TOP10–20 - kiinnostavat ratkaisut
Missä ovat kuntatyön innostavimmat ja kiinnostavimmat ratkaisut? Missä menee kehittämisen kärki? Millaisia ratkaisuja työpaikat ovat ehdottaneet, vinkanneet ja äänestäneet kiinnostavimmiksi? Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan kiinnostavista ratkaisuista eri toiminnoissa ja työelämän kehittämisen alueilla! Ratkaisut on koottu TOP10-TOP20-listoiksi. Saat listan ja yksittäiset ratkaisut auki klikkaamalla otsikkoa.
Osallistu! Mitä mieltä olet kuvatuista ratkaisuista? Voit tykätä ratkaisuista.
Kajaanin Mamsellissa siivoushuoneen seinälle on tulostettu QR-koodi. Kun työntekijä kohdistaa älypuhelimensa siihen, näytölle avautuu esimerkiksi yhdistelmäkoneen käyttö- ja huoltokäsikirja sekä opasvideo. QR-koodia käytetään apuna uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, ja koodin takaa löytyviin ohjeisiin on helppo palata myös myöhemmin. Lisäksi käyttö- ja huoltokirjat pysyvät siistinä, tallella ja ajan tasalla. Vaikka perehdyttäjällä ja opetettavalla ei olisi yhteistä kieltä, pystytään asia selvittämään kuvien ja videoiden avulla. Lisätietoa täällä.
Kajaanin Mamsellissa hallinnon väki otti vuoden kehittämistehtäväkseen, että jokainen tutustuu ainakin yhden yhden työpäivän ajan eri yksiköiden arjen työhön. Samalla he tutustuivat työntekijöihin ja kuulivat heidän näkemyksiään työstä. Kehittämistehtävän tavoitteena oli mm. tuoda esille Mamsellin työntekijöiden vahvaa ammattitaitoa erilaisten viestinnän kanavien keinoin. Työntekijät tekivät juttuja kenttäpäivistään, jotka julkaistiin perinteisissä tai sosiaalisen median kanavissa. Lisätietoa täällä.
Keittiöhenkilökunnan työtä havainnoitaessa huomattiin, että työntekijöillä oli tapana kulkea edestakaisin keittiön ja ruokasalin linjastojen välillä kantaen milloin mitäkin käsissään. Seurauksena oli turhaa kiireen tuntua, ylimääräistä rasitusta ja ruokasalin levoton tunnelma. Ruokasaliin järjestettiin siisti säilytyspiste linjaston hoidossa tarvittaville välineille, kylmälaite täydennystuotteille sekä tasovaunut tyhjenevien tarjoiluastioiden keräämiseksi. Ratkaisulla saatiin askelia vähemmäksi, kiireen tuntu pois ja ruokasaliin rauhallisempi tunnelma. Ratkaisu syntyi osana Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluiden Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hanketta.
Jotta asiakkaalle pystytään tuottamaan hänen tarvitsemansa palvelut, on monen asian oltava kunnossa. Työntekijöiden on tunnettava asiakkaan tarpeet, osattava käyttää oikein ja tehokkaasti koneita, hallittava ruokaturvallisuus, ruoan esillepano ja oltava palvelualtis. Mikkelissä tähän panostettiin yhtä aikaa monella tavalla: yläkoululaisista eteenpäin salaatit tarjotaan nykyisin komponentteina valmiiksi sekoittamisen sijaan, tarjoiluastioita uusittiin, työvaatteita on uusittu nykyaikaisemmiksi ja on käyty koulutusta laitteiden käytöstä ja hyvästä asiakaspalvelusta. Ja kaikki tämä jatkuu edelleen!
Vanhemmat ilmoittavat koululle lapsen poissaolosta sähköisesti Wilma-ohjelman avulla. Wilman käyttöä on laajennettu Hollolassa Hälvälän koulussa niin, että myös ruokapalvelulla on nykyään Wilma-tunnukset. Keittiö saa ajoissa tiedon poissaoloista ja on voinut vähentää (erikois)ruokien ja (erikois)lisukkeiden hukkaan heittämistä ja valmistustarvetta. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Aikaisemmin työnjohto oli kiertänyt yhdessä asiakkaan kanssa sopimassa siivouksen tasosta ja tavasta. Työnjohto opasti sitten työntekijöitä hoitamaan kohteet. Asiakkaan kokemus oli, että osa tiloista jäi epäsiistin tuntuisiksi, vaikka ne oli siivottu sovitulla tavalla. Työntekijä saattoi ihmetellä, miksi tämä piti siivota, mutta tuota toista kohtaa ei. Nykyisin asiakas, työnjohtaja ja työntekijä kiertävät tilat yhdessä, ja pohtivat yhdessä, mitä kannattaa ja ei kannata tehdä. Työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja tuloksellisuus paranivat.
a: Pöytyällä palvelutalon keittiössä kaikki ovat esimiestä lukuun ottamatta kokkeja ja jokainen kiertää vuorollaan eri työtehtävissä. Korjattavaa havaitessaan kaikki pystyvät kehittämään työpisteitä ja samalla vaikuttamaan omaan työhönsä. Myös esimies paikkaa tarvittaessa ja pysyy näin itsekin ajan tasalla.
b: Haapajärvellä siirryttiin isossa kohteessa kaksivuorotyöhön. Nyt siivous on aina paikalla, kun sitä tarvitaan.
c: Entisen ”tämä on minun alueeni” -systeemistä siivoojat siirtyivät Lemissä tiimityöhön ja saivat enemmän vastuuta työn toteutuksesta. Tiimit suunnittelivat itse muun muassa perussiivouksen rytmityksen, tehtäväkierron ja lomien rytmittämisen. Esimies seurasi taustalla ja puuttui vain tarvittaessa.
d: Rovaniemellä aikaisemman yhden kohteen sijaan siivoushenkilöstömme on nyt töissä siivouspalveluissa ja työkohteet kiertävät. Henkilöt pääsevät tutustumaan toisiinsa ja oppivat toisiltaan uusia asioita. Yhden työntekijän kohteissakin on mahdollista päästä toisten seuraan. Perussiivoukset hoidamme koko joukolla. Tämä on mahdollistanut myös sen, että terveydentilan heiketessä töitä on helpompi räätälöidä. Tällä tavoin on saatu vähennettyä ennenaikaista eläköitymistä.
d: Perustimme Rovaniemellä siivoustyöhön keikkaryhmän, jonka tavoitteena on tuoda säästöä henkilöstökuluissa eli vähentää määräaikaisten ja sijaisten palkkaamista. Vaikka keikkaryhmällä on omia kiinteitä kohteita, hoitavat he samalla sijaisuuksia ja suunnittelevat, miten äkilliset poissaolot saadaan hoidettua. Jos sattuu niin, ettei sijaistettavia ole, hoitavat he peruspesuja. Keikkaryhmän henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta. Sijaisten tarve on selvästi vähentynyt.
Hyvä työ ei synny vain suoritteita laskemalla. Inhimillinen hyvinvointi perustuu pitkälti kolmen perustarpeen toteutumiselle. Nämä ovat tarve itsenäiseen toimintaan, tarve itsensä kehittämiseen ja aikaansaamiseen, sekä tarve merkitykselliseen tekemiseen. Nämä kaikki on mahdollista toteuttaa puhtausalalla, kun halutaan rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja ja parantaa alan vetovoimaa. Siihen pyrittiin esimerkiksi Kutsumuksellinen puhtausala -hankkeessa. Samalla etsittiin ratkaisuja alaa vaivaaviin ongelmiin kuten työntekijöiden vaihtuvuus, johtamiskulttuurin konservatiivisuus ja toimintatapojen byrokraattisuus. Puhtaus on yksi tulevaisuuden trendeistä.
Lemin kunnan teknisellä osastolla pyritään avoimeen vuorovaikutukseen niin, että kuullaan myös työntekijöiden näkemyksiä asioista ja ongelmien ratkaisusta. Koko osaston (siivous, ruokahuolto ja kiinteistöhuolto) yhteisten keskustelutilaisuuksien lisäksi käytössä on aloitelaatikko, jonne voi jättää ehdotuksensa nimettömänä. Yhteisiin tilaisuuksiin osallistuvat kaikki teknisen esimiehet (tekninen johtaja, rakennustarkastaja, rakennusmestari, ruokapalveluesimies ja siivousesimies) ja työntekijät. Tarvittaessa paikalle voidaan kutsua myös talouspäällikkö tai kunnanjohtaja. Oleellista on se, että esimies on kiinnostunut työntekijöiden ideoista eikä pyri lakaisemaan hankaliakaan asioita maton alle.
Ruokapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmän avulla ohjataan nykyisin hankintoja, ruokatuotantoa, kotipalvelua ja kokous- ja juhlapalvelua. Lisäksi voi julkaista ruokalistat asiakkaille sekä seurata ja mitata eri tavoin toimintaa. Hyvin toimivan ohjausjärjestelmän etuja ovat esimerkiksi hyvät ja tarkat ruokaohjeet, ostojen ja niihin liittyvän paperityön helpottuminen ja hävikin pieneneminen. Ratkaisua esitti Espoo Catering.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy hankki tablettitietokoneet jokaisen työntekijänsä käyttöön. Kustannuksiltaan investointi ei ollut merkittävä. Laskettiin, että se maksaisi itsensä takaisin, mikäli työteho paranisi 9 minuutilla kuukaudessa. Tähän päästiin helposti. Esimerkiksi laadunseurantajärjestelmät ovat tabletilla ja työvuorolistat löytyvät sähköpostista. Tabletit ovat lisänneet yhteisöllisyyttä ja parempi tiedonkulku on parantanut myös asiakaspalvelua.
Aikaisemmin valkoasuisen siivoojan työnä huvipuistossa oli kerätä mahdollisimman paljon roskia. Nyt he edelleen keräävät roskia, mutta samalla juttelevat kiireettömästi asiakkaiden kanssa ja opastavat näitä hymyillen isossa huvipuistossa. Heistä oli tullut hyvän hengen luojia ja hyvän huvipuistokokemuksen takuumiehiä. Tämä Walt Disney -huvipuiston tarina lienee kuuluisin esimerkki onnistuneesta työtehtävien ja roolin monipuolistamisesta. Miten ideaa voisi hyödyntää omalla työpaikallasi?
Yliopistosairaanhoitopiirien yhteistyössä kehitetty digitaalisen terveydenhuollon palvelu Terveyskylä juurruttaa digitaalista hoitoa sekä potilaiden että terveydenhuoltoalan ammattilaisten arkeen. Terveyskylä osoittaa, että digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman hoidon, ja digitaaliset hoitopolut tekevät hoitoprosessin entistä näkyvämmäksi potilaalle. Digihoitopolulla potilas voi oppia lisää omasta tilanteestaan ja kerrata siihen liittyvää tietoa. Terveyskylässä myös inhimillistä kohtaamistyötä tehdään digitaalisesti. Lue lisää täältä.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa on siirrytty sähköiseen asiointipalveluun ja digitalisoitu rakennuslupa-arkistoa. Digitalisaation myötä työaikaa on vapautunut aiempaa enemmän asiakkaiden neuvontaan. Rakennusvalvonnan ohjelmistorobotit vähentävät manuaalista työtä hoitaessaan yksinkertaisia tiedonsiirtotehtäviä. Sähköinen asiointipalvelu nopeuttaa rakennuslupaprosessia ja tekee prosessista läpinäkyvämmän – asiakkaat ja työntekijät voivat lähettää toisilleen viestejä & käsitellä rakennuslupahakemusta yhtäaikaisesti. Lue lisää täältä.
Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelut on digitaalisten nuorisopalveluiden edelläkävijä Suomessa. Nuorisotyötä tehdään siellä, missä nuoret ovat eli yhä enemmän verkossa ja somessa. Verkkopalveluissa kohtaamiset ovat erilaisia kuin kasvokkain; nuorisotyöntekijän tehtävänä on välittää nuorelle kysymyksin ja sopivalla kielellä tunne siitä, että työntekijä on nuorta varten ja kiinnostunut kuulemaan hänen asioitaan. Digitaalinen nuoristyö ylittää kuntarajat ja tavoittaa myös nuoria, jotka eivät halua tai pääse nuorisotaloille tai kerhoihin. Lue lisää täältä.
Kirjastot ovat toimineet kuntalaisten verkko-osaamisen tukipilareina. Nyt digityö laajenee harppauksin myös kirjastojen fyysisten aineistojen ja palveluiden sähköiseen hallintaan. Automatisointi muokkaa kirjastojen palautus- ja lajittelukäytäntöjä. Kansalliset verkkopalvelut liittävät kirjastot samoihin verkostoihin ja mahdollistavat entistä vahvemman yhteistyön. Digitalisaation avulla voidaan kerätä asiakasdataa sähköisesti ja hyödyntää sitä kirjastojen kehitystyössä. Lue lisää täältä.
Hämeenlinnan kaupungissa digitalisaatiota pyritään hyödyntämään kaikin mahdollisin keinoin. Digipalveluilla vastataan kuntalaisten kasvaviin tarpeisiin, ja kaupungin henkilöstöä kannustetaan kokeiluihin ja kehittämiseen. Asiakas- ja työntekijäymmärrys ovat digikehittämisen keskiössä. Hämeenlinnassa on mm. rekrytoitu testiperheitä visioimaan tulevaisuuden digitaalista Hämeenlinnaa. Kaupunkiorganisaation sisällä henkilöstön ideoita kerätään aina auki olevalla sähköisellä kyselylomakkeella sekä VAU - vaikuta, auta ja uudista -sivuston avulla. Lue lisää täältä.
Vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungissa Lahdessa digitalisaation avulla rakennetaan kestävämpää kaupunkia ja sujuvampaa arkea. Kuntalaisia kannustetaan elämään kestävämmin erilaisten digiratkaisuiden, esimerkiksi älypyörätien ja henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppaa seuraavan sovelluksen avulla. Lahdessa on sovittu, että LUT-yliopisto vastaa digitalisaation edistämisestä mm. yritysyhteistyön ja erilaisten rahoituskanavien ja niihin liittyvien hakujen kautta. Lue lisää täältä.
Opettajilla on iso rooli lasten ja nuorten digitaitojen kehittämisessä, mutta samaan aikaan myös opettajat tarvitsevat opastusta digitalisaation hyödyntämiseen opetustyössä. Koko Suomeen levinnyt digitutortoiminta on tuonut kouluihin tutoropettajan, joka auttaa toista opettajaa ottamaan haltuun digivälitteisiä tapoja opettaa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu sen myötä opettajien omassa työskentely-ympäristössä. Digi mahdollistaa erilaisia oppimisen polkuja, ja digitutorien keskinäinen verkosto jakaa hyviä käytänteitä. Lue lisää täältä.
Oulun kaupungin, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, urakoitsijoiden ja laitetoimittajien yhteistyön pohjalta syntyi 2010-luvun alussa liikennevaloetuusjärjestelmä HALI, joka on parhaillaan leviämässä paikallisista toteutuksista koko Suomeen kansalliseksi järjestelmäksi. HALI parantaa liikenneturvallisuutta ja nopeuttaa avun saantia, sillä se antaa hälytysajoneuvoille etuisuuksia risteyksissä. Automaattinen järjestelmä vähentää myös hälytysajoneuvojen kuljettajien stressiä ja lisää työhyvinvointia. Lue lisää täältä.
Kustaankartanon seniorikeskuksessa Helsingissä kokeillaan ja otetaan rohkeasti käyttöön digitaalisia sovelluksia ja välineitä, jotka auttavat hoivatyössä ja luovat elämyksiä asukkaille. Esimerkiksi älylattiat ja älyvalot vapauttavat työntekijöiden aikaa asukkaiden hoitamiseen ja luovat turvallisuutta ja työhyvinvointia. VR-lasien ja aistihuoneen kautta seniorikeskuksen asukkaat saavat puolestaan toimintaa, kuntoutumista ja elämyksiä toimintakyvystä riippumatta. Lue lisää täältä.
Kajaanin kaupungin ateria- ja puhtaanapitopalveluiden liikelaitos Mamselli on sekä palveluiden tuottaja että niiden aktiivinen digikehittäjä. Digitaalisia järjestelmiä hyödynnetään ateriapalveluissa mm. tuotannonohjauksessa ja valvonnassa sekä mobiilimaksamisen kehittämisessä. Palvelukeittiöiden laitteet toimivat myös pitkälti digitaalisesti. Puhtaanapitopalveluissa hyödynnetään talojen ja tilojen sähköisiä pohjapiirustuksia. Lue lisää täältä.
Vantaan kaupungissa hallinto- ja toimistotyön kehittämiseen on jo useita vuosia kuulunut prosessien miettiminen automatisoinnin ja robotiikan hyödyntämisen näkökulmista. Työtehtävän siirtäminen robotille edellyttää työprosessin vaiheittaista läpikäymistä ja tuo muutoksen koko työprosessiin. Robottia rekrytoinnissa on pohdittu mm. palkkakuluja ja sopivuutta tiimiin. Vantaan talouspalveluissa robotti hoitaa ostolaskujen reititystä ja tiliöintiä, ja käsittelee yli 200 000 laskua vuodessa. Lue lisää täältä.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa digitaalisuus on vahvasti mukana koulutuksessa ja oppimisympäristöissä. Hallinnon puolella taas strategia sekä toiminta- ja taloussuunnitelma pitävät sisällään digin hyödyntämisen hallinnon prosesseissa. Digitalisaatio tuo lisää mahdollisuuksia yksilöllisiin oppimispolkuihin, kun opiskelijan on mahdollista suorittaa kaikki tutkinnon yhteiset osat verkko-opintoina. Digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään myös vuorovaikutustaitojen harjoittelussa sekä dokumentoinnin ja valmistautumisen kanavina. Lue lisää täältä.
Helsingissä kaupunkilaisten elinympäristöä ja elämää parantavia ideoita kerätään, ehdotuksia kootaan ja niistä äänestetään digitaalisessa OmaStadi-verkkopalvelussa. Osallistuvan budjetoinnin kautta Helsinki käyttää miljoonia euroja kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi on Suomen suurin julkisen sektorin sähköinen äänestys ja se on luonut kaupunkilaisille uuden tavan osallistua ja muuttanut kaupungin omaa toimintaa. Kaupungin henkilöstön ja järjestöjen tarjoama digituki edesauttaa kaupunkilaisten yhdenvertaista osallistumista. Lue lisää täältä.
Digikanavat avaavat uusia mahdollisuuksia matkailupalvelujen markkinointiin ja myyntiin. Yritykset osallistuvat entistä enemmän matkailijoiden ”maan tavalla” -elämyksien tarjoamiseen ja hakevat uusia tapoja tuoda palveluitaan digitaalisesti esiin. Espoossa vastikään päättynyt digitaalisen löydettävyyden ja ostettavuuden hanke on syventänyt kaupungissa näkemystä matkailun palvelujen entistä laajemmasta ”digitaalisesta läsnäolosta”. Reittisuunnittelu- ja ostotyökalun avulla asiakas voi suunnitella matkansa ideoinnista itse matkan kokemiseen ja suositteluun saakka. Lue lisää täältä.
Tampereella oli vuosina 2017–2021 käynnissä laaja Smart Tampere -kehitysohjelma, jossa rakennettiin kestävää ja älykästä kaupunkiseutua asukkaiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelman päättymisen jälkeen kokeilut ja kehittäminen jatkuvat uusien kehittämishankkeiden puitteissa. Esimerkiksi Tampereen oma eVaka-sovitus näyttää tietä omien tuotteiden kehittämiselle. Joukkoliikenteen digikehittämistä edustavat taas lähimaksun käyttöönotto ja korttipohjaisesta tilipohjaiseen järjestelmään siirtyminen. Lue lisää täältä.
Toimivia työyhteisöjä yhdistävä asia on turvalliseksi koettu ilmapiiri. Kun jokainen uskaltaa sanoa, mitä ajattelee ja tuntee, ja tehdä ehdotuksia tietäen, että häntä kuunnellaan, pystytään kehittämisessä hyödyntämään koko porukan osaamista. Tärkeitä asioita pohditaan yhdessä ja kaikkien ideat saadaan käyttöön. Tällaiset työyhteisöt saavuttavat tavoitteensa ja kehittävät toimintaansa. Niissä on hyvä olla. ”Kun työilmapiiri koetaan hyväksi, työyksikkö kehittää toimintaansa 100 % enemmän”, totesi Laura Pekkarinen 9.12.2016 Kevan julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 -tutkimusta julkistettaessa.
Kuka tahansa voi esittää ratkaistavan asian tai pulman kirjoittamalla sen kehittämistaululle tai sähköiselle alustalle. Palaverissa kysytään, ketkä haluavat ryhtyä ratkomaan asiaa. Heille nimetään kummijohtaja, joka tarvittaessa tukee ratkaisun toimeenpanoa. Tämän tyyppisiä aloitetoiminnan ja kehittämisen malleja on käytössä useissa suomalaisissa huippuyrityksissä, muun muassa Valmet Automotive Oy:n Uudenkaupungin autotehtaalla. Johtamistaidon opiston aloitekyselyjen mukaan näissä yrityksissä tehdään vuosittain aloitteita keskimäärin noin sata kappaletta sataa työntekijää kohden (parhaissa yrityksissä luku on yli 500). Myös kunta-alalla on käytössä vastaavia malleja, esimerkiksi henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen toimintamalli, jota on hyödynnetty esim. Hollolassa, Maskussa ja Hattulassa. Lisätietoa myös http://www.lupatehdatoisin.fi/
Varataan tietty aika tai ajankohta, joka sovitaan käytettäväksi toiminnan kehittämiseen ja omiin kehittämishankkeisiin. Hämeenkyrön kunnassa tämä on onnistuu mahdollistamalla kehittäminen Kiky-sopimuksen mukaisella työajan lisäyksellä. Lisätietoa Kokeilunpaikassa.
Kun kehitetään ja kokeillaan uutta, asiaan kuuluu myös, että osa kokeiluista epäonnistuu. Kemissä käynnistettiin laaja, koko kaupunkia koskeva Viisas Kemi -ohjelma. Sen tavoitteeksi asetettiin nykyaikaisten työn tekemisen tapojen ja kuntalaisille entistä laadukkaampien palvelujen kehittäminen johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Henkilöstölle annettiin lupa kehittää. Osana ohjelman toteuttamista Kemi koulutti kymmeniä sisäisiä kehittäjiä Kuntekon tuella. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Vieläkö jossain annetaan palautetta vain silloin, kun asiat menevät pieleen? Paljon tärkeämpää kehittämisen kannalta on tehdä näkyväksi ja nostaa esille hyvin tehty työ ja hyvä kehittämistyö. Kolarin terveydenhuollon kotihoidossa ja vammaisten kotipalveluissa päätettiin kerätä joka yksikössä onnistumiset 'arkkuun'. Arkku avataan ja onnistumiset luetaan säännöllisin väliajoin. Tavoitteena oli poistaa helposti leviävää tartuntatautia nimeltä ”Kaik huonost”. Nostamalla onnistumiset esille pyritään parantamaan työn iloa, työhyvinvointia sekä asiakkaiden saamaa palvelua. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Mietitään yhdessä, (1) löytyykö organisaatiosta sellaisia toimintatapoja, jotka käytännössä estävät kehittämistä ja (2) millä tavoin niitä voidaan karsia, ankeuttamista vähentää ja rohkaista enemmän yrittämään ja kokeilemaan uutta. Kehittämistä estäviä toimintatapoja voivat olla esimerkiksi se, että puuttuu foorumi, jolla ideoita voisi esittää, kiirehditään sanomaan ”Tuota on kokeiltu jo aikaisemmin, se ei toiminut”, pikkutarkka suunnitteluvaatimus, budjetissa ei ole lainkaan pelivaraa millekään uudelle, kehittämisen hukkuminen päätöksentekoketjuun, jokin muunlainen kapuloiden heittäminen rattaisiin, epäonnistumisesta on tehty liian pelottavaa tai odotellaan suotta jotain tulossa olevaa.
Esimerkiksi monet Kuntekon sisäisten kehittäjien koulutukseen Varkaudessa osallistuneet ovat kertoneet, että heidän innostava ja kannustava henkilöstöjohtajansa antoi positiivisuudellaan uskoa siihen, että jokaisessa työyhteisössä saadaan kehitystä aikaan, kun vain asenne on kohdallaan. Kehittämään innostava henkilö voi olla myös työtoveri tai konsultti.
Esimerkiksi Hämeenkyrössä Pähkinäpolun päivätoiminnassa on hankittu tabletit ja ideoitu 135 tapaa käyttää sitä kehitysvammaisten kanssa. Toimintatavan avulla on aktivoitu ja motivoitu asiakkaita yksilö- kuin ryhmäohjauksessa sekä otettu käyttöön uusi työkalu vuorovaikutuksen apuvälineenä. Toimintatapa on innostanut henkilökuntaa ja asiakkaita. Tabletin avulla on mahdollista mm. tutkia ympäröivää maailmaa ja tuoda ajankohtaisia asioita asiakkaita lähelle. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Erilaiset juhlahetket, kunniakirjat, esimieheltä saatu palaute ja tunnustus, pikapalkkiot ja vastaavat tekevät hyvin tehdyn työn ja kehittämisen näkyväksi. Vuonna 2016 jokainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin esimiehistä sai kaksi painettua kiitoskorttia jaettavakseen vuoden aikana. Kunniakirjaan perusteltiin, mistä hyvästä kiitos annettiin. Siihen liittyi myös pieni rahallinen palkkio. HUS:ssa on palkittu esimiehiä ja työyksiköitä myös hyvästä ja erinomaisesta työhyvinvointi- ja turvallisuustyöstä. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Eräässä ammattikorkeakoulussa kysyttiin asiaa ja saatiin henkilöstöltä seuraavia vastauksia: 'Nuoret ovat ihan parasta! Mielekäs työn sisältö (johon minulla on koulutus), kivat työkaverit, hyvä esinainen, hyvät fyysiset puitteet ja välineet, tulevaisuuteen katsova, mutta realistinen ilmapiiri, mahdollisuus kehittyä ja kehittää.' Ja toiselta vastaajalta: (1) Ihanat työkaverit omassa lähitiimissä, (2) tunnustus tehdystä työstä (välillä se voi olla negatiivistakin!), (3) vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja (4) oma luonne - välillä täytyy haastaa itseään - se taas motivoi tekemään ja näkemään työtä uusin silmin. Lähde: SWpirit. Haaga-Helian henkilöstölehti.
Muutoksen lähestyessä eräs johtaja kulki paljon työpaikoilla ja puhui ihmisten kanssa. Miten sinä tekisit tämän? Mikä olisi tärkeää ottaa huomioon? Työntekijöistä tuntui siltä, että heitä arvostetaan ja heidät otettiin mukaan pohtimaan tulossa olevaa muutosta. Se herätti myös luottamusta siihen, että muutokset pyritään tekemään parhaalla mahdollisella tavalla. Kun jollakin oli sanottavaa, johtajalla oli aikaa kuunnella. Eräs työntekijä mainitsi johtajalle viallisesta lämpöpatterista huoneessaan. Jo iltapäivällä huoltomies kantoi sisään uuden.
Seattlelainen katoksen suojissa oleva kalakauppa nousi maailmanmaineeseen maan parhaana työpaikkana. Siellä työntekijät noudattivat neljää yksinkertaista ohjetta: (1) Valitse asenteesi. (2) Ole läsnä. (3) Ota leikkisyys mukaan. (4) Piristä muiden päivää. Näitä ohjeita noudattamalla he tekivät asiakkaittensa ja työtovereittensa päivästä muistamisen arvoisia ja samalla kalakaupasta paitsi hyvin kannattavan myös suositun turistinähtävyyden. Lisätietoa: Stephen Lundin, Harry Paul & John Christensen (2000) Fish! A remarkable way to boost morale on improve results sekä Hyvästä parempi - kunta-alan työelämän kehittämisen opas (s.39).
Esimiehille ja työntekijöille tärkeää on nähdä tuloksia. Ilman niitä kehittämishanke hiipuu pois. Innostusta lisää se, että näkee edistysaskelia, vaikka se olisi vain parempi järjestys työpaikalla tai jonkin hukkavaiheen poistaminen. Tärkeää on, että tehdään jotain toisin ja hyvät ideat menevät eteenpäin. Professori Teresa M. Amabilen tutkimusten mukaan paras työpäivä on sellainen, jolloin saa aikaan ja siihen toisilta tukea. Lisätietoa Hyvästä parempi - kunta-alan työelämän kehittämisen opas (s.47)
Erilaisten sähköisten kanavien ja foorumien kautta voi hyödyntää omaa osaamista, auttaa työtovereita ja löytää samoista asioista ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita. Tällaisia kanavia ja foorumeita ovat esimerkiksi erilaiset Facebook-ryhmät, Skillhive-alusta, Kuopion kaupungin Kehry-toiminta (Ks. Tekojen Tori) ja Jyväskylän kaupungin digitutori-toiminta (Ks. Tekojen Tori).
Osallistavien menetelmien hallitseminen on tärkeää toiminnan kehittäjille ja muutoksen läpiviejille. Myös kehittämistyön näkyväksi tekeminen vahvistaa tunnetta yhdessä tekemisestä. Esimerkiksi kahvi- tai kokoushuoneessa voi olla näkyvillä iso taulu, jossa näkyy, mitä ollaan kehittämässä ja missä vaiheessa ollaan menossa. Tutustu esim. ”Matkaopas uudistumisen tielle. Puimala-menetelmä vertaisoppimisen vahvistamiseen ja kehittämistyön tulosten levittämiseen” ja Hyvästä parempi - kunta-alan työelämän kehittämisen opas
Johtaja, joka vahvistaa sitä, mikä työntekijässä ja ryhmässä on parasta, ja on kiinnostunut siitä, mitä heillä on sanottavaa, ei sorru esittelemään vain omia visioitaan. Työterveyslaitoksen mukaan palvelevassa johtamisessa esimies keskittyy huolehtimaan kokonaisuudesta ja siitä, että hänen oma porukkansa voi menestyä. Se painottaa työntekijöiden kuuntelemista, voimaannuttamista ja kunnioittamista. Innostava johtaja antaa porukkansa loistaa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina on kirjoittanut Kuntaliiton väelle suunnatussa blogissa: ”Uskon ja pyrin viiden kirjaimen periaatteeseen omassa johtamisessani sekä toimintatavassani: L=luottamus, U=uskallus, O=osallistaminen, V=vuorovaikutus ja A=avoimuus.” Lisätietoa palvelevasta johtajuudesta Työterveyslaitoksen sivuilta.
Työterveyslaitos on kuvaa osuvasti osaamista ja kehittymistä: ”Osaamista kehittämällä organisaatiot ja työyhteisöt menestyvät perustehtävässään. Osaaminen kehittyy itse työssä ja työpaikalla oppimalla, mutta sitä voidaan kehittää myös monenlaisilla muilla menetelmillä. Näihin kuuluvat palaute ja kehityskeskustelut, perehdyttäminen ja työnopastus, henkilöstökoulutus ja valmennukset, projektit ja kehittämishankkeet, konferenssit, vierailut ja verkostot sekä työnohjaus, työssäoppiminen ja urapolut. Johtamisella varmistetaan, että osaaminen on strategialähtöistä ja vastaa organisaation ydintehtäviä. Osaamisen kehittämistä on johdettava ja tarkasteltava sekä yksilön että organisaation näkökulmasta.”
Rovaniemen kaupungissa on vuodesta 2009 lähtien kehitetty ergonomisia työtapoja ja asiakaslähtöistä aktivoivaa työotetta. Pohjana on ollut Työterveyslaitoksen Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutus. Jotta opit ja toimintamallit siirtyvät arjen työhön, Rovaniemellä on panostettu jalkauttamiseen. Käytännössä ergonomiakouluttajat osallistuvat työyhteisön työvuoroon etukäteen sovittuna ajankohtana. Tällöin heidän roolina on ohjata, neuvoa ja kehittää yhdessä työntekijöiden kanssa haastavien tilanteiden ergonomisia ratkaisumalleja. Tuloksena ergonomiset työkäytännöt ja turvallisuuskäyttäytyminen ovat monipuolistuneet ja esimerkiksi laitehankintoja on tehty vähentämään työntekijöiden kokonaisvaltaista kuormitusta. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Turun kaupungin vanhusten asumispalveluissa työn fyysinen kuormittavuus huomioidaan johtamisen kaikilla tasoilla. Tilojen suunnittelussa huomioidaan sekä asukkaan voimavarojen tukeminen että työergonomia. Työprosessien hyvällä suunnittelulla ja osaavalla ja oikein mitoitetulla henkilöstöllä vähennetään kuormittumista. Apuvälineiden, säädettävien sänkyjen hankinta ja koulutukset huomioidaan talous- ja toimintasuunnitelmissa. Organisaatiossa on kaksi ergonomiakorttikouluttajaa ja ergonomiakortin suorittaneita yli 80. Työterveyshuollolla, työfysioterapeutilla ja työsuojeluvaltuutetulla on hoitotyöhön kohdennettu, ergonominen työpaikkaselvityskäynti. Jokaisella työntekijällä on vastuu osallistua koulutuksiin, sitoutua sovittuihin toimintakäytäntöihin, välittää tietoa ja ylläpitää fyysistä kuntoaan. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet 21%. Nosto- ja siirtotilanteissa tapahtuneiden työtapaturmien määrä on vähentynyt 34%. Lisätiedot TtT, asumispalvelujen johtaja Kirsi Kiviniemi (kirsi.m.kiviniemi@turku.fi).
Eksoten kotikuntoutusta on kehitetty vuodesta 2010 lähtien. Kotikuntoutus jakautuu kolmeen sektoriin: varhainen puuttuminen, kotihoitoa koordinoiva kuntoutus ja monialainen kotikuntoutus. Tavoitteena kotikuntoutuksessa on asiakkaan osallistaminen omaan arkeensa, hänen toimintakykynsä ja elämänlaatunsa paraneminen sekä palvelutarpeen vähentyminen. Kotikuntoutusmallien luomisessa on panostettu henkilöstön osaamisen vahvistamineen koulutuksen kautta. Aluksi kotihoidon 450 työntekijästä koulutettiin 80 kuntoutumisvastaavaa, jotka alkoivat työskennellä säännöllisesti parina fysioterapeutin kanssa. Uudistustyön ansiosta kuntayhtymässä on saavutettu sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta vuosien 2012–2014 aikana 2,3 miljoonan euron säästö. Lisäksi on arvioitu, että Eksote säästää sosiaali- ja terveyspalveluissa vuosittain 1 - 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstön poissaolot ovat vastaavana ajanjaksona vähentyneet -8,5 %.
Potilassiirtojen Ergonomiakortti® on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalle suunnattu koulutuskokonaisuus. Kouvolan kaupungissa hoitotyön ergonomiaan ja ergonomiakoulutukseen on panostettu jo usean vuoden ajan ja yli 170 hoitoalan työtekijää on suorittanut Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen. Ergonomiaosaamisen panostamisen seurauksena mm. työasentoihin kiinnitetään enemmän huomiota ja apuvälineiden käyttö potilassiirtotilanteissa on lisääntynyt. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kolmessa vuodessa Kouvolassa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt 29 %.
SATAPLUS-kehittämishankkeen tavoitteena oli edistää työergonomiaa sekä ylipainoisten (BMI yli 40) potilaiden liikkumista ja avustamista sairaalassa. Hankkeen tuloksena saatiin hyvä toimintamalli ylipainoisen potilaan hoitoon. Hankkeen oppaassa on koottuna asiantuntevasti ylipainoisen potilaan työergonomiaan liittyviä asioita. Hankkeen koordinaattori on kouluttanut henkilöstöä ja erillinen apuvälinevarasto ylipainoisen potilaan hoitoa varten perustetaan. Lisäksi tiedon levittämistä jatketaan paikallisesti ja valtakunnallisesti. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma on Kuopion kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2009 – 2030. Vuonna 2011 kotihoitoon määriteltiin ohjelmaan pohjautuvat terveyden edistämisen ja hoitotyön sisällön 10 kehittämisaluetta, mm. muistisairaan hoito kotihoidossa ja toimintakyvyn edistäminen. Aihealueille koottiin kehittämisryhmät, ns. ”kehryt” kotihoidon tiimeistä sekä kotiutusyksiköstä ja palveluohjauksesta. Ryhmissä on 10 - 20 vapaaehtoista jäsentä. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti 1-2 kk välein ja ohjausryhmä 2-4 kertaa vuodessa. Kotihoidon henkilöstön osaaminen on kehittynyt, ja sen myötä palvelujen laatu on parantunut. Myös työajan kohdentaminen asiakastyöhön on tehostunut. Kehittämisryhmien oheen on syntynyt lisäksi uusia, työtä tukevia verkostoja, esim. toimintakykyä edistävän kehittämisryhmän ”sivutuotteena” koulutettu ergonomia -yhteyshenkilöverkosto. Nykyisin jokaiselle ryhmälle on valittu ns. oma kuukausi, jolloin he erityisesti järjestävät tietoiskuja ja koulutuksia koko henkilöstölle. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä, ISLABssa käynnistettiin vuonna 2012 työkykyä ylläpitävänä toimintana ergonomiaosaamiseen tähtäävä ergonomiainterventio, EROS. Projektin toimijoina olivat paikalliset EROS-ryhmät, joihin kuului määräaikainen työhyvinvointikoordinaattori, työfysioterapeutti ja henkilökunnan edustajia. Projektin toimenpiteitä olivat mm. alussa henkilöstölle toteutettu kysely, ergonomiakäynnit, ohjaus, neuvonta, suositukset kalustehankinnoiksi ja koulutukset. EROS-projektissa Ergotekniikka Oy:n ja heidän yhteistyökumppaninsa Scoren kanssa suunniteltiin yhteistyössä ISLA -näytteenottotuoli. Ratkaistaessa helppokäyttöisyyden ja tilansäästön ongelmaa työergonomian avulla päädyttiin myös täysin uudenlaiseen näytteenottokäsitukeen, joka on alan edelläkävijä. Lokakuussa 2014 tehdyn seurantakyselyn perusteella projektilla on ollut vaikutusta asenteisiin, osaamiseen ja työasentoihin. Projektin toiminnan aikana sairauspoissaolot vähentyivät noin 2 %. Lisätietoa Tekojen Torilla.
HYKS Ergonomiatyöryhmä on työnantajan, työfysioterapian ja työsuojelun edustajista koostuva asiantuntijaryhmä. Ergonomiayhteyshenkilöverkosto eli Erkkoverkko luotiin, jotta pystytään kohdentamaan koulutusta ja jakamaan ergonomiatietoa jokaiseen työyksikköön. Ergonomiatyöryhmä arvioi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta seuraamalla sairauspoissaoloja, nosto- ja siirtotapaturmien määrää, riskien arvioinnin päivityksiä sekä työolobarometria. Se vuosittain 1-2 koko päivän ergonomiakoulutusta eri teemoilla. Useampana vuotena on myös järjestetty muutaman tunnin ajankohtaistapahtuma eri kiinteistöissä. Erkot ovat verkostoituneet keskenään, he ovat saaneet tukea ja hyviä käytäntöjä toisiltaan. Erkkoverkkotoiminnalla on saatu ergonomiatietoutta työyksiköihin arjen hoitotyöhön. Yksiköissä ergonomiakulttuuri on muuttunut asennemuutoksen myötä. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Olen tehnyt kolme työharjoittelua, joissa jokaisessa ohjaaja on kiinnittänyt paljon huomiota ergonomiaan. Ensimmäisessä harjoittelussa ohjaaja katsoi ja tarvittaessa huomautti työskentelyasennoistani. Lisäksi hän neuvoi hyvin apuvälineiden käytössä. Toisessa harjoittelussa oli hyvin paljon erilaisia nostureita, joita käytimme aina siirroissa. Kolmannessa harjoittelussa ohjaajani muistutti ensimmäisestä päivästä lähtien ergonomiasta ja kiinnitti huomiota pieniinkin asioihin (esimerkiksi asukkaalle kenkiä avustaessa asento). Itse huomasin harjoittelun edetessä, että välillä vaivanneet selkäkivut katosivat lähes kokonaan. Työkulttuurilla ja ohjauksella on merkitystä. Opiskelijanohjauksella on merkittävä vaikutus ammatti-identiteettiin kasvamisessa sekä työkulttuurin ja toimintatapojen omaksumisessa.
Parityönä tehtävän vuoteen petauksen haasteena voi olla mm. työparin pituusero. Laitoshuoltaja Merja Kuosmanen ideoi tuolilla istuen petaamisen. Ideana on, että työparin työskentely on ergonomista pituuserosta riippumatta. Vuodehuollossa sängyn työskentelykorkeus säädetään työparista lyhemmälle sopivaksi, kun taas työparista pitempi istuu tuolilla ja säätää tuolin korkeuden siihen sopivaksi. Työskentelykorkeus on kummallakin näin sama. Satulatuolin ketteryys ja säädettävyys todettiin parhaaksi. Työtapa on videoitu ja sitä tehdään tunnetuksi PKSSK:n perehdytysohjelmassa ja P-K:n Aikuisopiston koulutusohjelmissa. Lisätietoa Tekojen Torilla.
Kyseinen työkalu toimii sote-alan potilassiirtoriskien arviointityökaluna, jonka avulla työpaikkoja ohjeistetaan työturvallisuustoimenpiteisiin. Työympäristön Check on sähköinen ja kaikkien käytössä oleva työkalu. Sitä voivat käyttää työntekijät, esimiehet tai työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat. Lisätietoa Respectan sivuilla täällä, täällä ja täällä.
Pohjoisen alueen ergonomiaverkosto (POERVE) tarjoaa maksuttoman, matalan kynnyksen foorumin, joka vahvistaa tiedon välitystä ja tarjoaa vertaistukea työn ja ergonomian kehittämiseen sote-alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Verkostotapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa vaihtuvin ajankohtaisin teemoin. POERVE tukee valtakunnallisen Sotergo-verkoston tarkoitusta ja tavoitetta kokoamalla ja välittämällä viestiä henkilöstön ja potilaiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä menetelmistä. Verkostojen keskeisenä työskentelytapana on aktiivisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen sote-alan toimijoiden, esimiesten ja apuvälineitä myyvien yritysten kesken.
Verkoston virittelijät:
Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu
Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Leena Lähdesmäki-Mäkinen ja Soile Tikkanen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
Kerttu Hämäläinen, Attendo ja Marju Keränen, Työterveys Lappica
Jaana Junnonen, Haltija
Muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa työskentelee vahvoja asiantuntijoita, voidaan saada erinomaisia tuloksia aikaan valmentavalla johtamisella ja itseohjautuvilla tiimeillä. Perinteinen kontrolloiva johtaminen ja byrokratia heikentävät tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Osaajille tulee antaa mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Lisätietoa: merja.auero@hel.fi. Laloux, F. (2014). Reinventing organizations. Martela, F. & Jarenko, K. (toim.) (2017). Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Talent.
Suun terveydenhuolto osana pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusta, kun tavoitellaan vaikuttavaa toimintaa. Lisätietoa: arja.liinavuori@kirkkonummi.fi
Uusien hammashoitohuoneiden rakentamisen yhteydessä lisättiin huoneisiin väliovet (2-3 huonetta yhdessä). Se mahdollisti tiimimäisen työskentelyn (suuhygienisti, hammaslääkäri, hammashoitajat + nuorempi hammaslääkäri. Väliovet mahdollistivat konsultaatiot ym. siirtymiset nopeasti ja ilman potilaiden odotustilaan menemistä. Lisäksi väliovi toimii pako-ovena (työturvallisuus). Lisätietoa: palvi.niemi@uusikaupunki.fi.
Array
Lämpimästi suositeltavaa. Lisätietoa: merja.auero@hel.fi
Toimiva lapsi & perhe -työssä kehitetään, tutkitaan ja juurrutetaan lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä työkäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin sekä kasvatus- ja sivistystoimiin. Työtä tehdään yhdessä kuntien kanssa. Palvelut ulottuvat yli sektorirajojen. Päämääränä on tukea lapsen hyvää kehitystä ja ehkäistä yli sukupolvien siirtyviä ongelmia. Työtä tehdään tilanteissa, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa jokin iso tekijä perheen arjessa.
- ensin pilottina ja nyt vakinaistettuna. Halusimme kehittää työnjakoa ja parantaa hoitoon pääsyä. Uusi suuhygienisti vapautti hammaslääkäreiden työaikaa. Hoitoon pääsy parani eikä ostopalveluja tarvittu. Uuden suuhygienistin palkkakulut katettiin hänen asiakastuloillaan ja säästöillä ostopalveluista. Lisätietoa: paivi.antila@soteakseli.fi
Hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien välinen työnjako ja sen jatkuva kehittäminen. Lisätietoa: aune.vanhanen@llky.fi
Potilaan vastuuttaminen omasta terveydestään suun terveydenhuollon antaman tiedon ja toimenpiteiden avulla.
Suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmä (megaklinikka) Raumalla lyhensi hoitoon pääsyaikoja, poisti jonoja, vähensi henkilöstön stressiä ja paransi asiakastyytyväisyyttä. Lisätietoa: katja.lepisto@rauma.fi .
Neuvoloissa, päiväkodeissa, ikääntyneiden palvelukeskuksissa, kouluissa, leikkikentillä jne. Mahdollistaa myös riskiryhmien etsimisen ja löytämisen.
Tällä hetkellä viikon aikana suun terveydenhuollon ajanvaraukseen tulee Järvenpään kaupungissa noin 40–50 hampaan tai paikan oireetonta lohkeamaa ns. subakuutteja hoitotapauksia. Perinteisesti tämä veisi vähintään 30–45 min työajan per lohkeama ja potilaat eivät välttämättä saisi paikkausaikaa samalle viikolle. Nyt nämä potilaat hoidetaan erillisessä lohkeamatiimissä ns. lohkeamapolissa, jossa kaksi hammaslääkäriä ja neljä hoitajaa tekevät monihuonetyöskentelyä neljässä huoneessa yhtenä päivänä viikossa. Näin kaikille potilaille pystytään antamaan aika samalle viikolle. Potilaat tulevat 15 minuutin välein. Tällä tavoin kaksi hammaslääkäriä ja neljä hoitajaa pystyvät ottamaan vastaan ja yleensä tekemään pysyvän paikan kahdeksalle potilaalle tunnissa. Tällä toiminnalla on saatu vapautettua huomattava määrä hoitoaikoja vaativampaa hoitoa tarvitseville potilaille ja saatu laskettua hammaslääkäreiden T3 aikaa huomattavasti. Asiakkaat saavat ajan hammashoitoon viikon sisällä. Lisätietoa Tekojen Torilta
Lean-oppien mukaan kannattaa mennä ja tarkastella ongelmaa käytännössä siellä missä työtä tehdään (Gemba-kävelyt). Paikan päällä ja asianomaisten ihmisten kanssa keskustellessa ongelmat näyttävät toisenlaisilta kuin työpöydän äärellä. Niin myös ratkaisut. Lisätietoa: merja.auero@hel.fi
Kohtuullisen vähän hoitoa tarvitsevan aikuisen potilaan hammashoito pyritään tekemään yhdellä käynnillä alusta loppuun. Jos esimerkiksi potilaskäynnin alussa tehtävässä tutkimuksessa huomataan, että kipua aiheuttaneen lohjenneen hampaan lisäksi potilas tarvitsee hammaskivenpoistoa ja harjausneuvontaa, huoneeseen voidaan kutsua suuhygienisti tekemään hoito samalla käynnillä. Lisätietoa: arja.liinavuori@kirkkonummi.fi
Ennaltaehkäisevä suun terveydenhuolto yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoa: arja.liinavuori@kirkkonummi.fi
Kaustisella uuteen hoitolaan saatiin tarpeeksi suuri henkilökunnan taukotila, jota voidaan käyttää myös väliaikaisena koululuokkana. Päätettiin, että koululaiset tuodaan hammashoitolaan koko luokka kerralla. Opettaja seuraa luokan mukana ja samalla kun oppilaat käyvät hammastarkastuksessa ja hoidossa, opettaja voi pitää oppituntia taukotilassa. Joka koululaisten ikäluokka on pystytty tällä tavoin tarkastamaan molemmissa kunnissa. Tarkastusten aikana on säilynyt työrauha. Hammashoitolassa on voitu samalla antaa harjausopetusta ja valistusta suun hoidosta oppilaille. Lisätietoa Tekojen Torilta
Henkilökunnan fiilismittarin avulla saadaan selville, mikä on henkilöstölle merkityksellistä. Se mahdollistaa nopean reagoinnin ja ennakoinnin. Lisätietoa: merja.auero@hel.fi
Kerätään potilaat soittolistalle, josta tarjotaan peruutusaikoja. Näin asiakas saa nopeammin (1-2 vuorokaudessa) ajan aikaisemman 3 viikon sijaan. Lisätietoa: jenni.peltola@eposa.fi
Jyväskylän kaupungissa varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu sähköiseen muotoon. Toimintaa ohjaavia tekstejä täydentää kokoelma arjessa kehitettyjä ja hyväksi havaittuja käytäntöjä, joiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä ja vinkkeinä varhaiskasvatukseen. Aiheita ovat esimerkiksi lapsen kuuleminen, kiusaamisen ehkäisy, kiusaamiseen puuttuminen, lelujen vapaapäivä ja tunnepeikot. Sekä varhaiskasvatussuunnitelma että kootut hyvät käytännöt ovat kaikkien luettavissa netissä. Tutustu täällä.
Järvenpään kaupungin sisäinen moniammatillinen työryhmä perehdytti 381 varhaiskasvatuksen ja pienten lasten palveluiden työntekijää kehittämään lasten liikuntaa, sen suunnittelua ja toteutusta, sekä ottamaan käyttöön sitä tukevat motoriikkaradat. Lisäksi käynnistettiin yhteistyössä urheiluseurojen kanssa harrasteliikuntakerhoja 3– 6-vuotiaille. Palkitun kehittämishankkeen tavoitteena oli lisätä hauskalla tavalla pienten lasten ja heidän perheidensä aktiivista liikkumista. Taustalla oli havainto lapsen kasvun ja kehityksen puutteista, joiden juuret ovat suurelta osin puutteellisessa päivittäisessä liikkumisessa. Hankkeessa kehitetyt viidakkorata ja liikuntasuunnitelma olivat toiseksi ja kolmanneksi käytetyimmät liikuttamisen tukimateriaalit varhaiskasvatuksessa heti pitkään käytössä olleen Nuoren Suomen Vauhtivarpaat -materiaalin jälkeen. Lisätietoa Tekojen Torilta täällä ja täällä.
Kemin kaupungissa otettiin varhaiskasvatuksen henkilökunta mukaan tuottamaan kehittämistarpeita ja ratkaisuehdotuksia, sekä tekemään näkyväksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Voivoi-taulujen ja ratkaisulaarien avulla on työyhteisöissä otettu haltuun muun muassa uutta varhaiskasvatuslakia, varhaiskasvatussuunnittelua, pedagogisia keskusteluja kollegoiden ja vanhempien kanssa sekä lapsen kasvua ja kehitystä edistävää ilmapiiriä. Pedagogiset keskustelut ovat osoittautuneet tärkeäksi välineeksi oman työn arvostuksen ja kehittämisen kannalta. Lisätietoa Tekojen Torilta.
Uudet esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttävät tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä opetuksessa. Ikaalisissa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmiin hankittiin iPadeja, mutta moni henkilökunnasta koki, ettei osaa käyttää laitteita. Tämän vuoksi kehitettiin iPad-kahvilat, joissa keskellä työpäivää annettiin työntekijöille mahdollisuus osallistua käytännönläheiseen mentorointitilaisuuteen. Kahvilassa sai käytännönläheistä mentorointia ja opastusta laitteen peruskäyttöön ja iPadien pedagogiseen hyödyntämiseen sekä jaettiin ideoita ja osaamista. Kahviloiden järjestämisessä hyödynnettiin oman organisaation ja työntekijöiden osaamista. Toimintatapana kahvila on ollut kevyt toteuttaa, mutta sen hyöty on ollut suuri. Lisätietoa Tekojen Torilta.
Vantaalla valmennettiin kaikki varhaiskasvatuksen esimiehet ja asiantuntijat toimimaan valmentajina. Coachingissa valmentaja auttaa ihmistä ottamaan käyttöönsä omia voimavarojaan ja hyvät kysymykset aktivoivat etsimään itse ratkaisuja ongelmiin tai haasteisiin. Myös osaavan asiantuntijan on hyvä opetella kuuntelemista. Valmentavalla otteella saa asian ytimestä kiinni helpommin. Aito dialogi organisaatiossa varmistaa myös asiakkaiden todellisten tarpeiden esiin nousemisen palveluja kehitettäessä ja niitä suunniteltaessa. Pääsääntöisesti henkilökunta omaksui uudenlaisen toimintatavan hyvin. Muutama koki uuden kulttuurin kanssa ristiriitaa: kuinka johtaja voi toimia kysymysten esittäjänä ja valmentajana silloin, kun alaiset odottavat suoria vastauksia esimieheltä. Nykyisin työnteko varhaiskasvatuksessa on kuitenkin entistä yhteisöllisempää, avoimempaa, iloisempaa ja rennompaa. Yhdessä muotoillut tavoitteet edistävät kaikkien sitoutumista niihin. Kollegoita tuetaan ja arvostetaan. Yhteistyö esimiesten välillä on vahvistunut ja lisännyt myös heidän työhyvinvointiaan. Lisätietoa Tekojen Torilta.
Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksessa on vuodesta 2009 alkaen kehitetty varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää, joka on mahdollistanut myös tulospalkkioiden ja kehittämisrahan käytön. Ajatuksena on ollut yhdistää työntekijälähtöisen kehittämisen toimintavapaus ja vastuu mahdollisuuteen tulla palkituksi, ja tällä tavoin edistää tuloksellisuutta, palvelun laatua ja henkilöstön hyvinvointia. Ohjausjärjestelmässä on otettu tasapainoisesti huomioon lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus, henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja työhyvinvointi/työn ilo sekä tuottavuuden parantaminen ja palvelujen kilpailukykyisyys. Lisätietoa Tekojen Torilta.
Helsingin kaupungissa varhaiskasvatuksen eri alueet ja hallinnon toimistot järjestävät 2-4 kertaa vuodessa omat yhteistoimintafooruminsa. Myös pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut saavat kutsun yt-foorumeihin. Yhteistoimintafoorumeissa keskustellaan, informoidaan, innovoidaan ja käsitellään monipuolisesti erilaisia teemoja ja asioita yhteistoiminnallisen käsittelyn tukena. Suunnitelmat tehdään koko vuodeksi ja jos tulee akuutteja käsiteltäviä asioita, nekin huomioidaan. Foorumeiden toimintaa arvioitaessa tuli ilmi, että ne koettiin tarpeellisiksi ja hyviksi.
Starttiseminaarista palasimme intoa puhkuen ja saimme välitettyä osan innostuksestamme myös yksikön johtajalle. Työkavereiden motivoiminen olikin sitten haastavampaa. Päätimme aloittaa valitsemalla kehittämiskohteeksi ulkoilun ja liikunnan lisäämisen etenkin päiväkodin omalla pihalla. Kuultuamme faktat alle kolmevuotiaiden liikunnan tärkeydestä, halusimme etenkin pienten puolen aikuiset aktiivisesti mukaan projektiin. Päivähoitoyksikkö Melissa-Toivo, Helsingistä on mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa.
Musiikkitalolla vierailleiden eskareiden ryhmässä on 14 lasta, joista vain kaksi on tyttöjä. Poikavaltaisessa eskariryhmässä ei syksyn alussa laulaminen ollut itsestään selvyys, mutta kun musiikkipedagogi ”tuli talohon ja sanoi: Lauluja tänne näin!” alkoi kuulua syksyn kuluessa joiltakin vanhemmilta hämmästyneitä kommentteja siitä, että heidän poikansa on ruvennut laulamaan! Varhaiskasvatuksen johtajana olin saanut aiemmin tilaisuuden puhua seminaarissa, jossa tarkasteltiin taidekasvatuksen mahdollisuuksia sivistystoimen palveluissa. Sali oli täynnä taidealan opiskelijoita, jotka kyselivät työllistymismahdollisuuksistaan opintojen jälkeen. Lahjakkaita ihmisiä, joiden resurssit odottelivat ”tilauksia” ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. - - Vantaan varhaiskasvatus päätti vuonna 2016 vakiinnuttaa taidekasvattaja- toimintamallin sen tutkitusti myönteisten vaikutusten vuoksi. Lisätietoa Tekojen Torilla ja täällä.
Kun halutaan kehittää varhaiskasvatustoimintaa, pitää panostaa sekä pedagogiikan että johtamisen tukemiseen. Pedagogiikan johtamisen rakenteiden vahvistuminen aktivoi henkilöstön kasvatustietoisuutta, vahvistaa osaamista ja varhaiskasvatuksen laatua. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi, merkitykselliseksi ja laadukkaaksi viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat hyvän ilmapiirin, joka on olennainen osaamisen hyödyntämiselle ja varhaiskasvatuksen laadukkuudelle. Tämä selvisi Työsuojelurahaston ja osallistuvien kuntien rahoittamassa hankkeessa: Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Lisätietoa täällä.
Vantaalla on ollut muutaman vuoden käytössä varhaiskasvatuksessa KOT-lastenhoitajia (KOT=kasvun ja oppimisen tuki). KOT-lastenhoitaja on koulutettu lastenhoitaja, joka työskentelee ylimääräisenä työntekijänä yhdessä tai kahdessa ryhmässä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten kanssa. Näillä koulutetuilla lastenhoitajilla on korvattu avustajia. He työskentelevät mahdollisuuksien mukaan samassa päiväkodissa koko toimintakauden ja keväisin heidän tarpeensa arvioidaan ja sijoitus tulee sen mukaan. Suunnitelmissa on, että vuonna 2018 Vantaalle palkataan KOT-lastentarhanopettajia.
Eläinlasten elämää - mielenterveystaitoja pöytäteatterin keinoin on aineisto ja mielenterveyden edistämisen toimintamalli lasten kanssa toimiville. Tarinoiden avulla käsitellään mielenterveyden taitoja monesta näkökulmasta. Toimintamallin avulla opetetaan lapsille mielenterveystaitoja kuten esim. tunteiden ilmaisemista, kannustamista, lohduttamista ja jämäkkyyttä. Aineisto koostuu tarinavihosta ja kuudesta eläinhahmosta, joiden välisiä kommelluksia ja arjen tilanteita selvitellään roolityöskentelyn avulla. Työtapa mahdollistaa taitojen harjoittelemisen helposti samaistuttavissa rooleissa ja tilanteissa. Tarinavihkon ja 6 eläinhahmoa voi tilata Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilta.