Mitä julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2020 kertoo kunta-alasta?

Keva julkaisi 11.3. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen tulokset vuodelta 2020. Tutkimuksen asiantuntijaryhmässä tiiviisti työskennelleenä kokosin blogiini mielestäni seitsemän tärkeintä kunta-alaa koskevaa tulosta.

Mitä siis kuntatyöpaikoilla tapahtui ensimmäisenä koronavuonna?

Työjärjestelyissä isoja muutoksia vuonna 2020

Kunta-alan henkilöstöstä 36 prosenttia siirtyi etätyöhön, ja heistä vajaa kolmannes kokoaikaiseen etätyöhön. Lisäksi 11 prosenttia henkilöstöstä siirtyi osittain tai kokonaan toisiin tehtäviin. Kuvassa 1 näkyy työjärjestelyjen muutos eri ammattialoilla.

Kuva 1. Koronan vaikutukset työjärjestelyihin eri ammattialoilla ja koko kunta-alalla vuonna 2020.

Suuret muutokset työjärjestelyissä – noin puolet henkilöstöstä siirtyi osittain tai kokonaan etätyöhön tai toisiin tehtäviin – tekevät tulosten vertailun aiempiin vuosiin vaikeaa. Tutkimuksessa ei erikseen kysytty muuttuneiden työjärjestelyjen kestoa, mutta tietoa siitä on saatavilla muuta kautta, esimerkiksi valtioneuvoston määräyksistä ja suosituksista sekä KT:n ajankohtaistiedustelusta.

Kun Suomen 16.3.2020 todettiin olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi, valtaosa Suomen koululaisista ja opiskelijoista siirtyi etäopiskeluun vain parin päivän varoitusajalla. Perusopetuksessa palattiin lähiopetukseen 14.5., kun rajoituksia tältä osin purettiin.

KT:n ajankohtaistiedustelun mukaan lomautusten kesto kunta-alalla oli vuonna 2020 keskimäärin 12,5 kalenteripäivää. Lomautusten ja koronasta johtuvien palkanmaksun keskeytysten piirissä oli yhteensä 5,4 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Lomautettujen ja irtisanottujen määrä jäi kunta-alalla pieneksi, vaikka esimerkiksi kirjastoja, teattereita ja liikuntatiloja jouduttiin väliaikaisesti sulkemaan.

Henkilöstö arvioi kunta-alan onnistuneen hyvin korona-aikana

Neljä viidesosaa (81 %) kunta-alan henkilöstöstä arvioi työyhteisönsä selviytyneen ensimmäisestä koronavuodesta hyvin. Samaa mieltä oli 150 eri alojen asiantuntijaa, jotka osallistuivat työn murroksen seurannan käynnistämiseen tammikuussa 2021.

Tämä on poikkeusoloissa merkittävä saavutus, kun toimitaan esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja ateria- ja puhtauspalveluiden tapaan kansalaisten tukena ja kun kuntaorganisaatiot kouluineen ja oppilaitoksineen joutuivat nopeasti muuttamaan toimintaansa.

Koronanepidemian aiheuttamat poikkeusolot nostivat näkyvästi esiin julkisen työn ja peruspalvelujen merkityksen yhteiskunnalle. Koko maata koskevien rajoitustoimien keskeisimpiä tavoitteita oli terveydenhuollon toimintakyvyn varmistaminen.

Ensimmäisen koronavuoden kokemukset etätyöstä lähinnä myönteisiä

Poikkeusolojen vuoksi kunta-alalla siirryttiin mahdollisimman paljon etäpalveluihin ja -työhön. Niihin liittyvässä toimintakulttuurissa ja osaamisessa otettiin isoja edistysaskelia. Tutkimuksessa etätyöhön liittyvät tulokset olivat pääasiassa myönteisiä.

Työhyvinvointitutkimuksen tuloksia arvioidessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon tiedonkeruun ajankohta. Se oli syys-marraskuu 2020, jolloin etätyötä oli ehditty tehdä enimmillään hieman yli puolen vuoden ajan. Pitkittyneen etätyön tai koronaepidemian vaikutuksista työyhteisöihin ja henkilöstöön tulokset kertovat vielä vain vähän.

Ammattialojen kesken tuloksissa selviä eroja

Merkittävä havainto on, että työn erilainen luonne ja erilaiset työjärjestelyt näkyivät koronavuonna eri tavoin kunnan eri ammattialoilla.

Esimerkiksi hallinto- ja toimistotyön tekijöistä yli 60 prosenttia siirtyi etätyöhön. Työtään sopivasti kuormittavana pitävien osuus kasvoi 11 prosenttiyksiköllä ja lähiesimiehen johtamistapaan tyytyväisten osuus peräti 15 prosenttiyksiköllä kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Terveysalalla lähes yhdeksän kymmenestä (85 %) jatkoi lähityössä. Työn henkisesti raskaaksi kokevien osuus kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä. Myös terveysalalla tyytyväisyys lähiesimiehen johtamistapaan parani, mutta vain neljän prosenttiyksikön verran.

Tutkimuksessa ei työjärjestelyjen lisäksi kysytty, millä muulla tavoin korona-aika muutti työtä. Esimerkiksi vanhuspalveluissa jouduttiin toteuttamaan voimakkaita rajoitustoimenpiteitä ikääntyneiden terveyden suojaamiseksi.

Epidemian alkuvaiheessa tiedot uudesta mahdollisesti vaarallisesta virustaudista olivat puutteellisia. Ohjeet ja suositukset saattoivat muuttua päivittäin. Asianmukaisten suojainten saatavuudessa oli puutteita. Pelättiin vakavia oireita, tartunnan saamista ja sen levittämistä läheisiin tai riskiryhmään kuuluviin.

Eniten koronasta saattoivat kuitenkin kärsiä eristykseen joutuneet vanhukset itse. Muistisairaan saattoi olla vaikea edes ymmärtää, minkä vuoksi hän ei voi enää tavata läheisiään.

Moni kunta-alan työ on henkisesti kuormittava

Kunta-alan työt ovat jo vuosia olleet kuormittavuudeltaan suomalaisen työelämän kärkeä. Henkisen kuormituksen tilanne eri ammattialoilla käy ilmi kuvasta 2, jossa päähuomio kannattaa kiinnittää kuormituksen tasoon. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja sivistyksessä kaksi kolmasosaa vastaajista piti työtään henkisesti kuormittavana (melko tai täysin eri mieltä vastanneet).

Kuva 2. Työni ei ole henkisesti raskasta 2020.

Osittain työn kuormittavuutta selittää julkisten palveluiden luonteeseen kuuluva työskentely kaikenlaisten ihmisten kanssa; lasten, nuorten, aikuisten, vanhusten ja perheiden parissa. Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen työolotutkimuksen mukaan tunnetyötä teki kunta-alalla 52 prosenttia henkilöstöstä, valtiolla 16 ja yksityisellä sektorilla 20.

Asiakastyötä vähintään puolet työajasta teki kunta-alalla 78, valtiolla 36 ja yksityisellä sektorilla 45 prosenttia henkilöstöstä. Tällaiset erot töiden luonteessa asettavat monissa tapauksissa kyseenalaiseksi vertailut eri työnantajasektoreiden välillä. Kuormitukseen vaikuttavat myös resursseihin liittyvät poliittiset ja taloudelliset päätökset. Silläkin on merkitystä, miten hyvin avoinna olevat virat ja tehtävät saadaan täytettyä.

Kuntatyö on tärkeää ja merkityksellistä

Kun työ on kuormittavaa, on kuormittavien tekijöiden ohella syytä kiinnittää erityistä huomiota työn voimavaratekijöihin. Liialta kuormitukselta suojaavat esimerkiksi kokemus työyhteisön ja esimiehen tuesta ja työyhteisön hyvä ilmapiiri. Nämä ovat kunnissa pitkään olleen hyvällä tasolla.

Tulosten perusteella korona-aika koetteli erityisesti sosiaalialaa, jossa työyhteisön ilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus laski 77 prosentista 63 prosenttiin.  Kenties työyhteisön tuen heikentyminen korona-aikana vaikutti myös siihen, että alle 30-vuotiaiden innostusta ja työn iloa tunteneiden osuus laski 81 prosentista 74 prosenttiin.

Myönteistä oli se, että yhdeksän kymmenestä kunta-alalla työskentelevästä pitää yhä nykyistä työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Tuttavilleen nykyistä työpaikkaansa suosittelisi 74 prosenttia.

Työkyky säilyi ennallaan ensimmäisenä koronavuonna

Fyysisen työkykynsä koki hyväksi 79 prosenttia ja henkisen työkykynsä 78 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä vuonna 2020. Koronavuosi ei juuri tuonut työkykyarvioihin muutoksia.

Poikkeuksen tästä muodosti terveysala, jossa henkisen työkykynsä heikoksi kokevien määrä kaksinkertaistui 14 prosenttiin.

Kirjoittaja johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta