

Hanke sai ideansa siitä, että lähdimme miettimään keinoja hahmottaa uudella tavalla yksilön työhyvinvoinnin edistämistä. Toinen lähtökohtaidea oli, että mallilla tavoiteltiin työntekijöiden kiinnostumista oman hyvinvointinsa edistämisestä ja tarjottiin mahdollisuus oman työpäivänsä lomassa hyödyntää mallin harjoitteita. Hankkeen tavoitteena oli kunnan työhyvinvoinnin kulttuurin muutos siten, että henkilöille annetaan työkalut oman työhyvinvointinsa itsenäiseen kehittämiseen.

Kulttuurin muutoksen tavoitteena oli myös vaikuttaa koko työyhteisön toimintatapojen tehostumiseen parantuneen työilmapiirin seurauksena. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuvat saavat kokemuksen siitä, miten heidän ajattelunsa vaikuttaa heidän kokemukseensa ympäröivästä maailmasta. Samalla menetelmä vaikuttaa konkreettisesti osallistujien ryhtiin ja kehon tasapainoon, jotka vaikuttavat positiivisesti osallistujien keholliseen hyvinvointiin. Menetelmänä käytettiin Marja Putkiston kehittämää Finnmotion Ryhtikoulu-ohjelmaa ja Method Putkisto -opetusmenetelmää. Hankkeeseen osallistui 30 työntekijää (n. 100 työntekijää kunnassa kaikkiaan). Hankesuunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin työhyvinvointiryhmässä. Menetelmää esiteltiin henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Ryhtikoulussa tarkoituksena oli työpäivän aikana tehtävien harjoitteiden avulla torjua henkistä ja fyysistä eroosiota, jota päätelaitteilla vietetty aika on lisännyt. Hankkeeseen mukaan lähteminen hyväksytettiin työhyvinvointiryhmässä, henkilöstötoimikunnassa ja kunnanhallituksessa. Projektin suunnittelussa oli mukana kunnan johto ja työntekijät. Prosessin etenemistä koordinoi kunnanjohtaja.

Hanke aloitettiin workshopilla ja siitä siirryttiin 6 viikon käytännön oppimisen tason harjoitteluun. Ryhtikoulussan jokaisella viikolla oli oma teemansa ja tarkat, kohdennetut harjoitteensa, joissa treenattiin mielen ja kehon, erityisesti syvien lihasten hallintaa. Harjoitteista annettiin jokaiselle myös kirjalliset ohjeet. Kukin osallistuja toisti ne itsenäisesti tehden 3-6 minuuttia päivittäin. Viikon aluksi harjoitteet ja teemat käytiin läpi yhteisessä ohjatussa harjoitustuokiossa. Viikot 7-12 ovat itsenäistä harjoittelua ja teemojen sisäistämistä fyysisesti, emotionaalisesti ja psyykkisesti. Projektin kokoava yhteenveto -workshop pidettiin projektin päätteeksi.

Harjoittelussaan osallistujat hyödynsivät ryhtilataamon pienvälineitä.

Kokonaisuutena hankkeen missiona oli tietoisuuden avartuminen siitä, miten kukin vaikuttaa ympäristöönsä ja miten se, kuinka kehollisesti kannan itseäni, vaikuttaa kokemukseen ympäristöstä ja muista. Tämä ymmärrys antaa mahdollisuuden uuden organisaatiokulttuurin rakentumiselle.

Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 12 600. 50 prosenttia toteutuneista asiantuntijan palkkio- ja matkakuluista hyväksyttiin rahoitettavaksi työsuojelurahaston rahoituksella (5 250 €).
Lähtökohtana oli, että jos tämä projekti muuttaa yhden ihmisen elämän, se on onnistunut.

Loppuhaastatteluiden perusteella on vaikutettu useampien ihmisten elämään. Finnmotion antoi käytännön työkaluja työhyvinvoinnin parantamiselle kehollisina harjoitteina ja uusina ajatusmalleina.

Loppuhaastatteluissa osallistujat kertoivat, kuinka Finnmotion paransi oman kehon tuntemusta ja tietoisuutta omasta ryhdistä. Tämä on oleellinen asia tiedostaa, jotta ryhtieroosio voidaan pysäyttää ja ryhtiä voi itsenäisesti parantaa.

Työntekijät ovat hankkeen tuloksena motivoineet tekemään harjoitteita työpäivän aikana ja myös vapaa-aikanaan. He hyödyntävät menetelmän keinoja luovasti ja monipuolisesti oman hyvinvointinsa edistämisessä.

Mitattuina tuloksina osallistujien tasapaino oli parantunut. Prosessin aikana tehtiin myös itsearviointia vireyden, ryhdin korjaamisen ja kivun/hyvän olon osalta, merkiten tuntemukset joka työpäivältä. Tulos viikkojen 1-6 välillä on huomattava. Parannusta on tapahtunut kaikilla arvioiduilla osa-alueilla. Merkittävin tulos on kipujen poistuminen ja muuttuminen hyvään oloon.

Kokemus itsestä ja itsearvontunnosta ovat vahvistuneet: Hankkeeseen osallistuneet kokevat työnsä, työantajan ja työtoverinsa myönteisemmin. Hanke vaikutti positiivisesti työilmapiiriin. ”Kaiken kaikkiaan hyvä projekti.” Varsinkin yhdessä harjoittelu koettiin ”kivana, tosi hyvänä ja innostavana”. ”Kunpa kaikki pääsisivät mukaan.”

Toimialat

Teemat