Nuorten työntekijöiden tunne- ja tietoisuustaitojen kehittäminen hyvinvoinnin vahvistamiseksi

Kunta10-tutkimuksessa havaittiin, että Raision kaupungin alle 30-vuotiaista työntekijöistä vain 21 prosenttia kokee palautuvansa hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta. Halusimme selvittää, miksi nuoret työntekijät kokevat, etteivät palaudu työstä, sekä miten heidän hyvinvointiaan ja palautumiskykyään voitaisiin parantaa kehittämällä tunne- ja tietoisuustaitoja. Loppuvuonna 2023 kutsuimme kaikki kaupungin alle 30-vuotiaat työntekijät osallistumaan työpajoihin ja haastatteluihin. Työpajoihin osallistui yhdeksän nuorta työntekijää, jotka olivat motivoituneita parantamaan hyvinvointiaan ja palautumiskykyään tunne- ja tietoisuustaitojen avulla. Työpajoissa nuoret saivat mahdollisuuden harjoitella kuudessa eri työpajassa muun muassa seuraavia taitoja:
• Tietoisuustaidot ja läsnäolo
• Tunnetaidot
• Itsemyötätunto ja hyväksyminen
• Palautuminen
• Resilienssi ja voimavarat
• Arvot ja itsetuntemus

Jokaisen työpajan jälkeen osallistujat saivat mukaansa harjoituksia, joita he tekivät itsenäisesti. Lisäksi järjestimme tammikuun 2024 alussa jokaiselle haastattelun, jossa osallistuja pystyi jakamaan kokemuksiaan.

Työpajojen vetämisestä, haastatteluista ja tutkimuksen toteutuksesta vastasivat kaksi työyhteisövalmentajaa, jotka toteuttivat työn osana opinnäytetyötään (ylempi amk). Sitoutimme esihenkilöt kehittämistyöhön lähettämällä heille tietoa tutkimuksesta ja sen tavoitteista sekä pyytämällä heitä kannustamaan nuoria työntekijöitä osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi järjestimme esihenkilöille Teams-tietoiskun, jossa opinnäytetyön tekijät kertoivat tutkimuksesta ja sen tavoitteista tarkemmin.

Erityisesti opinnäytetyössä esitettiin kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: Miten tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittelu vaikuttaa näiden taitojen kehittymiseen ja psykologiseen palautumiseen alle 30-vuotiailla työntekijöillä? Entä mitkä ovat alle 30-vuotiaiden työntekijöiden toiveet johtajuudelta ja työyhteisöltä, jotka tukisivat heidän hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan? Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että tunne- ja tietoisuustaitojen kehittyminen työpajojen ja harjoittelun myötä on yhteydessä parempaan työstä palautumiseen. Tämä viittaa siihen, että näiden taitojen kehittäminen voi toimia tehokkaana keinona vähentää työntekijöiden kuormitusta ja ehkäistä työperäistä uupumusta. Jos työpajojen ja harjoittelun avulla voimme vähentää nuorten masennus- ja ahdistusoireita tai estää pitkiä sairaslomia, interventiot voivat pitkällä aikavälillä olla edullinen tapa tukea nuorten työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Työpajoihin osallistuneet kokivat oppineensa tunnistamaan omaa kuormitustaan ja löytämään keinoja palautua työstä, mikä vahvisti heidän psykologista palautumistaan ja hyvinvointiaan. Läsnäoloharjoitukset ja hengitystekniikat auttoivat hallitsemaan stressiä ja säilyttämään mielenrauhan arjen keskellä. Lisäksi osallistujat oppivat tunnistamaan ja käsittelemään omia ajatuksiaan ja tunteitaan, mikä auttoi heitä löytämään uusia palautumisen keinoja.

Työpajojen avulla nuorten työntekijöiden tunnetaidot kehittyivät, ja itsemyötätunnon harjoittelu auttoi osallistujia olemaan armollisempia ja lempeämpiä itselleen. Lisäksi keskittymiskyky parantui ja myös mikrotauot nousivat esiin tärkeänä työssä palautumisen keinona.

Saimme myös selville, mitä osa-alueita johtajuudessa ja työyhteisössä tulisi kehittää nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Näitä ovat riittävien resurssien turvaaminen, sopivan työmäärän varmistaminen sekä työtehtävien, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttäminen. Lisäksi esihenkilön läsnäolon merkitys korostuu, sillä työntekijät kaipaavat henkilökohtaista tukea, ohjausta ja mahdollisuutta purkaa työhön liittyviä tuntemuksia. Myönteinen ilmapiiri ja työyhteisön yhteishenki ovat myös keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät työhyvinvointia ja motivaatiota.

Työntekijöiden toiveet liittyvät myös perehdyttämiseen, palautteen saamiseen ja virheiden avoimeen käsittelyyn, mikä auttaa vähentämään epävarmuutta ja lisäämään luottamusta omiin kykyihin. Lisäksi työpäivän aikaiset lyhyet tauot, tunnekoulutukset ja työpaikan tarjoama tuki mielenterveydelle koettiin tärkeiksi elementeiksi työhyvinvoinnin edistämisessä.

Osallistujien toiveet johtajuudelta korostavat käytännön tarvetta johtajuuskoulutukselle ja työkaluille, joilla rakennetaan vahvaa ja yhtenäistä psykologisen turvallisuuden tasoa. Satsaus työntekijöiden ja johtajien tunne- ja tietoisuustaitojen valmennukseen ja harjoitteluun voi tuoda konkreettista hyötyä työyhteisön työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tulokset haastavat pohtimaan, ovatko käytössä olevat työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ja mallit riittäviä työyhteisöissä. Voisiko olemassa olevien toimenpiteiden tueksi lisätä tunne- ja tietoisuusharjoituksia sekä opettaa varsinkin nuorille työntekijöille laajemmin kykyjä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja psykologisesta palautumisestaan? Myös johtajat ja lähiesihenkilöt tarvitsevat lisää keinoja tukea nuoria heidän työssään ja auttaa heitä jaksamaan työelämässä pidempään.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret työntekijät ovat tutkimuksen jälkeen oma-aloitteisesti keskenään järjestäneet tapaamisia, joissa ovat pystyneet jakamaan vertaistukea ja sparraamaan toisiaan. Monet osallistujat myös heti jakoivat työpajoissaan oppimiaan taitoja koko työyhteisönsä hyödyksi.

Työpajojen kokeilu on ollut merkittävä askel nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä ja johtajuuden kehittämisessä. Osallistujat ovat saaneet arvokkaita työkaluja ja taitoja, jotka tukevat heidän psykologista palautumista ja hyvinvointia. Tämä kokeilu ei ainoastaan vahvistanut työntekijöiden itsetuntemusta ja hyvinvointia, vaan se myös nosti esiin tärkeät toiveet johtajuudelta, joita hyödynnämme esihenkilöiden koulutuksessa ja kehitystilaisuuksien suunnittelussa. Jatkamme kehittämistyötä, jotta voimme varmistaa nuorten työntekijöiden pitkäaikaisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden työelämässä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125024

Toimialat

Teemat