Miten uudistaa toimintatapoja tuloksellisesti ja ketterästi? Millaisin askelin työpaikan kulttuuria voisi lähteä muuttamaan kokeilevammaksi? Näihin kysymykseen haettiin vastauksia huhtikuun Kokeilukulttuurin edistäminen -webinaarissa.
Webinaarissa perehdyttiin kokeilukulttuurin peruselementteihin ja muutamaan tapausesimerkkiin sekä konkreettisiin työkaluihin. Asiantuntijana toimi ketterä valmentaja ja johdon coach Terhi Aho.
Kokeilujen myötä opitaan yhdessä
Kokeilukulttuurin perustana on kyky oppia yhdessä. Ahon mukaan kokeilukulttuuri on ajattelutapa, joka ei onnistu ilman yhteistyötä. Kokeilut eivät ole sooloilua, vaan arvon eli hyödyn ja lisäarvon luomista jokaisella askeleella yhdessä.
Aho korosti kokeilujen merkitystä tilanteissa, joissa ongelmat ovat monimutkaisia ja uusia, jolloin tulevien tapahtumien ennustaminen on vaikeaa. Kokeilujen avulla on mahdollista edetä pienin askelin turvallisesti ja muuttaa asioita aina tarpeen tullen.
Kokeiluprosessissa korostuu jatkuvan oppimisen merkitys. Kokeiluissa tarvitaan tavoitteen asettamisen lisäksi dialogia, uskallusta testata erilaisia asioita ja jatkuvaa reflektointia. Vain kokeilemalla nähdään, miten uuden kehittäminen etenee. On myös tärkeää sopia yhdessä aikataulu, milloin kokeilua arvioidaan. Kokeilun arvioinnin ja tekemisen reflektion avulla opitaan ja pystytään kokemusten perusteella päättämään mitä pitää muuttaa tai huomioida jatkoa ajatellen.
Kokeilukulttuuriin tarvitaan psykologista turvallisuutta ja johdon tukea
Webinaarissa käsiteltiin myös kokeilukulttuurin mahdollistamista. Kokeilukulttuuri mahdollistuu, jos sille on johdon tuki. Ilman johdon tukea kokeiluilla ei ole laajoja valtuuksia eikä resursseja eli aikaa, rahaa ja osaamista.
Toinen tärkeä asia kokeilukulttuurin luomisessa on psykologinen turvallisuus. Turvallisuuden tunne takaa sen, että uskalletaan kokeilla, onnistua ja myös oppia epäonnistumisista. Jatkuva avoin dialogi auttaa turvallisuuden tunteen luomisessa ja lisää porukan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin
Kokeiluissa kannattaa lähteä liikkeelle pienin ketterin askelin. Ahon mukaan helpoin, halvin ja nopein tapa on tehdä kokeilusta ensin pienin toimiva versio. Tällä tavalla voidaan säästää työtä ja on mahdollisuus edetä samalla testaten, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Asiakas mukaan ottamalla varmistetaan, että koko ajan rakennetaan asiakkaan kannalta arvokasta ratkaisua.
Myös visualisointi ja dokumentointi ovat kokeiluissa tärkeitä elementtejä, sillä luomaan yhteistä ymmärrystä ja hahmottamaan yhdessä, mitä on tehty.
Muutos voi alkaa mikrokokeiluista
Entäs sitten käytäntö? Aho esitteli webinaarissa muutaman vinkin, joilla voi edistää kokeiluja omassa työssään. Yksi niistä on mikrokokeilu. Jokainen voi tunnistaa työarjessaan asioita, käytäntöjä tai tapoja, joihin voi itse vaikuttaa ja joita muuttamalla omaa työtä voi helpottaa.
Voit esimerkiksi päättää, että lisäät kokoukseen agendan, pyydät kollegalta palautetta tai kokeilet viiden minuutin happihyppelyitä. Rutiinien muuttaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä, sillä rutiini muuttuu Ahon mukaan keskimäärin 66 päivässä.
Jokainen voi myös reflektoida omaa työtänsä. Voit kysyä itseltäsi viikon päätteeksi, missä onnistuit, mikä ei mennyt hyvin ja, mitä voisit jatkossa tehdä toisin.
”Teen oman työni arviointia säännöllisesti. Yllätyn joka viikko siitä, kuinka onnistumisten lista on toistuvasti pidempi ja huomaan, kuinka opin joka kerta jotain uutta”, kertoo Aho.
Terhi Aho on kokenut digitalisaation ammattilainen, ketterä valmentaja ja yrittäjä, joka kokeilee jatkuvasti erilaisia tapoja tehdä asioita fiksummin. Hän toimii Goforella ketteränä valmentajana auttaen asiakkaita ratkomaan toimintatapojen uudistamiseen liittyviä haasteita. Yrittäjänä hän coachaa johtajia onnistumaan paremmin. Terhin esikoisteos Kokeilukulttuuri – Johda kasvua joka päivä ilmestyi tammikuussa 2023 AlmaTalentin julkaisemana.
Teksti Anna-Mari Jaanu
