Vantaan lastensuojelu pilotoi systeemisen lastensuojelun mallia (Hackney-malli)

Vantaa on ollut mukana LAPE-hankkeessa ja lähdimme heti mukaan THL-vetoiseen systeemisen työn kouluttajakoulutukseen, kun se oli mahdollista.
Lastensuojelussa kaivataan selkeämpää omaa viitekehystä, jota systeeminen työote on tarjoamassa. Aloitimme yhdellä tiimillä helmikuussa 2018, johon saimme kiinteäksi jäseneksi myös perheterapeutin. Pystyimme rajaamaan tiimin asiakasmäärän 20/sosiaalityöntekijä, mikä mahdollistaa osallistavamman työskentelyn ja sen, että sosiaalityöntekijä oppii tuntemaan asiakkaansa ja pysyy lapsen ja perheen tilanteessa ajan tasalla. Tavoitteena työskentelyllä on ehkäistä kodin ulkopuolinen sijoitus ja tukea perhettä entistä enemmän sosiaalityön keinoin, johon perheterapeuttinen lähestymistapa tuo uudenlaista syvyyttä. Systeeminen sosiaalityö tuli sopivaan aikaan Vantaan sosiaali- ja terveystoimen tietoisuuteen, kun pula sosiaalityöntekijöistä oli kova ja lastensuojelutyöllä ei tuntunut olevan vetovoimaa työmarkkinoilla (syksy 2017). Sekä poliittinen johto että virkamiesjohto lähtivät tukemaan kehittämistyötä uusilla vakansseilla, jotta saimme "puhtaan" tiimin perustettua ja rajattua asiakasmäärän. Lisävakansseja saatiin kolme (johtava stt ja 2 stt) sekä määräaikaisena perheterapeutti sekä erityissosiaaliohjaaja koordinaattoriksi. Perheterapeutin työpanosta on hyödynnetty laajemmin lastensuojelussa, hän on mm. konsultoinut laajasti muita sosiaalityöntekijöitämme ja tuonut uusia välineitä sosiaalityön käyttöön. Kehittämistyö on alkuvaiheessa ja toimintaa kehitetään edelleen tavoitteita tarkentaen. Tiimin työskentelyssä haetaan toimivaa tapaa mm. tehdä työparityötä siten, että lapsella on oma sosiaalityöntekijä ja perheen aikuisilla oma työntekijä. Myös perheterapeutin roolia halutaan kirkastaa osana lastensuojelun prosessia. Toiminta jatkuu, mutta vain jatkuvan kehittämisen kautta voimme saavuttaa tuloksia. Työn tarkoituksena on palauttaa sosiaalityöhön osallistava ja voimaannuttava ote ja päästä yhteiseen muutostyöhön perheen kanssa. Lastensuojelun sosiaalityön vaikuttavuutta voidaan mitata sillä, pystytäänkö työskentelyllä ehkäisemään kodin ulkopuolinen sijoitus ja paraneeko lapsen tilanne. Vaikuttavuuden mittaamisessa ongelmallista on, että tulokset näkyvät useamman vuoden viiveellä. Lastensuojelun toimenpiteet (esim. huostaanoton valmistelu) tavallisesti syventävät perheen kriisitilannetta ja systeemisellä työskentelyllä pyritään myös vaikuttamaan siihen, että kriisitilanteessa toimitaan mahdollisimman intensiivisesti ja osallistavasti luoden maaperää jatkotyöskentelylle. Oleellinen muutos on myös se, että yksin tekemisestä siirrytään tiimin kanssa tekemiseen, jolloin yksittäisen työntekijän kuormitus vähenee. Tiimimallinen työskentely sekä muiden ammattilaisten mukaan ottaminen tiiviimmin lastensuojeluprosessiin on myös työhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä, mikä
lisännee myös lastensuojelutyön vetovoimaa sosiaalityön ammattilaisten keskuudessa.

Toimialat

Toiminnot

Teemat