Tekoäly kuntaorganisaatioissa: ihmisläheinen teknologia tulevaisuuden kunnissa

Kuntaorganisaatiot ovat yhteiskunnan peruspilareita, mutta niiden tietotyön kehittämisessä on havaittavissa paradoksi: työntekijät ovat valmiita hyödyntämään tekoälyä työssään, mutta organisaation johto ei välttämättä tunnista rooliaan tässä kehittämisessä. Tietotyöntekijöiden aika menee julkishallinnon työläiden järjestelmien kanssa kamppaillessa sen sijaan, että aika riittäisi tarttua uusiin teknologioihin kuten tekoälyyn ja robotiikkaan. Tämä ristiriita nousee esiin Työsuojelurahaston rahoittamassa TT TOY -tutkimuksessa (2021–2022), joka tarkasteli tekoälyn roolia eri yrityksissä ja organisaatioissa sekä yhdessä suuressa suomalaisessa kuntaorganisaatiossa.

Tekoälyn integrointi kuntaorganisaatioihin on moniulotteinen haaste. GDPR ja muut lainsäädäntöasiat ovat huolenaiheita, mutta eivät estä kehitystyötä. Tämän päivän teknologian kirjo tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia hallinnon työprosessien kehittämiseen tekoälyä hyödyntäen, mutta kehittäminen edellyttää selkeää visiota ja strategiaa.

Ammatillisen toimijuuden muutos teknologisoituvassa tietotyössä

Kuntaorganisaatioiden tietotyöntekijät suhtautuvat teknologioihin innostuneesti ja ovat valmiita kehittämään työtä. Kehittämistyöhön osallistuminen koetaan innostavana, vaikka teknologioiden nopea kehitys ja jatkuva uuden oppimisen tarve voivatkin aiheuttaa stressiä. Tietotyöntekijät ovat valmiita tarttumaan uusiin teknologioihin, jakamaan osaamistaan ja tukemaan kollegoitaan, mutta kehittämistyössä kaivataan johdon tukea ja kannustusta. Johdon rooli onkin keskeinen työntekijöiden ammatillisen toimijuuden ja identiteetin kehittymisessä. Johdon osallistuminen ja sitoutuminen ovat avainasemassa työyhteisön kehittämisessä.

Tekoälystä oppii parhaiten kokeilemalla ja soveltamalla sitä jokapäiväisessä työssä. Tutkimustulosten mukaan osallistuminen työn ja työtapojen kehittämiseen luo uusia ulottuvuuksia omaan työhön ja auttaa muokkaamaan tulevaisuuden työroolia ja työtehtäviä itselleen mielekkääseen suuntaan edistäen siten myös työhyvinvointia. Uuden oppiminen taas edistää erityisesti ikääntyvien tietotyöntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista.

Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet

Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää tekoälyä monilla alueilla. Hallinnon työprosesseja, dokumenttien käsittelyä ja päätöksenteon tukea voi sujuvoittaa monin keinoin. Tekoäly voi analysoida asukkaiden tarpeita ja palautetta, mikä auttaa kehittämään kohdennettuja palveluita. Hyvinvointialueilla potilasdatan analysointi voi puolestaan edistää henkilökohtaisempia hoitosuunnitelmia. Tekoälyn avulla turvallisuusuhkia voi vähentää tarkkailemalla verkkoliikennettä ja tunnistamalla epäilyttäviä toimintoja.

Helsingin kaupungin tekoälyrekisteri (ai.hel.fi) on konkreettinen esimerkki siitä, miten tekoälyä voidaan soveltaa kunnallisessa kontekstissa esimerkiksi palvelujen suunnittelussa, ostolaskujen optimoinnissa tai reitityksen tehostamisessa.

Kohti kestävää tietotyötä

Tutkimuksen mukaan avain kestävään tietotyöhön löytyy avoimesta, tasavertaisesta, tavoitteellisesta ja moniarvoisesta yhteiskehittämisestä. Tietotyön kehittämisessä on oleellista tunnistaa työntekijöiden osaaminen ja potentiaali ja mahdollistamalla työntekijälähtöiset arjen innovaatiot. Teknologialähtöisyyden sijaan yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen osallistuminen kehittämiseen on oleellista. Tekoäly ja uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia, mutta niiden täysi potentiaali realisoituu vain, jos ihmiset ovat kehittämistyön keskiössä. Tietotyötä yhteiskehittämällä voidaan luoda uudenlaista arvoa ja tuottavuutta yli yksikkö- ja organisaatiorajojen.

Tekoälyn hyödyntämistä voidaan edistää ihmislähtöisellä kehittämistyöllä. Tämä vaatii johdon sitoutumista, selkeää strategiaa ja työntekijöiden osallistamista. Vain näin tekoäly voi toimia tehokkaana välineenä kuntaorganisaatioiden kehittämisessä ja palvelujen parantamisessa.

Edellytyksiä onnistuneelle tekoälyn käyttöönotolle kunta- ja hyvinvointialueiden organisaatioissa:

•    Selkeän strategian kehittäminen tekoälyn hyödyntämiseksi organisaatiossa.
•    Kannustaminen työntekijöiden osallistumiseen ja kouluttautumiseen tekoälyn parissa.
•    Työn ja työtapojen kehittäminen tekoälyratkaisuja hyödyntäen, yhteiskehittämisen periaatteiden mukaisesti.
•    Teknologian käyttöönoton varmistaminen GDPR:n ja muiden lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisesti.
•    Tekoälyn hyödyntäminen palveluiden parantamisessa ja tehokkaammassa resurssien hallinnassa.
•    Ihmisten avainaseman muistaminen tekoälyn onnistuneessa soveltamisessa.
 

Anna Lahtinen, vanhempi tutkija, KTT, Senior Researcher, DBA
Eija Kärnä, lehtori, Senior Lecturer KTT/Ph.D.