Kunta-alan kehittämisjaos kokoontui keskustelemaan kunta-alan rekrytoinneista sekä nuorten kuntatyöntekijöiden verkosto perustamisesta.
Kunta-alan kehittämisjaos kokoontui eilen 15. marraskuuta Kuntatalolle hybridikokoukseen jaoksen puheenjohtajan, Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajan Arja Aroheinän johdolla. Keskustelu oli vilkaista kuntien rekrytointitilanteesta sekä kehittämisjaoksen yhteyteen perustettavan nuorten kuntatyöntekijöiden verkoston perustamisesta. Nuorten verkosto starttaa ensi vuonna ja sen tavoitteena on muun muassa saada tietoa alle 30-vuotiaiden näkemyksistä ja toiveista kuntatyössä ja ideoita siitä, miten kunta-alan houkuttelevuutta voitaisiin nuorten parissa lisätä.
Kokouksessa FCG:n palvelujohtaja Anne-Mari Mourukoski kertoi näkemyksiä kunta-alan rekrytointien tilasta ja siitä, miten rekrytoinneissa voisi onnistua entistä paremmin. Kuntarekryn verkkosivuilla vierailee vuodessa noin 60 miljoonaa kävijää
- Kuntarekryn tilastojen mukaan hakemusten määrä kunta-alalla per haettava paikka on romahtanut aika dramaattisesti. Kun tarkastelleen hakemusten määrä toimialoittain, niin hallinto- ja toimistotyö kiinnostavat eniten, myös opetus- ja kulttuurialalla isot hakijamäärät ovat pysyneet vuodesta toiseen, Mourukoski kertoo.
Miten voisi luoda edellytykset onnistuneelle rekrytoinnille?
- Rekrytoinneissa olisi tärkeää kiinnittää huomio siihen, millaisia hakijoita paikkaan toivotaan ja sen jälkeen miettiä, mistä heitä tavoitetaan ja miten heitä puhutellaan. Myös passiivisten hakijoiden tavoittamiseksi on tärkeää luoda suunnitelma. Passiivinen työnhakija ei aktiivisesti hae töitä, mutta on valmis ottamaan työn vastaan, jos sopiva organisaatio tai tehtävä osuu kohdalle.
Jos työyhteisössä on osaajapula, kannattaa Mourukosken mukaan miettiä, onko asialle aidosti tehty jotain. Muutoksia ei synny, jos asiat tehdään kiireellä, eikä rekrytoinneille ole varattu tarpeeksi aikaa. Virherekrytoinnit tulevat organisaatioille kalliiksi, joten rekrytointeihin täytyy resursoida. On myös tärkeää kiinnittää huomio viestintään rekrytointiprosessin aikana ja sen jälkeen.
Ei autoakaan osteta joka vuosi, mutta silti autoliikkeet lähettävät mainoksia vanhoille asiakkaille. Samalla tavalla markkinointia kannattaa hyödyntää rekrytoinnissa ja pitää lähellä ne ihmiset, jotka ovat joskus hakeneet organisaatioon töihin, Mourukoski toteaa.
Jaoksessa keskusteltiin mukana olevien organisaatioiden rekrytointikokemuksista ja pohdittiin ideoita työvoiman saatavuuteen ja rekrytointien sujuvuuteen liittyen. Entistä enemmän tulisi panostaa hakijakokemukseen ja viestintään rekrytoinnin aikana ja sen jälkeen sekä perehdyttämiseen. Lisäksi jaoksen jäsenet pitivät tärkeänä kuntatyönantajien omaa panosta positiivisen mielikuvan luomisessa kunta-alasta. Rekrytointimarkkinoinnissa olisi hyvä korostaa työn merkityksellisyyttä, hyviä etuja ja laaja mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla.
Teksti ja kuva: Henna Honkalo
