TOP10–20 - kiinnostavat ratkaisut
Missä ovat kuntatyön innostavimmat ja kiinnostavimmat ratkaisut? Missä menee kehittämisen kärki? Millaisia ratkaisuja työpaikat ovat ehdottaneet, vinkanneet ja äänestäneet kiinnostavimmiksi? Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan kiinnostavista ratkaisuista eri toiminnoissa ja työelämän kehittämisen alueilla! Ratkaisut on koottu TOP10-TOP20-listoiksi. Saat listan ja yksittäiset ratkaisut auki klikkaamalla otsikkoa.
Osallistu! Mitä mieltä olet kuvatuista ratkaisuista? Voit tykätä ratkaisuista.
Yliopistosairaanhoitopiirien yhteistyössä kehitetty digitaalisen terveydenhuollon palvelu Terveyskylä juurruttaa digitaalista hoitoa sekä potilaiden että terveydenhuoltoalan ammattilaisten arkeen. Terveyskylä osoittaa, että digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman hoidon, ja digitaaliset hoitopolut tekevät hoitoprosessin entistä näkyvämmäksi potilaalle. Digihoitopolulla potilas voi oppia lisää omasta tilanteestaan ja kerrata siihen liittyvää tietoa. Terveyskylässä myös inhimillistä kohtaamistyötä tehdään digitaalisesti. Lue lisää täältä.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa on siirrytty sähköiseen asiointipalveluun ja digitalisoitu rakennuslupa-arkistoa. Digitalisaation myötä työaikaa on vapautunut aiempaa enemmän asiakkaiden neuvontaan. Rakennusvalvonnan ohjelmistorobotit vähentävät manuaalista työtä hoitaessaan yksinkertaisia tiedonsiirtotehtäviä. Sähköinen asiointipalvelu nopeuttaa rakennuslupaprosessia ja tekee prosessista läpinäkyvämmän – asiakkaat ja työntekijät voivat lähettää toisilleen viestejä & käsitellä rakennuslupahakemusta yhtäaikaisesti. Lue lisää täältä.
Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelut on digitaalisten nuorisopalveluiden edelläkävijä Suomessa. Nuorisotyötä tehdään siellä, missä nuoret ovat eli yhä enemmän verkossa ja somessa. Verkkopalveluissa kohtaamiset ovat erilaisia kuin kasvokkain; nuorisotyöntekijän tehtävänä on välittää nuorelle kysymyksin ja sopivalla kielellä tunne siitä, että työntekijä on nuorta varten ja kiinnostunut kuulemaan hänen asioitaan. Digitaalinen nuoristyö ylittää kuntarajat ja tavoittaa myös nuoria, jotka eivät halua tai pääse nuorisotaloille tai kerhoihin. Lue lisää täältä.
Kirjastot ovat toimineet kuntalaisten verkko-osaamisen tukipilareina. Nyt digityö laajenee harppauksin myös kirjastojen fyysisten aineistojen ja palveluiden sähköiseen hallintaan. Automatisointi muokkaa kirjastojen palautus- ja lajittelukäytäntöjä. Kansalliset verkkopalvelut liittävät kirjastot samoihin verkostoihin ja mahdollistavat entistä vahvemman yhteistyön. Digitalisaation avulla voidaan kerätä asiakasdataa sähköisesti ja hyödyntää sitä kirjastojen kehitystyössä. Lue lisää täältä.
Hämeenlinnan kaupungissa digitalisaatiota pyritään hyödyntämään kaikin mahdollisin keinoin. Digipalveluilla vastataan kuntalaisten kasvaviin tarpeisiin, ja kaupungin henkilöstöä kannustetaan kokeiluihin ja kehittämiseen. Asiakas- ja työntekijäymmärrys ovat digikehittämisen keskiössä. Hämeenlinnassa on mm. rekrytoitu testiperheitä visioimaan tulevaisuuden digitaalista Hämeenlinnaa. Kaupunkiorganisaation sisällä henkilöstön ideoita kerätään aina auki olevalla sähköisellä kyselylomakkeella sekä VAU - vaikuta, auta ja uudista -sivuston avulla. Lue lisää täältä.
Vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungissa Lahdessa digitalisaation avulla rakennetaan kestävämpää kaupunkia ja sujuvampaa arkea. Kuntalaisia kannustetaan elämään kestävämmin erilaisten digiratkaisuiden, esimerkiksi älypyörätien ja henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppaa seuraavan sovelluksen avulla. Lahdessa on sovittu, että LUT-yliopisto vastaa digitalisaation edistämisestä mm. yritysyhteistyön ja erilaisten rahoituskanavien ja niihin liittyvien hakujen kautta. Lue lisää täältä.
Opettajilla on iso rooli lasten ja nuorten digitaitojen kehittämisessä, mutta samaan aikaan myös opettajat tarvitsevat opastusta digitalisaation hyödyntämiseen opetustyössä. Koko Suomeen levinnyt digitutortoiminta on tuonut kouluihin tutoropettajan, joka auttaa toista opettajaa ottamaan haltuun digivälitteisiä tapoja opettaa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu sen myötä opettajien omassa työskentely-ympäristössä. Digi mahdollistaa erilaisia oppimisen polkuja, ja digitutorien keskinäinen verkosto jakaa hyviä käytänteitä. Lue lisää täältä.
Oulun kaupungin, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, urakoitsijoiden ja laitetoimittajien yhteistyön pohjalta syntyi 2010-luvun alussa liikennevaloetuusjärjestelmä HALI, joka on parhaillaan leviämässä paikallisista toteutuksista koko Suomeen kansalliseksi järjestelmäksi. HALI parantaa liikenneturvallisuutta ja nopeuttaa avun saantia, sillä se antaa hälytysajoneuvoille etuisuuksia risteyksissä. Automaattinen järjestelmä vähentää myös hälytysajoneuvojen kuljettajien stressiä ja lisää työhyvinvointia. Lue lisää täältä.
Kustaankartanon seniorikeskuksessa Helsingissä kokeillaan ja otetaan rohkeasti käyttöön digitaalisia sovelluksia ja välineitä, jotka auttavat hoivatyössä ja luovat elämyksiä asukkaille. Esimerkiksi älylattiat ja älyvalot vapauttavat työntekijöiden aikaa asukkaiden hoitamiseen ja luovat turvallisuutta ja työhyvinvointia. VR-lasien ja aistihuoneen kautta seniorikeskuksen asukkaat saavat puolestaan toimintaa, kuntoutumista ja elämyksiä toimintakyvystä riippumatta. Lue lisää täältä.
Kajaanin kaupungin ateria- ja puhtaanapitopalveluiden liikelaitos Mamselli on sekä palveluiden tuottaja että niiden aktiivinen digikehittäjä. Digitaalisia järjestelmiä hyödynnetään ateriapalveluissa mm. tuotannonohjauksessa ja valvonnassa sekä mobiilimaksamisen kehittämisessä. Palvelukeittiöiden laitteet toimivat myös pitkälti digitaalisesti. Puhtaanapitopalveluissa hyödynnetään talojen ja tilojen sähköisiä pohjapiirustuksia. Lue lisää täältä.
Vantaan kaupungissa hallinto- ja toimistotyön kehittämiseen on jo useita vuosia kuulunut prosessien miettiminen automatisoinnin ja robotiikan hyödyntämisen näkökulmista. Työtehtävän siirtäminen robotille edellyttää työprosessin vaiheittaista läpikäymistä ja tuo muutoksen koko työprosessiin. Robottia rekrytoinnissa on pohdittu mm. palkkakuluja ja sopivuutta tiimiin. Vantaan talouspalveluissa robotti hoitaa ostolaskujen reititystä ja tiliöintiä, ja käsittelee yli 200 000 laskua vuodessa. Lue lisää täältä.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa digitaalisuus on vahvasti mukana koulutuksessa ja oppimisympäristöissä. Hallinnon puolella taas strategia sekä toiminta- ja taloussuunnitelma pitävät sisällään digin hyödyntämisen hallinnon prosesseissa. Digitalisaatio tuo lisää mahdollisuuksia yksilöllisiin oppimispolkuihin, kun opiskelijan on mahdollista suorittaa kaikki tutkinnon yhteiset osat verkko-opintoina. Digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään myös vuorovaikutustaitojen harjoittelussa sekä dokumentoinnin ja valmistautumisen kanavina. Lue lisää täältä.
Helsingissä kaupunkilaisten elinympäristöä ja elämää parantavia ideoita kerätään, ehdotuksia kootaan ja niistä äänestetään digitaalisessa OmaStadi-verkkopalvelussa. Osallistuvan budjetoinnin kautta Helsinki käyttää miljoonia euroja kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi on Suomen suurin julkisen sektorin sähköinen äänestys ja se on luonut kaupunkilaisille uuden tavan osallistua ja muuttanut kaupungin omaa toimintaa. Kaupungin henkilöstön ja järjestöjen tarjoama digituki edesauttaa kaupunkilaisten yhdenvertaista osallistumista. Lue lisää täältä.
Digikanavat avaavat uusia mahdollisuuksia matkailupalvelujen markkinointiin ja myyntiin. Yritykset osallistuvat entistä enemmän matkailijoiden ”maan tavalla” -elämyksien tarjoamiseen ja hakevat uusia tapoja tuoda palveluitaan digitaalisesti esiin. Espoossa vastikään päättynyt digitaalisen löydettävyyden ja ostettavuuden hanke on syventänyt kaupungissa näkemystä matkailun palvelujen entistä laajemmasta ”digitaalisesta läsnäolosta”. Reittisuunnittelu- ja ostotyökalun avulla asiakas voi suunnitella matkansa ideoinnista itse matkan kokemiseen ja suositteluun saakka. Lue lisää täältä.
Tampereella oli vuosina 2017–2021 käynnissä laaja Smart Tampere -kehitysohjelma, jossa rakennettiin kestävää ja älykästä kaupunkiseutua asukkaiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelman päättymisen jälkeen kokeilut ja kehittäminen jatkuvat uusien kehittämishankkeiden puitteissa. Esimerkiksi Tampereen oma eVaka-sovitus näyttää tietä omien tuotteiden kehittämiselle. Joukkoliikenteen digikehittämistä edustavat taas lähimaksun käyttöönotto ja korttipohjaisesta tilipohjaiseen järjestelmään siirtyminen. Lue lisää täältä.