Tärkeissä töissä -blogi teksti sinisellä taustalla
#blogi - 22.12.2022

Keskustelua kehittämisestä 2 - mikä saa ihmiset innostumaan?

Mikä saa ihmiset innostumaan? Kolmisenkymmentä kunta-alan kehittäjää ja kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä kokoontui pohtimaan teemaa joulukuussa osana Kuntatyö2030-ohjelman kehittäjäverkoston toimintaa. Lämminhenkinen tapahtuma toteutettiin etäyhteyksin. Tapaamisen dialogista keskustelua ohjasi johtaja Janne Kareinen DialogiAkatemiasta. Tapaaminen oli jatkoa marraskuussa järjestetylle keskustelutilaisuudelle, jossa pohdittiin kehittämiskulttuurin luomista.

Tapaamisen alussa toteutettiin akvaariokeskustelu, jossa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan jakoivat Kauhajoen kaupungin hyvinvointijohtaja Eija Liikamaa, Humaanikone Oy:n työyhteisökehittäjä Jalmari Eklund, Vaasan kaupungin HR-suunnittelija Seija Välivainio sekä Kokkolan kaupungin työsuojelupäällikkö Tapio Hakala. Keskustelussa toteutui hienosti dialogin periaate siitä, ettei erillisiä puheenvuoroja jaettu, vaan keskustelu soljui luontevasti henkilöltä toiselle.

Kuvassa ylhäältä vasemmalta lähtien Eija Liikamaa, Janne Kareinen, Seija Välivainio, Tapio Hakala ja Jalmari Eklund

Uuden oppiminen, heräämisen hetket ja yllättävät tilanteet innostavat

Akvaariokeskustelu aloitettiin käymällä läpi, mikä keskustelijoita itseään innostaa. Keskustelijat kertoivat monista hienoista oivalluksista ja tilanteista, joissa esimerkiksi uuden oppiminen ja yhteen hiileen puhaltanut työyhteisö oli ruokkinut innostuksen liekkiä. Lisäksi vapaus ja vastuu sekä lupa kehittää ja epäonnistua mainittiin tärkeinä innostusta ylläpitävinä lähteinä.

Innostumista pohdittaessa akvaariokeskustelussa esiin nousivat myös konkreettinen tekeminen juhlapuheiden sijaan sekä jokaisen työyhteisön jäsenen mukaan ottaminen omat vahvuudet huomioiden. Ihmiset innostuvat, kun saavat tehdä töitä omien vahvuuksien kautta. On myös innostavaa, kun ajatukset ja puheet muuttuvat teoiksi.

”En osaa, ei tämä kannata, mikään ei kuitenkaan muutu…” Kuulostaako tutulta? Akvaariokeskustelijat toivat esiin, että kehittämiseen voi liittyä vahvoja uskomuksia, joiden ääreen kannattaa aika ajoin pysähtyä. Omien ja muiden uskomusten pohdinta ja purku voivat auttaa löytämään kehittämisen kipinän ja tuoda uudenlaisia oivalluksia arjen työhön. Erityisen innostavaa on olla mukana heräämisen hetkellä - siis siinä, jossa työntekijä huomaa, että juuri hän on oman työnsä paras asiantuntija ja kehittäjä.

Joskus innostus voi kummuta yllättävistä tilanteista. Koronapandemia pakotti kunnat sulkemaan nopealla aikataululla monia palveluja kuten kirjastoja ja uimahalleja. Työntekijöiden lomauttamisen sijasta useissa kunnissa keksittiin vaihtoehtoisia tapoja ilahduttaa kuntalaisia ja pitää toimintaa yllä.

Akvaariokeskustelijat kertoivat, että poikkeustilanteessa heidän kuntansa työntekijät pääsivät hyödyntämään monipuolisesti erilaista osaamistaan ja keksivät lukuisia tapoja tehdä asioita toisin. Koska uhka oli yhteinen, yksiköt ja toimialat turvautuivat toisiinsa, mikä paransi vuorovaikutusta ja vahvisti koko organisaation me-henkeä. Viimeistään koronapandemia osoitti, että yhteistyöllä voidaan luoda uutta ja erilaista.

Esihenkilön tulee luottaa ja antaa aikaa

Työyhteisöissä on tärkeää oivaltaa, ettei kehittämisen tarvitse aina olla suurta. Myös arjen pienemmillä teoilla on merkitystä. Oleellista on päästä asioiden juurisyihin, joihin pureutumalla voi esimerkiksi säästää aikaa ja vähentää turhaa tekemistä ja kuormitusta. ”Ei auta, jos voikukka leikataan ruohonleikkurilla, vaan pitää päästä syvemmälle”, totesi eräs keskustelija oivaltavasti.

Kehittämisinnostus voi sammua yhtä nopeasti kuin se syttyykin. Epäluottamus, huonot kokemukset ja syyllistäminen tappavat luovuuden ja estävät innostumista. Kun ihminen tuntee psykologista turvallisuutta ja luottaa omaan osaamiseensa sekä esihenkilöiden ja työyhteisönsä tukeen, hän uskaltaa heittäytyä.

Kaiken kaikkiaan esihenkilöllä on tärkeä rooli uuden oppimisen ja osaamisen kehittämisen johtamisessa. Akvaariokeskustelijat totesivat, että esihenkilöiden tulee huomioida erilaiset ihmiset ja persoonat. Toiset ihmiset lähtevät innokkaasti kaikkeen mukaan, kun taas toisten syttyminen vie enemmän aikaa. Hyvä esihenkilö ottaa kaikki mukaan matkaan eikä tukahduta hullujakaan ideoita. Hän myös antaa tilaa ja luvan innostua. Lisäksi esihenkilö voi auttaa luomaan rakenteita ja yhdessä tekemisen paikkoja, joiden kautta kohtaaminen ja kehittäminen mahdollistuvat.

”Innostuminen alkaa ihmisistä, ei materiasta tai organisaation rakenteesta”

Akvaariokeskustelun jälkeen tilaisuuden osallistujat siirtyivät pienryhmiin keskustelemaan teemasta. Palautteen perusteella akvaariokeskustelun ja pienryhmäkeskustelujen yhdistelmä toimi erinomaisesti. Pienryhmissä osallistujat olivat käsitelleet muiden muassa luottamuksen tärkeyttä sekä johtamista ja esihenkilöiden roolia. Myös uusia ajatuksia oli syntynyt liittyen esimerkiksi kilpailuihin ja onnistumisten juhlimiseen.

Tässä muutamia osallistujien kirjaamia ajatuksia pienryhmäkeskusteluista:

”Johtamisen rooli kehittämisen ilmapiirissä on suuri. Johtaja on se, joka mahdollistaa kehittämisen, mutta hänellä on oltava myös rohkeutta vetää rajoja.”

”Työyhteisön toimintakulttuurin täytyy olla kehittämisen mahdollistava ja siihen kannustava.

"Kehittämisteot jäävät herkästi pimentoon, jolloin niiden esiin kaivamiseen tarvitaan hieman myyräntyötä.”

”Julkisella sektorilla toisten ideoiden varastaminen on sallittua (Tekojen tori!) ja kilpailun voi valjastaa eteenpäin työntäväksi voimaksi.”

”Innostumisen pullonkaulat näkyväksi. Osataanko nähdä, mihin kehittämisen into katoaa?”

”Korona pakotti ketteräksi”

”Innostuminen alkaa ihmisistä, ei materiasta tai organisaation rakenteesta.”

”Koska ihmiset tekevät muutoksen, on tärkeää ensin tutustua muutoksentekijöihin ihmisinä ja sitten yhdessä tuttujen ihmisten kanssa lähteä kehittämään toimintaa muutoksen tueksi.”

”Vuorovaikutus antaa mahdollisuuden ymmärtää muita. Kehittäminen on yhdessä kivaa ja antoisaa. Siina oppii toisten kautta tuntemaan myös itseä.”

Seuraavista kommenteista välittyvät erityisesti osallistujien kokemukset tilaisuuteen osallistumisesta:

”Innostavaa keskustelua ja hyviä esimerkkejä siitä, miten työyhteisö rikastuu kehittämisestä.

"Mukava keskustella ympäri maata olevien samanhenkisten ihmisten kanssa, saa tukea omille ajatuksille.”

”Oivallus siitä, mikä merkitys on vuorovaikutuksella, jonka luomiseen käytän hyvin paljon aikaa ja vaivaa. Mahtavaa oivaltaa, että juuri yrittämisen, oivaltamisen kautta voi saada aikaan jotain ainutlaatuista, josta koko kehittäminen lähtee liikkeelle. Syvään päätyyn ja juurisyihin olen aina pyrkinyt ja jatkossakin niin aion tehdä, koska jälleen sain sille hyvät perustelut 😊”

”Herättelevä, monipolvinen, hyvin johdettu keskustelu, jonka seurauksena jään varmastikin pohtimaan syvällisemmin mm. luottamuksen merkityksellisyyttä kehittämistyössä. Meillä on aivan liian vähän valtakunnallisia verkostoja ja soisin, että näitä vastaavia verkostoja ja tapahtumia olisi enemmän. On mukavaa ja kehittävää kuulla muiden kokemuksia ja näkemyksiä.”

”Hyvä pysähtyä tosiaankin välillä miettimään mikä innostaa kehittämiseen ja mikä taas estää sitä.”

Kuntatyö2030-ohjelmatiimi kiittää sydämellisesti kehittäjäverkoston jäseniä tämän vuoden innostavasta yhteistyöstä! Kehittäjäverkosto kokoontuu ensi vuonna seuraavasti:  

pe 10.2. klo 9-10:30 Yhteiskehittämisen menetelmät ja toimintatavat
pe 10.3. klo 9-10:30 Kehittäminen muutostilanteessa
pe 14.4. klo 9-10:30 Viestinnän merkitys kehittämisessä
pe 12.5. klo 9-10:30 Kehittäminen ja johtaminen
pe 9.6. klo 9-10:30 Kehittäminen ja verkostot

Kehittäjäverkoston jäsenet saavat erillisen muistutusviestin ja kutsun tapahtumiin. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa kehittäjäverkostosta ja ilmoittautuminen Tekojen tori -sivustolla.

 

Kirjoittaja asiakkuuksien ja kehittämisen asiantuntija Anniina Tuomi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta
 

<   takaisin