Opetus- ja kasvatusalan palkittuja tekoja ja tekijöitä.
Rinta rottingille, koska tästä kannattaa kertoa kaikille! Kuntien hienoa ja merkityksellistä työtä juhlittiin joulukuun alussa Kuntatyö2030-gaalassa Lasipalatsin Bio Rexissä Helsingissä.
Tilaisuuden tunnelma oli lämmin ja iloinen, sillä korona-ajan jälkeen voitot juhlittiin paikan päällä, eikä etäyhteyksiä tarvittu.
Tosin myös tällä kertaa osa yleisöstä seurasi striimattua tapahtumaa verkossa, mutta kunniakirjat päästiin pokkaamaan kasvotusten.
Kuntagaalassa palkitaan kaikkein ansioituneimmat kunta-alan työelämän kehittämisteot kuluneelta vuodelta. Kunnat olivat kertoneet oivalluksistaan ja saavutuksistaan Tekojen tori -portaalissa osana Hyvä kiertämään -kampanjaa.
Hyvä kiertämään -kampanjan aikana syksyllä 2022 portaaliin tuli kaikkiaan 183 uutta kehittämistekoa. Ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu huomautti, että hienosta tuloksesta huolimatta paljon hienoa kehittämistä jää piiloon.
– Kannustamme kurkkaamaan, mitä muut ovat tehneet ja rohkeasti kertomaan portaalissa myös omasta kehittämisestä. Portaali on auki jatkossakin.
Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen vaan voi jatkaa siitä, mihin toinen kunta on päässyt.
Hän muistutti, kuinka portaali toimii myös kunnan brändäyksenä ja vaikkapa rekrytoinnin tukena välittäessään kuvaa aktiivisesta kuntatyönantajasta. 
Ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu ja projektipäällikkö Anniina Tuomi juonsivat gaalatilaisuuden.
Jaanu sekä projektipäällikkö Anniina Tuomi korostivat, ettei voittajien valinta ollut helppoa. Kuluneen vuoden teoista minkä tahansa olisi voinut palkita.
Kuntagaalalle on ominaista, että kollegojen onnistumisista ollaan vilpittömän iloisia. Näin tälläkin kertaa, mistä kertoivat isot suosionosoitukset ja lämpimät halaukset palkinnon jakojen jälkeen.
Iloa onnistumisista jaettiin myös sosiaalisessa mediassa, ja Twitter täyttyi #kuntatyö2030-postauksista.
Liminka, Suomen kekseliäin kunta
Liminkalaiset kertoivat Suomen kekseliäimmän kunnan tittelin toistamiseen tuntuvan mahtavalta ja ottivat kunniakirjan vastaan suurella ylpeydellä. Palkinnon vastaanotti elinkeinojohtaja Teemu Haapala sekä viestintä- ja tapahtuma-asiantuntija Anu-Maija Kärjä.
Liminka teki sen jälleen! Noin 800 hengen organisaatio nimesi portaaliin 68 kehittämistekoa ja voitti Suomen kekseliäimmän kunnan palkinnon toistamiseen. Kunta kahmi myös joukon eri toimialojen palkintoja.
Elinkeinojohtaja Teemu Haapala oli yhtä hymyä ottaessaan vastaan kunniakirjan ja kukat.
– Ehkä nyt meni vähän överiksi, hän kommentoi komeaa kuntatekojen määrää ja sai aikaa yleisön hyväntuuliset naurut ja taputukset.
Hän kertoi kekseliäisyyden kumpuavan erinomaisesta ja kannustavasta työilmapiiristä.
– Jokaisella pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Meillä on positiivisesti hullua porukkaa, jolla on sopivasti kilpailuviettiä. Yksiköiden välillä on mukavaa kuhinaa.
Liminka on hyödyntänyt reippaasti viimevuotista voittoaan ja aikoo tehdä näin tälläkin kertaa. Suomen kekseliäimmästä kunnasta kerrotaan kaikissa mahdollisissa paikoissa ja tilanteissa aina katuvarsimainoksista somen postauksiin.
Limingan viestintä- ja tapahtuma-asiantuntija Anu-Maija Kärjä ehdotti, että jos Liminka voittaa myös ensi vuonna, juhlat voitaisiin pitää heillä, keskellä Suomea. Keväällä valmistuvat uudet hienot tilat, joissa voisi panna kemut pystyyn.
Siivoava robotti koodauksen oppimiseen
Palkintoja jaettiin eri toimialoittain sekä koko kuntaa tai useita toimialoja edustavana.
Yksi voittajista oli Kangasala Ursula-monitoimirobotillaan. Ursula on ollut käytössä Vatialan koulussa syyskuusta alkaen.
Palveluesimies Tarja Viemerö kertoo, että idea monta asiaa hoitavasta robotista sai alkunsa saunaillassa – kuten niin moni muukin hyvä idea. Ursulan auttoi maailmaan Tampereen yliopisto, ja syksyn aikana Ursulaa on vuolaasti kehuttu.
Ursula imuroi henkilöstön apuna, ja koulupäivien aikaan oppilaat pääsevät harjoittelemaan sen avulla koodausta. Ursula osaa jo esimerkiksi hyräillä.
Luppoaikaa Ursulalla on tuskin ollenkaan, ja lautauksen tarpeesta kertovat Ursulan helmien värien vaihtuminen.
– Tietenkin ottaisimme lisää ursuloita, mutta olisi hyvä, jos sitä kehitettäisiin hieman ketterämmäksi. Ehkä joku jatkaa tästä, Viemerö pohtii.
Työterveyteen tehoa ja tasavertaisuutta
Siilinjärvi ja Varkaus palkittiin yhdessä kuntien välisen yhteistyön ja työterveysyhteistyön kehittämisestä.
Kunnat ovat yhdessä uudistaneet työterveyshuollon toimintasuunnitelman täysin sekä päivittäneet työkyvyn tuen mallit sekä työterveysneuvottelun prosessit.
Henkilöstöjohtaja Nina Holopainen Varkaudesta kertoo, että jotta yhteistyöstä saadaan toimivaa, tarvitaan aktiivista vuoropuhelua ja yhteisten tavoitteiden tunnistamista.
– Tarvitaan riittävästi eritasoisia foorumeita, joissa asioista puhutaan ja pelisääntöjä synnytetään.
Holopaisesta oli hyvin mielenkiintoista huomata, että vaikka kumpikin kunta on ollut saman työterveyshuoltoyrityksen asiakas, yrityksellä oli kumpaakin varten eri toimintatavat.
Hänen mielestään vuoropuhelu onkin tärkeää jo kunta-alan henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun takia. Kun saadaan aikaan työterveyshuollon parhaat mallit, niitä voi hyödyntää koko kuntakenttä.
Holopainen mainitsee, että laadukas työterveyshuolto on aktiivinen ja vastuullinen ja se sparraa esihenkilöitä työkykyjohtamisessa.
Lasten ja nuorten ääni järjestelmällisesti kuuluviin
Palkittuihin kuului myös Lahden Skididialogi, jonka malli pohjautuu Erätauko-keskusteluun. Erätauon tarkoitus on synnyttää rakentavaa keskustelua sekä auttaa ymmärtämään aiempaa paremmin itseä ja muita.
Opetuksen suunnittelija Petra Larvus kertoo, että Skididialogin keskusteluissa pyritään saamaan lapset ja nuoret tasavertaisiksi keskustelijoiksi aikuisten kanssa. Keskustelut alkoivat tammikuussa, ja kokemukset ovat hyvät.
Keskustelun teemoja ovat olleet esimerkiksi lasten ja nuorten kokemukset hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä yhteisöllisyyttä lisäävät ja sitä koettelevat tekijät kouluympäristössä.
Yhteisissä keskusteluissa kaksi kolmasosaa on lapsia ja nuoria sekä yksi kolmasosa niitä aikuisia, jotka ovat kutakin teemaa kaupunkiorganisaatiossa käsittelemässä tai siitä päättämässä.
Lahti on päättänyt jatkaa Skididialogin hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa silloin, kun halutaan ymmärtää lasten ja nuorten kokemuksia.
Tähänastiset tulokset ovat olleet niin lupaavat, että Skididialogit on päätetty ulottaa myös esiopetukseen.
Vauhtia kaupunkisuunnitteluun
Palkittujen joukkoon kuului myös Järvenpää, joka on vauhdittanut aluesuunnitteluaan Spacemaker AI -työkalulla. Kaupunkikuva-arkkitehti Marja Suutari-Jääskö kertoo, että tekoälyn työkalusta on ollut todella paljon hyötyä.
– Meillä ei ollut ongelmia edes sen käyttöönotossa, mutta toisaalta ryhmämme on muutoinkin innovatiivinen. Kaikki innostuivat heti alussa uudesta työkalusta.
Hänen mielestään Spacemaker on erityisen mainio yleiskaavan ja asemakaavan välisuunnittelutyökaluna. Esimerkiksi selvitysten ennakkoarviointi on helpottunut ja nopeutunut, kun työkalu auttaa niin melu- kuin vaikkapa varjostusselvityksissä.
Plussaksi Suutari-Jääskö mainitsee myös sen yhteentoimivuuden kaupungin paikkatieto-ohjelman kanssa. Vaikutuksen on tehnyt myös ominaisuus, jonka ansiosta yhteisessä projektissa voidaan tehdä työtä samaan aikaan, ja mukana olevat näkevät koko ajan toistensa työn ja esimerkiksi suunnittelumuutokset.
Suunnittelussa syntyy säästöjä, ja tavoitteena tehdä prosessinhallinnasta saumatonta.
Käsikirja muistisairaita tukemaan
Espoo palkittiin Yhtä matkaa muistipolulla -hankkeesta, jossa kehitettiin kansallisen muistiohjelman toimeenpanoa kuntatasolla sekä koottiin Muistisairaan hoitopolun kehittämisen käsikirja.
Palveluesimies Anne Susiluoto kertoo Muistipolun taustalla olleen tiedon siitä, että alan ammattilaisten lisäksi muistisairaiden omaisilla ja verkostoissa on valtavasti osaamista ja kapasiteettia. Hankkeessa haluttiinkin kuunnella asiakkaiden ja kumppaneiden tarpeita ja peilata niitä kaupungin linjauksiin ja arvoihin.
– Isona tavoitteena on, että muistiystävällinen yhteiskunta-ajattelu lisääntyy ja ymmärtäisimme laajemmin, miten muistisairaus saattaa näkyä ihmisen elämässä monissa asioissa, Susiluoto sanoo.
Susiluoto kertoo, että yhteiskehittämisen ansiosta ymmärrys muistisairauksista lisääntyi ja ammattilaisten yhteistyö sujuvoitui. Hän on hyvillään hankkeen aikana syntyneestä käsikirjasta, joka auttaa tukemaan muistisairaan elämää sekä hyviä hoitokäytänteitä.
Hän toivoo, että me kaikki oppisimme ymmärtämään muistisairautta ja esimerkiksi auttaisimme selkeästi eksyksissä olevaa ihmistä – pitäisimme huolta lähimmäisistä ja suhtautuisimme ymmärtävästi erilaisuuteen.
Kuntatyöt näkyville myös tulevana vuonna
Vaikuttavaa kuntatyötä pidetään järjestelmällisesti esillä myös tulevana vuonna, sillä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä pääsopijajärjestöt – Julkisen alan unioni JAU, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO– ovat päättäneet jatkaa valtakunnallista työelämän kehittämistä.
– Saamme pysyviä resursseja valtakunnalliseen työhön, Jaanu kiitti puheenvuorossaan.
Gaalaan osallistujien viesti kertoikin selkeästi, ettei kehittäminen suinkaan jää tähän ja että kirittämistä tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Kuinka yhteistä gaalaa tilaisuuden päätteeksi kommentoitiin? Tässä pari narikkajonossa kuultua esimerkkiä:
–Onpa tehnyt hyvää nähdä iloisia ihmisiä. Mahtavaa, että hienosta työstä osataan olla ylpeitä.
– Mitä sanotte, jatketaanko voittojuhlia kotimatkalla pikkubussissa? No taatusti!
Näyttelijä ja psykoterapeutti Kari Ketonen piti tilaisuuden keynote-puheenvuoron. Hän korosti vuorovaikutuksessa läsnäolon merkityksellisyyttä. Yleisö kiitti häntä vuolaasti ja jatkoi keskustelua puheenvuoron teemoista tauolla.
Virallinen eläkeläinen Tyyne Kettunen kertoi videotervehdyksessään omalla persoonallisella tavallaan näkemyksensä laajasta kuntatyön kentästä.
KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt kiittivät hienosta kuntatyöstä ja muistuttivat, että kehittämiseen tarvitaan kaikkia. Kuvassa Anna Kukka, Anne Sainila-Vaarno, Kristian Karrasch, Jukka Maarianvaara, ja Jouni Vattulainen.
Kangasala palkittiin kaikkiaan viidesti. Hymyjä ei tarvinnut houkutella yhteiskuvaa otettaessa coctail-tilaisuuden alkajaiksiksi.
Varkaudesta kannatti lähteä Kuntagaalaan, sillä palkittuja tekoja oli kolme.
Parasta gaalassa on nähdä kollegoja ympäri Suomen. Verkostoitumaan ehti ohjelman välissä tauolla ja päivän päätteeksi coctaileilla.
Kaikki palkitut
Katso kaikki palkitut kuvat
Tutustu tarkemmin Tekojen toriin sekä Kuntatyö2030-ohjelmaan
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho
