Kangaslammin lähikirjaston kotipalvelu

Kangaslammin lähikirjaston kotipalvelu (eli kirjastoaineiston vieminen kerran kuukaudessa sellaisen asiakkaan kotiin, joka ei terveydentilansa yms. voi asioida itse kirjaston tiloissa) perustettiin palvelemaan Kangaslammin taajama-alueen väestöä, jotta mahdollisimman moni kirjaston palveluista kiinnostunut ihminen pystyisi pitämään yllä kontaktia kirjastoon ja pääsemään käsiksi sen aineistoon omasta heikentyneestä fyysisestä ym. kunnosta huolimatta.

Toimintaan ryhdyttiin, koska kirjastonhoitaja on tehnyt sitä aiemmissa työpaikoissaan ja kokenut sen tuovan iloa ja hyötyä asiakkaille, ja toisekseen palvelun toteuttamisen viemät resurssit (aika ym.) ovat hyvin pieniä saavutettuun positiiviseen hyötyyn nähden.

Koska kirjastonhoitajalla oli palvelusta aiempaa kokemusta, pyörää ei tarvinnut ns. keksiä uudelleen, vaan alettiin toimia entiseltä kokemuspohjalta. Kotipalvelun aloittaminen oli yksi lisä Kangaslammin lähikirjaston palveluihin mm. tieto- ja kaukopalvelun rinnalle.

Tavoitteena oli saada aktivoitua uusia ja "uusvanhoja" kirjaston käyttäjiä, kuunnella heidän toiveitaan ja toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan kuukausittaisilla kotikäynneillä. Vaikka taustalla oli ns. vanha konsepti, palvelun aloittamiseksi piti ensin saada kartoitettua potentiaalinen palvelun tarve Kangaslammin taajamassa. Niinpä ensimmäisenä palvelun aloittamista mainostettiin kaikissa mahdollisissa (ilmaisissa) paikoissa mm. kirjaston yhteistyökumppaneiden kautta sekä ehkä tärkeimpänä sote:n kodinhoidon kanssa, jota kautta asia saatiin vietyä potentiaalisten asiakkaiden kotiin (mainonta ei heitä ehkä muuten tavoittaisi).

Kun kirjastomme sai sitten yhteydenottoja muutamilta kiinnostuneilta, käytiin heidän kanssaan keskustelu siitä, millaista kirjastoaineistoa he haluaisivat kotiinsa, mikä olisi heille paras käymisajankohta, kuinka usein heihin oltaisiin yhteydessä ym. Kun näissä asioissa oli saavutettu yhteisymmärrys, sovittiin yhteisesti käytiajankohta, jolloin kirjastonhoitaja tekisi käyntikierroksensa. Palvelun lähtökohta oli jo heti alussa täysin asiakaslähtöinen, että palvelua tehtäisiin heidän toiveita kuunnellen. Kirjasto asetti ainoastaan vierailun käyntiajankohdan, mutta siitäkin voidaan asiakkaan toiveesta väliaikaisesti lipsua.
Palvelu aloitettiin asiakaskunnan varmistuttua toukokuussa 2017. Palvelun aloittamiselle oli hyväksyntä kirjastotoimenjohtajalta, mutta muuten käytännön vastuun kantaa täysin Kangaslammin lähikirjasto ja kirjastonhoitaja (ainoana työntekijänä).

Kotipalvelu on ainoa kirjaston palvelu, joka satunnaisia luokkavierailuja lukuun ottamatta tapahtuu kirjaston seinien ulkopuolella. Se tuo myös vaihtelua kirjastonhoitajan työhön. Uudeksi työvälineeksi voisi mainita polkupyörän, jolla kotipalvelu hoituu kesäisin. Talvisin kävellään.

Palvelun aloittaminen ei vaatinut minkäänlaista ulkopuolista rahoitusta ym. Se toteutettiin jo olemassa olevilla resursseilla. Palvelu on käyttäjilleen täysin ilmainen. Koska palvelu on rajattu Kangaslammin taajama-alueelle, myöskään matkakustannuksia esim. auton käytöstä ei tule. Rajaus taajama-alueelle johtuu nimenomaan pienistä resursseista, joista eritoten aika on haastavin. Palvelu pitää usein pystyä suorittamaan aukioloajan ulkopuolella erittäin vähäisistä henkilöstöresursseista johtuen. Siten ei ole mahdollista lähteä käymään kotipalvelureissulla esim. Viljolahdessa asti.
Hyötynä on iloinen mieli sekä asiakkaalle että kirjastonhoitajalle, kun asiakas rajoitteistaan huolimatta pystyy hyödyntämään kirjaston palveluita ja pitämään itselleen tärkeän luku/-musiikinkuunteluharrastuksen. Tällä on myös vaikutusta henkilön henkiseen hyvinvointiin, joka voi olla merkittävää kokonaishyvinvoinnin kannalta.

Toivottavaa on, että kotipalvelun myötä tietoisuus kirjaston palveluista leviäisi entistä enemmän paikallisväestön keskuudessa. Monella on mielikuva kirjastoista vain pölyisten kirjojen varastoina. Kotipalveluasiakkaiden myötä tietoisuus esim. monipuolisesta aineistosta ja palveluista leviää uudenlaisen asiakaskunnan tietoisuuteen (asiakkaiden sos. kontaktit). Se myös toivottavasti luo positiivista kuvaa kirjastosta yhtenä kylän palvelupaikoista. "Puskaradion" toimivuus on jo konkreettisesti todettu, sillä asiakasmäärä on kasvanut tänäkin vuonna tiedon leviämisen ansiosta.

Mikä muuttui? Kirjasto sai yhden palvelumuodon lisää. Asiakaspalveluun tuli uusi henkilökohtaisempi näkökulma kotipalveluasiakkaiden kohdalla, samoin kuin työtehtävään: kotipalveluasikkaan kohdalla täytyy joskus arvioida hänen puolestaan, olisiko jokin kirja hänelle sopiva sen sijaan että asiakas tulee itse kirjastoon valikoimaan laina-aineistonsa. Tämä heijastunee hiukan myös tavalliseen asiakaspalveluun antaen siihen uutta asiakaslähtöisempää näkökulmaa.

Yhteistyö kunnallisen kodinhoitajapalvelun kanssa toimi tiedon levittämisessä, samoin kuin muiden paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Jatkossa täytyy olla eritoten sote:n ihmisiin silloin tällöin yhteydessä ja pyytää heitä toimittamaan tietoa eteen päin kirjaston kotipalvelusta asiakaskunnalleen. Kotona aikaansa viettäviä (ikä)ihmisiä ei muuta kautta tavoita, varsinkin kun moni heistä ei käytä internettiä. Myös mainostamisessa kaupan seinällä /yleisillä ilmoitustauluilla ym. täytyy aika ajoin aktivoitua.

Kirjaston kotipalvelusta ei synny säästöjä, mutta toisaalta se ei myöskään vie rahallisia resursseja (jollei n. 1 tunnin työaikaa lasketa /kk).

Asiakkailta saatu palaute kotipalvelusta on ollut pelkästään positiivista, suorastaan ylipositiivista. Kotipalvelusta saadut kokemukset on toki jaettu suullisesti työyhteisön sisällä ja positiivinen palaute innostaa jatkamaan palvelua myös jatkossa. Kotipalvelu on selvästi onnistunut palvelumuoto ja sitä pitää ja kannattaa hyödyntää markkinoinnissa tulevaisuudessa. Kuten mainittu, palvelun toteutus ei vie paljon resursseja, mutta ilo ja hyöty siitä on molemminpuolista. Tällä hetkellä kotipalvelun asiakkaiden määrän voi laskea yhden käden sormilla. Tästä huolimatta palvelua jatketaan, vaikka asiakkaita olisi vain yksi, sillä hänkin on tärkeä.

Toimialat

Toiminnot

Teemat