Keskustelua kehittämisestä - muutosta, luottamusta ja uutta ajattelua

Mitä tarvitaan kehittämiskulttuurin luomiseen? Tätä teemaa pohdittiin marraskuisena aamuna Kuntatyö2030-ohjelman kehittäjäverkoston virtuaalitilaisuudessa.  

Tilaisuudessa oli mukana nelisenkymmentä osallistujaa eri puolilta Suomea. Tilaisuutta veti ja keskusteluja ohjasi johtaja Janne Kareinen DialogiAkatemiasta.  

Muutos, oivallukset ja luottamus ovat merkityksellisiä 

Tilaisuus alkoi akvaariokeskustelulla. Keskustelijoina olivat kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen Jämsästä, kehittämispäällikkö Tarja Vuorinen Turusta, kehittäjä Seija Strömberg Työhyvinvointikaistasta sekä hankekoordinaattori Anne Partti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotesta.   

Aluksi akvaariokeskustelijat jakoivat Jannen johdolla ajatuksiaan kehittämisestä ja siitä, mikä on keskeistä tai merkittävää kehittämisessä. Keskustelijat nostivat esiin muutoksen, oivallukset, luottamuksen ja ajattelun kehittymisen.  

Kun ajattelu kehittyy, syntyy muutosta, joka siirtyy käytännön toiminnaksi. Parasta on, kun huomataan, että tehdään asioita uudella ja jopa entistä paremmalla tavalla. Joskus kannattaa pitää peijaiset vanhojen tapojen tai toimintamallien muistoksi. Tällaisella siirtymäriitillä on helpompi ottaa vastaan uudet tavat tai käytännöt. 

Kehittäminen ei onnistu ilman raiteita 

Keskustelijoiden mielestä tarve- ja ihmislähtöisyyttä ei voi koskaan korostaa tarpeeksi kehittämisasioissa. Lisäksi tärkeää on viestintä ja sen jatkuvuus koko kehittämisprosessin ajan. 

Keskustelussa nousi esille junametafora vertauksena kehittämistyön etenemiselle. Vaikka olisi millainen kehittämisjuna tahansa käytössä, ja asematkin valmiina, ei kehittäminen etene eikä onnistu, jos raiteet puuttuvat. Siksi tarvitaan ohjausta ja yhteistä ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa ja millä tavalla.  

Kehittämisessä tulee olla johdon tuki ja yhteinen visio. Visio tulee keskustella auki niin, että jokainen ymmärtää vision merkityksen ja saa olla mukana sitä luomassa. Kehittämistä tulisi siksi johtaa osallistaen ja ihmisiä sitouttaen. Olisi tärkeää saada ihmiset työpaikalla ymmärtämään, että he kehittävät asioita itselleen ja oman työpaikkansa hyväksi. 

Kehittämiskulttuuri luodaan ja opitaan, mutta innostajia ja kokeiluja tarvitaan 

Keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että kehittämiskulttuuri ei synny itsestään, vaan se luodaan ja opitaan. Kehittämiseen tulee panostaa ja keskittyä. Joissakin organisaatioissa on sisäisiä kehittäjiä, eli ihmisiä, jotka innostavat muita ja ovat itse innostuneita. On tärkeää, että on henkilöitä, jotka ottavat omistajuuden kehittämisessä ja vievät sitä eteenpäin. Jotta omistajuus voidaan ottaa, tulee vastuiden ja pelisääntöjen olla selkeät. Tähänkin tarvitaan vuorovaikutusta ja dialogia. 

Joskus kehittämisasiat menevät pieleen, mutta siitäkin opitaan. Tästä syystä kokeilut ovat tärkeitä. Kehittämisasioissa pitäisikin olla lupa epäonnistua ja mahdollisuus korjata suuntaa. Lisäksi tarvitaan rohkeutta puhua vaikeista ja hankalista asioista. 

Joskus haasteena on tuotos. Esimerkiksi poikkihallinnollisissa hankkeissa täytyy erikseen sopia, kuka ottaa vastuun yhteisestä tuotoksesta. Haasteena voi myös olla, että osa kehittämisessä mukana olevista ovat noviiseja ja toisilla on paljon kokemusta. Tämän haasteen selättäminen vaatii paljon vuoropuhelua ja yhteisen ymmärryksen luomista. 

Pienryhmiäkeskustelujen satona syntyi hyviä oivalluksia  

Akvaariokeskustelun jälkeen osallistujat kertoivat pienryhmissä omista kehitämiskokemuksistaan. Keskustelujen jälkeen he kirjasivat ajatuksensa chattiin. Osallistujien viesteissä oli paljon samoja ajatuksia kuin akvaariokeskustelijoilla, mutta myös uusia huomioita nousi esiin. Tällaisia olivat esimerkiksi kehittämistoimien liittäminen strategiaan, johdon sitouttaminen kehittämiseen ja tavoitteisiin sekä toimien suunnitelmallinen seuranta ja mittaaminen.  

Osallistujat kokivat kehittämisessä tärkeäksi myös sovituista asioista kiinni pitämisen ja riittävien resurssien varaamisen kehittämistyölle. Joku myös kirjoitti oivaltavasti, että kehittämistä syntyy selllaisissa työyhteisöissä, joissa psykologinen turvallisuus on kunnossa. Kirjauksissa oli pohdintaa myös kehittämisen ja muutoksen aiheuttamista tunteista ja sitä, miten tunteita tulisi käsitellä. 

Tässä muutamia poimintoja osallistujien kirjauksista: 

”Kaikki lähtee luottamuksesta, josta syntyy avoimuutta ja hyvä vuorovaikutus.” 

 ”Kehittäminen koskettaa kaikkia, kaikkien täytyy päästä aidosti mukaan osallistumaan kehittämiseen työpaikalla.” 

 ”Kenenkään ajatusta ei saa tyrmätä, vaan kaikille annettava mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin vaikka nimettömänäkin.” 

 "Kehittämiseen liittyy kaikkein eniten oma innostuminen ja halu syttyä kehittämään. ” 

 "Esihenkilön merkitys kehittämiskulttuurin vaalijana ja ruokkijana on huomattavan suuri – yksittäisen työntekijän mahdollisuus    edistää strategiaa on olematon, jos esihenkilön tuki puuttuu.” 

 ”Kehittämiskulttuuri edellyttää luovuutta, mikä puolestaan kukoistaa vain luottamuksen ja kannustuksen ilmapiirissä.” 

 "Tiedottaminen, tiedottaminen, tiedottaminen.” 

”Vanhassa voi olla myös hyvää, kaikkea entistä ei kannata heittää pois.”  
 

Dialoginen työskentelytapa innostaa ja auttaa ymmärtämään muita 

Tilaisuuden lopuksi osallistujilta kysyttiin palautetta toteutuksesta ja dialogisesta työskentelytavasta. Palaute oli erittäin positiivista. Dialogista tapaa pidettiin innostavana ja omaa ymmärrystä kasvattavana. Hyvänä asiana pidettiin myös sitä, että akvaariokeskustelijat olivat eri taustoista, jolloin keskustelussa nousi esiin monenlaisia asioita, joista oli helppo jatkaa keskustelua pienryhmissä. Keskustelujen ohjausta ja ohjeita kiiteltiin.

Tilaisuuden henki oli osallistujien mielestä arvostava ja innostava. Tämä ilmenee myös osallistujapalautteesta:  

”Ihanaa kuunnella, osallistua ja jakaa ajatuksia samanhenkisten kanssa! Samalla heräsi mielenkiinto ottaa selvää itselle tuntemattomista sanoista, teoista, asioista. Mielettömän innostavaa!” 

Eräs osallistuja nosti esiin dialogin tärkeyden. Kun webinaareissa yleensä luetaan suoraan papereista ja näytetään paljon dioja, luodaan dialogisella menetelmällä yhteistä ymmärrystä käsiteltävästä teemasta. Samalla opitaan uutta. Dialogisella tavalla osallistujat pääsevät pohtimaan asioita yhdessä muiden kanssa, eivätkä ole pelkkiä passiivisia kuuntelijoita.   

”…keskustelu ruokkii omaa työinnostusta ja kasvattaa työnimua. Jäi tunne, että keskustelua olisi voinut jatkaa pidempäänkin. Ehdimme myös jakaa kokemuksia omasta työstä ja hyviä käytänteitä.” 

Kokemus oli niin innostava ja kannustava, että päätimme Kuntatyö2030 -tiimissä jatkaa dialogisia virtuaalitilaisuuksia. Seuraava tilaisuus onkin 9.12. kello 9 . Tilaisuus on osa kehittäjäverkoston toimintaa, mutta avoin kaikille kiinnostuneille.  Seuraavassa dialogissa pohditaan, mikä saa ihmiset innostumaan kehittämisestä.

Kirjoittaja työelämän kehittämisen asiantuntija Anna-Mari Jaanu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta
 

Kuvassa akvaariokeskustelussa Janne Kareinen, Hannele Rahkonen, Anne Partti, Seija Strömberg ja Tarja Vuorinen.