Näkymiä kunta-alan työelämän kehittämiseen koronavuonna 2021

Olemme koonneet julkaisun, jossa kerrotaan kunta-alalla tapahtuvasta kehittämistyöstä, sen haasteista ja vahvuuksista sekä korona-ajan kokemuksista. Julkaisu pohjautuu vuonna 2021 tehtyihin 15 kehittämistyöpajaan sekä 15 haastatteluun, jossa osallistujina olivat kuntaorganisaation hr-asiantuntijoita/kehittäjiä. Julkaisussa on myös Työn murros -seurannan tuloksia. Lue, miten kuntakentällä on selvitty pandemia-ajasta ja minkälaisia toimintatapoja tai malleja on kehitetty.  

Linkki julkaisuun 

Jokainen meistä muistaa, kuinka yhteiskuntamme sulkeutui pandemian vuoksi pari vuotta sitten. Julkiset tilat, päiväkodit, kahvilat, ravintolat, kulttuuritilat ja harrastuspaikat suljettiin. Moni aloitti etätyöt, lapset ja nuoret siirtyivät etäopetukseen. Niissä ammateissa, joissa etätyö ei ollut mahdollista, jouduttiin nopealla aikataululla kehittämään uusia toimintatapoja palvelujen turvaamiseksi ja tartuntojen torjumiseksi. Joillakin aloilla työt loppuivat kuin seinään.   

Pandemia jyllää edelleen. Välillä tuntuu siltä, että korona-ajasta on tullut normaali olotila. Monet käytännöt, kuten suojautuminen virukselta työssä ja vapaa-ajalla, ovat muuttuneet arkisiksi tavoiksi. Vaikka toivonpilkahduksia rajoitusten ja rokotusten myötä on nähtävissä, ei tilanne ole vieläkään ohi. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaa.  

Pandemia-aika on haastanut koko yhteiskuntaa ja koetellut myös kunta-alaa. Muutoksia on ollut pakko toteuttaa nopeasti, jopa yhdessä yössä. Tästä huolimatta palvelut eivät ole lamaantuneet. On otettu mittava digiloikka, kun etätyöstä ja etäpalveluista on tullut normaaleja käytäntöjä. 

Syksyllä 2020 kunta-alan työmarkkinaosapuolet valmistelivat uuden työelämän kehittämisohjelman käynnistämistä, koska Kunteko-ohjelma oli päättymässä. Pandemia vaikeutti valmisteluja, sillä ei ollut tiedossa, miten koronatilanne jatkuisi ja miten se vaikuttaisi työn tekemisen tapoihin ja kehittämistyöhön. Niinpä uuden ohjelman ensimmäisenä toimenpiteenä kartoitettiin korona-ajan toimintamalleja ja oppeja. Samalla kerättiin kokemuksia kehittämisestä pandemian aikana. 

Julkaisuun kerätyn aineiston perusteella voidaan sanoa, ettei kehittäminen kunta-alalla ole pandemia-aikana vähentynyt, saati loppunut. Haastavat ajat ovat jopa nopeuttaneet kehittämistä ja monenlaisia hankkeita ja kehittämistoimenpiteitä on ollut käynnissä. On luotu uusia tapoja etätyöhön ja etäjohtamiseen, yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen ylläpitämiseen sekä viestintään. Uudenlaisia etäpalveluja on kehitetty. Monet toimintatavat jäävät elämään koronan jälkeenkin.  

Korona-aika on myös aiheuttanut monenlaista päänvaivaa ja haasteita. Näitä ovat esimerkiksi tilanteen epävarmuus, nopeat ja ennakoimattomat muutokset, uuden teknologian käyttöönotto, lisääntynyt työkuorma sekä vuorovaikutuksen rajallisuus ja puute. Myös huoli asiakkaista etenkin opetussektorilla ja sosiaali- ja terveysalalla on lisääntynyt. 

Aineisto osoittaa, että kunta-alalla on selvitty varsin hyvin pandemia-ajasta. Selviytymisen avaimia ovat olleet luottamus, hyvä johtaminen, yhteinen vastuu tekemisestä, yhteistyö ja kollegiaalinen tuki, sitoutunut, joustava ja ammattitaitoinen henkilöstö, positiivinen kehittämisasenne, avoimuus sekä selkeä viestintä. Ne kaikki ovat hyvin toimivien työyhteisöjen ja laadukkaan työelämän tunnusmerkkejä.  

Keskustelualoitteen tehtävänä on tarjota näyteikkuna kunta-alan työelämän kehittämiseen korona-aikana. Aineisto on koottu vuonna 2021 toteutetuista kehittämistyöpajoista ja haastatteluista sekä joitakin tuloksia KT:n ja pääsopijajärjestöjen Työn murros -selvityksestä.  Mukana on myös muutama poiminta KT:n ja Kuntaliiton Digiä Kuntatyössä -projektista. 

Ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu 
Kuntatyö2030 ohjelma