Kuntien kehittämistyö ei ole enää valinnaista – se on elinehto palvelujen ja yhteisöjen kestävälle tulevaisuudelle. Kehittämistyö ja toimintatapojen uudistaminen sujuvoittavat ihmisten arkea, parantavat tuottavuutta, tuloksellisuutta ja asukkaiden elämänlaatua.
Kehittämistyö on kaikkien suomalaisten etu, sillä kuntapalvelut rahoitetaan verorahoituksella. Pitkän aikavälin suunnittelu ja
kehittäminen varmistavat kuntien toiminnan muuttuvassa ympäristössä esimerkiksi väestön ikääntyessä. Näin lausuvat Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat KT:n työelämän kehittämisen työryhmä Tekry ja Kunta-alan kehittämisjaos kannanotossaan.
– Toimintaympäristön muutokset ja niukkenevat resurssit edellyttävät uudistumiskykyä. Kehittämistoiminnassa henkilöstö pääsee osallistumaan, kehittämään itse toimintatapoja ja palveluita. Arvokkainta on, että samalla opitaan yhdessä ja tätä kautta myös sitoudutaan uudistuksiin, KT:n neuvottelujohtaja ja Tekryn puheenjohtaja Anna Kukka toteaa.
Kehittämistyö lisää kuntien muutoskykyä
– Kehittämistyöllä voidaan lisätä kuntien resilienssiä. Verkostomainen työskentely on avainasemassa kehittämistyössä, niin voidaan varmistaa kehittämistyön vaikuttavuus, Lahden kaupungin henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta toteaa.
Keitaanrannan mukaan kehittämistyö tuottaa paikallista kasvua, joka luo uusia työpaikkoja ja houkuttaa investointeja. Kehittämisen kautta voidaan myös edistää kestävää kehitystä sekä parantaa kunnan valmiuksia kohdata kriisejä.
– Kehittäminen ja osallisuus vahvistavat toisiaan ja osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä. Lahdessa panostamme kuntalaisten osallistamiseen OmaLahti asukasvaikuttamisen kanavalla. Päätöksenteon kannalta on tärkeää, että osallistamisen avulla voimme koota kuntalaisten näkökulmia valtuuston työn tueksi, Keitaanranta kertoo.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026. Henkilöstöjohtaja Tuomas Halosen mukaan titteli on tuonut mukanaan laaja-alaista kehittämistyötä. 
– Tämä näkyy kaupungin sisällä toimintakulttuurin kehittymisenä, mutta myös kuntalaisille lisääntyvänä kulttuuripalvelujen tarjontana. Laaja-alainen kulttuuritarjonta lisää hyvinvointia ja tuo investointeja alueelle. Kulttuuripääkaupunkivuosi toimintakulttuurin kehittämisineen on edellyttänyt yhteistä näkemystä niin poliittisilta päättäjiltä kuin eri hallintokuntien viranhaltijoilta.
Ilman ihmisiä ei synny uutta
Tavoitteellinen kehittäminen on välttämätöntä myös Kunta-alan kehittämisjaoksen puheenjohtajan ja Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinän mukaan.
– Kehittämisestä säästetään helposti tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Jyväskylän kaupunkistrategian neljä kärkeä - koulutus- ja kulttuurikaupunki, elinvoiman kaupunki, liikuntapääkaupunki ja resurssiviisas kaupunki – ovat olleet kantavat teemat ja ohjanneet päätöksentekoamme tiukkoina aikoina.
Aroheinän mukaan on tärkeä muistaa, että ilman ihmisiä, ilman henkilöstöä tai päättäjiä, ei tapahdu kehittymistä.
– Kehittäminen vaatii hieman myös väljyyttä, jotta uusia ajatuksia syntyy ja perustehtävät tulevat hoidetuksi. Liian tiukassa tilanteessa oivalluksia ei tule, toteaa Aroheinä.
Kehittämistyö ei KT:n johtavan työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakosen mukaan pelkästään vahvista kuntien kykyä selviytyä muutoksista ja valmistautua tuleviin haasteisiin, vaan se tuottaa myös näkyviä tuloksia ja tehostaa toimintaa.
– Kuntien tekemä kehittämistyö lisää alueen elinvoimaa, kasvattaa paikallistaloutta ja houkuttaa investointeihin. Kehittämistyö myös parantaa kunnan palveluja, henkilöstön työhyvinvointia ja tuottaa positiivisia mielikuvia kunnasta työnantajana sekä vetovoimaisena asuinpaikkana, Hakonen toteaa.
