Unelmien hybridityö Lapin kunnissa – joustavuutta, luottamusta ja vaikka hiihtämistä keskellä päivää!
Nyt jos koskaan kunnissa on mahdollisuus ajatella etä- ja hybridityötä kuntatyön uudistajana ja kunnan elinvoiman näkökulmasta. Lapissa haasteeseen on tartuttu Perheystävällinen hybridityön - hankkeessa. Hybridityöhön siirtyminen ja uuden työskentelytavan vakiintuminen edellyttävät uusien ratkaisujen pohtimista, sillä asenteiden ja erityisesti luottamuksen kehittäminen läpi kuntakentän koetaan haasteelliseksi. Hybridityön tekemiselle toivotaan selkeyttä ja avoimuutta yhteisten pelisääntöjen ja käytäntöjen muodossa, aina tasapuolisesta kohtelusta riittävään tiedonkulun ja koettuun yhteisöllisyyteen.
Perheystävällinen hybridityön Lappi-hanke (ESR, 1.3.2021-30.6.2023) on Lapin yliopiston ja kuuden lappilaisen kunnan yhteishanke, joka vakiinnuttaa ja vahvistaa hybridityöskentelyn käytäntöjä alueen kunnissa ja yrityksissä. Kehittämisen vauhtiin on päästy erilaisilla alkukartoituksilla ja täydentävillä haastatteluilla hybridityöskentelyyn liittyvistä kokemuksista, haasteista sekä työn joustavuuden merkityksestä perheystävällisyydelle.
Perheystävälliset lappilaiset kunnat
Hankkeemme tavoitteena on tunnistaa ja vahvistaa joustaviin työkäytäntöihin eli hybridityöhön liittyvää perheystävällisyyttä. Perheystävällisyyttä voidaan tarkastella joustavana erilaisten perhe- ja elämäntilanteiden yhteensovittamisena, tukena ja kohtaamisena työyhteisöissä. Havaintojemme mukaan perheystävällisyys ei juuri näyttäydy kuntaorganisaatioissa tai siitä ei tehdä numeroa, vaikka se eläisikin työkäytännöissä ja kunnan toimintaperiaatteissa. Kokemusten mukaan erilaiset perhetilanteet huomioidaan pääsääntöisesti hyvin työaikajärjestelyissä ja suhtautuminen erilaisiin elämäntilanteisiin on hyväksyvä. Myös tasapuolisuutta pidettiin yhtenä perheystävällisyyden arvoista.
Ennen kaikkea työajan joustavuus liukuvan työajan suhteen mahdollistaa virastoaikaan sijoittuvien perheenjäsenten menojen hoitamisen joustavasti. Etäyhteyksien avulla voidaan työpäivää jatkaa, vaikka olisikin tarpeen siirtyä palveluiden vuoksi toiselle paikkakunnalle tai satunnaisesti tehdä töitä sukulaisten luota muualta Suomesta. Näitä käytäntöjä ja kokemuksia pyrimme tuomaan kunnissa vielä vahvemmin esille, tuomalla perheystävällisyyttä ja perhetilanteiden monimuotoisuutta esiin perinteisen lapsiperheajattelun rinnalla.
Kuntaorganisaatioiden perheystävällisyyden kartoittamisen lisäksi on olennaista tunnistaa Lapin vetovoima perheiden näkökulmasta. Useimmin toistuvat helmet ovat erityisesti puhdas ja kaunis luonto, selkeät vuodenajat, arjen ja elämisen turvallisuus sekä sujuvat peruspalvelut. Erityisesti pienemmissä kunnissa ihmiset tulevat nopeasti tutuksi ja harrastusmahdollisuudet ovat yllättävän monipuoliset ja edulliset: löytyy jäähallia ja monipuolisia sisäliikuntatiloja, puhumattakaan upeista ulkoilumaastoista ja –mahdollisuuksista. Kuntien virkistystoiminta elävöittävät myös monipuolista opetus- ja harrastustoimintaa tarjoavat kansalaisopistot.
Hybridityö mahdollistaa työajan joustavan sijoittelun
Kartoitusten perusteella etätyön kehittäminen nähdään koko Lapissa kuntien tasolla tärkeäksi erityisesti työvoiman saatavuuden ja työnantajaimagon kehittämiseksi. Pitkien etäisyyksien vuoksi etätyö säästää aikaa ja rahaa. Etä- ja lähityön yhteensovittamisen yleisyys kuitenkin vaihtelee kunnittain. Osassa kunnista hyödynnetään poikkeusajan oppeja hybridityön laajentamisessa ja jalkauttamisessa koko kuntakenttään, kun taas osassa on palattu rajoittamaan etätyön määrää. Erityisesti työntekijöiden tasapuolinen kohtelu mietityttää: miten sallia joustavat työkäytännöt oikeudenmukaisesti? Keskeisenä hankkeemme toimenpiteenä onkin tukea kuntia ja yrityksiä etätyöohjeiden sekä sopimisen käytäntöjen päivittämisessä.
Työhyvinvoinnin näkökulmasta hybridityötä tekevät nostavat esiin sujuvamman arjen järjestämisen, työn ja vapaa-ajan helpomman yhdistämisen sekä oman jaksamisen parantumisen. Työn tekemiseen hybridityö on tuonut tehokkuutta parantamalla esimerkiksi työrauhaa ja keskittymiskykyä. Etätyössä korostuu autonomian ja työn hallinnan tunne: saan itse sovittaa ja järjestellä työpäiväni työtehtäviäni ehdoilla. Työn paikasta riippumattomuus edistää työn tekemistä itselle inspiroivassa työskentely-ympäristössä sekä huokoistaa työpäivää tauoilla. Lapin luonto antaa myös upeat puitteet työhyvinvoinnin ylläpitämiselle, mistä esimerkkinä toimisi vaikkapa kaamosaikaan sallittu hiihtolenkkimahdollisuus keskellä työpäivää.
Kohti hybridikunnanvirastoa?
Hybridityöhön siirtyminen ja uuden työskentelytavan vakiintuminen edellyttävät uusien ratkaisujen pohtimista myös jatkossa. Käytännön tasolla haasteelliseksi koetaan asenteiden ja erityisesti luottamuksen kehittäminen läpi kuntakentän. Hybridityön tekemiselle toivotaan selkeyttä ja avoimuutta yhteisten pelisääntöjen ja käytäntöjen muodossa, aina tasapuolisesta kohtelusta riittävään tiedonkulun ja koettuun yhteisöllisyyteen. Tässä esihenkilöt ovat omalla esimerkillään ja toiminnallaan avainasemassa. Esihenkilöiden toivotaan lisäävän avointa vuorovaikutusta, kannustamista ja joustaviin työkäytäntöihin ohjaamista. Myös esihenkilöt itse kaipaavat lisää tukea ja konkreettisia keinoja sujuvan etäjohtamisen tueksi.
Edelleen riittävien tietojärjestelmien, toimivien yhteyksien ja tietoturvallisen työskentelyn varmistamisen ohessa asiakirjojen sähköistämisen tarve on noussut osassa kunnissa esille. Hybridityöskentely haastaa myös kuntien palvelurakennetta asiakastyön näkökulmasta. Käytännössä moni asia hoituu jo aika- ja paikkariippumattomasti sähköisesti, jolloin tiedon online-saatavuus korostuu.
Nyt jos koskaan kunnissa on mahdollisuus ajatella etä- ja hybridityötä kuntatyön uudistajana ja kunnan elinvoiman näkökulmasta. Lanseeraamalla kunta etätyöystävälliseksi paikkakunnaksi etätyöpisteineen ja yhteiskäyttötiloineen, voidaan pidentää myös Lappiin matkustavien viipymisaikaa ja tarjota muillekin etätyöntekijöille yhteisölliset työpisteet vapautuvia tiloja hyödyntämällä. Hybridivirastoon siirtyminen onkin erään rohkeasti ajattelevan kunnan visio. Kysymys kuuluukin: Miten me yhdessä teemme tästä mahdollista?
Lue lisää ja seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/hybridilappi
Kirjoittajat
Inga Koskitalo, KM, HTM, Projektipäällikkö, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, inga.koskitalo[a]ulapland.fi
Ira- Eerika Kopakka, HTM, Asiantuntija, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, ira-eerika.kopakka[a]ulapland.fi
Krista Kohtakangas, HTT, Asiantuntija, Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, krista.kohtakangas[a]ulapland.fi
