Työkalu verkostojen yhteisten päämäärien ja tavoitteiden asettamiseen

Verkostomainen toiminta on tuttua, mutta usein yhteinen tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta voi jäädä tekemättä. Oppilas- ja opiskeluhuollon verkostossa käynnistettiin pilottiprojekti, jonka tavoitteena oli, että verkosto kehittää yhdenvertaisia ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavia oppilas- ja opiskeluhuollon palveluita ja se, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisääntynyt.

Verkosto koostui Tampereen kaupungin perusasteen ja toisen asteen koulutuksen psykologeista ja kuraattoreista sekä yksityisten koulujen kuraattoreista ja psykologeista (Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampereen Rudolf Steiner-koulu, Svenska Samskolan, TYK ja Kalevan lukio). Verkostoon kuului yhteensä noin 70 henkilöä.

Kaikille verkoston jäsenille tehtiin alkukysely, jonka yhteydessä kysyttiin teemoista, joita tulisi lähteä kehittämään. Tämän pohjalta perustettiin vuoden 2015 lopussa kuusi kehittämisverkostoa, joilla oli kullakin oma kehittämisteemansa.

Kehittämisverkostot olivat avoimia ja niihin pystyi koska tahansa liittymään. Ryhmien jäsenet, tapaamiset ja koonnit toiminnasta ja tavoitteista löytyivät yhteisestä työtilasta. Myös kommentteja ja ajatuksia oli mahdollista lähettää koko ajan, vaikka ei itse päässyt mukaan tapaamisiin.

Kehittämisverkostoissa haluttiin saada toiminnalle selkeät yhteiset tavoitteet, joita voitiin seurata lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä sekä konkreettiset toimenpiteet siitä, miten toimintaa edistetään. Yhteisten päämäärien ja tavoitteiden asettamiseen luotiin työkalu (lomakepohja), joka edisti ratkaisukeskeistä työtapaa kehittämisverkostoissa. Työkalu otettiin käyttöön jokaisessa kehittämisverkostossa.

Kehittämisverkostojen toiminta oli joustavaa; tavoitteita ja toimintaa muutettiin tarpeiden mukaan. Projektin aikana kehittämisverkostojen toimintoja yhdistettiin ja osa toiminnasta sisällytettiin osaksi perustoimintoja. Projektin jälkeen toimintaa jatkoivat kolme kehittämisryhmää:
* Yksityiset koulut ja oppilaitokset kehittämisryhmä
* Yhteistyön kehittäminen lasten suojelun kanssa (toinen aste)
* Kaupunkitasoinen verkostotyöryhmä
Työkalun avulla kaikki kehittämisverkoston jäsenet olivat mukana luomassa tavoitteita ja merkityksellisyyttä verkoston toiminnalle. Tämä toi yhteisymmärrystä ja läpinäkyvyyttä kehittämisverkoston tavoitteista ja toiminnasta.

Työkalu toimi myös verkoston toiminnan arviointivälineenä. Viime keväänä arviointiin kolmea projektin aikana käynnistynyttä kehittämisryhmää. Tuloksia verrattiin projektin alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa saatuihin tuloksiin. Yhden kehittämisryhmän arviointi oli pysynyt projektin loppuun nähden samassa ja kahden kehittämisryhmän arvio oli noussut.

Keskeisinä havaintoina oli, että verkostotoiminnalla kehitetään ja vahvistetaan toimintakulttuuria; vuoropuhelua, luottamusta ja avoimuutta. Verkostotoiminnan mallilla vahvistetaan asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa kehittämistä sekä kumppanuutta: yhdessä asetettu tavoite ja yhdessä tekeminen tavoitteen saavuttamiseksi (asiakeskeisyys/teema). Tavoitteellinen verkostomainen toiminta edesauttaa edistämään asiakaslähtöistä toimintaa organisaatiolähtöisen sijaan.

Kehittämiselle tulee olla konkreettiset tavoitteet ja asiakkaalle lisäarvoa tuova vaikutus. Asiakeskeinen, tietyn teemaan työstämiseen muodostunut pieni kehittämisverkosto koettiin tulokselliseksi. Verkostomainen toimintapa koettiin hyödylliseksi ja projektin aikana luotu työkalu koettiin toimivaksi verkostojen toiminnan käynnistämisessä ja seuraamisessa. Sen nähtiin myös tukevan kehittämisverkostojen yhteisen päämäärän ja tavoitteen eteen työskentelyä.

Tämän jälkeen työkalua on hyödynnetty laajemmin erilaisten verkostojen toiminnassa.

Kuva kehittämisverkostojen toiminnasta: http://bit.ly/2koDFN0

Liitteenä: Työkalu verkostojen toiminnan tueksi. Verkoston tavoitteen määrittely.pdf

Toimialat

Teemat