Työkirja luotiin Digiajan työhyvinvointi -projektissa. Työkirjassa kootaan yhteen työhyvinvoinnin kehittämistä niin yksilöiden kuin työyhteisöjen ja johtamisen näkökulmista. Työkirjasta löytyy myös yksinkertaistettu digiajan työhyvinvoinnin kartoituskysely.
Lapin alueella kehitettiin yhteisvoimin ratkaisuja digitalisoituneen työn vaikutuksiin työhyvinvoinnissa Digiajan työhyvinvointi -projektissa 1.2.2019-31.12.2021. Projektia toteutti Lapin yliopisto ja sen päärahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Työkirja löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-286-3
Digityöhyvinvoiva työyhteisö on yhteisen ponnistuksen tulos
Projektissa 15 erilaista organisaatiota kehitti uusia ja uudisti vanhoja työhyvinvoinnin malleja vastaamaan työhyvinvoinnin nykypäiväisiin haasteisiin. Lapin kunnista mukana olivat Kemi, Kemijärvi, Sodankylä ja Muonio, yhdessä kahdeksan yrityksen, kahden koulutusorganisaation ja yhden yhdistyksen kanssa.
”Onnistuneen ja oikea-aikaisen kehittämisen lisäksi yhtenä tärkeimmistä interventioistamme pidämme keskustelun aloittamista digityön vaikutuksista työhyvinvointiin ja siitä, että toimme käsitteitä ja välineitä keskustelun käymiseen erilaisissa työyhteisöissä. Hankkeen avulla työyhteisöihin tarjottiin välineitä ja osaamista sopia digiajan työhyvinvointiin vaikuttavista asioista sekä testata niitä myös omaehtoisesti omassa työarjessa”, kertoo HTT Krista Kohtakangas Lapin yliopistosta,
Projektin tavoitteena oli koota ja jalkauttaa tutkittua tietoa digitalisoituneen työn työhyvinvointivaikutuksista erilaisiin työyhteisöihin. Projektissa kartoitettiin työhyvinvointia sekä alueellisten että organisaatiokohtaisin kyselyin. Saatujen havaintojen perusteella löydettiin keskeiset teemat yhteisille vertaiskehittämisen työpajoille sekä johtavia asiantuntijoita sparraamaan kehittämistä. Vertaiskehittämisen työpajojen lisäksi jokaiselle halukkaalle organisaatiolle tarjottiin työyhteisökohtaista kehittämistä, joka perustui heille tehtyyn alkukartoitukseen.
Ohjatuissa kehittämisprosesseissa työhyvinvointia kehitettiinkin osallistavasti erilaisten työyhteisöjen erityispiirteet tunnistaen ja huomioiden. Vielä hankkeen loppupuolella kartoitukset uusittiin ja niiden pohjalta muodostettiin digityöhyvinvointiprofiilit, joihin sisältyi askelmerkit seuraavalla digityöhyvinvoinnin tasolle nousemiseen.
”Se mitä emme hanketta suunnitellessa tietenkään arvanneet, oli äkillinen ja laaja siirtymä etätyöskentelyyn COVID-19-pandemian myötä. Onni onnettomuudessa, tarjoamamme tuki ja asiantuntemus oli organisaatioidemme ulottuville ja käytettävissä juuri oikeaan aikaan. Näin ollen myös organisaatiokohtainen kehittämistyö osui aitoihin havaittuihin haasteisiin ja yhteisten pelisääntöjen löytämiseen, kun kokemuksia monipaikkatyöskentelystä, etäpalavereista ja ergonomiahaasteista kertyi laaja-alaisesti.” kertoo Krista.
Lisätietoja ja materiaalia hankkeesta tuotettuine aineistoineen löytyy hankkeen blogista
