Aivotyön ergonomia -työpajoista keinoja kuormituksen hallintaan

Vahvistamme työyhteisöjen ergonomiaosaamista kokonaisvaltaisesti: Nostamme esille Aivotyön ergonomian merkitystä työssä jaksamisen ja työturvallisuuden näkökulmasta. Aivotyön ergonomian merkitys korostuu, koska painopiste on siirtynyt fyysisestä työstä tiedolla työskentelyksi.

Hoitajat tunnistavat työpäivän aikana aivotyön kuormittumista keskittymisvaikeuksina ja oman ajattelun kaventumisena, mikä voi näkyä päätöksenteon vaikeutena tai tunteiden säätelyn vaikeuksina. Kuormittuneena myös toisten ihmisten huomiointi vähenee, jolla on negatiivista vaikutusta yhteistyöhön.

Jos tilanteisiin ei päästä kunnolla tarttumaan, niin näitä kokemuksia, kuten työn hallinnan tunteen katoamista ja asiakastilanteisiin liittyviä haasteita, aletaan pitää ikään kuin työn luonteeseen kuuluvina ilmiönä.

Korona-aika on rajoittanut kokoontumisen mahdollisuuksia ja yhteinen keskustelu on vähentynyt huomattavasti ja tällä on vaikutusta siihen, että yksittäisen työntekijän kuormituksen kokemukset voivat jäädä työntekijän omaan tietoon ja kuormitus voi kasautua aiheuttaen stressiä ja univaikeuksia.

Halusimme tarjota työyhteisöille mahdollisuuden kokoontua yhteen jakamaan ajatuksia ja kokemuksia työstään, sekä saamaan tietoa aivotyön ergonomiasta. Halusimme vahvistaa esihenkilöiden ja työyhteisöjen kyvykkyyttä tunnistaa aivotyön kuormitustekijöitä ja löytää keinoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää. Näillä toimenpiteillä halusimme edistää työyhteisöjen vuorovaikutusta, sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja parantaa työ- ja asiakasturvallisuutta. Ergonomiavalmentaja ja työsuojeluvaltuutettu perehtyivät aivoterveyden edistämistä koskevaan tutkittuun tietoon Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen verkkomateriaalien avulla.

Valmistelimme Aivotyön ergonomia -työpajaan Powerpoint esityksen ja yhteisen keskustelun aiheet. Aivotyön ergonomia- työpajaan sisältyi johdantoa, jossa käsittelimme hoitotyön muuttunutta luonnetta ja tyypillisiä aivotyön kuormitustekijöitä. Kerroimme psykologisesta turvallisuudesta ja sen merkityksestä työyhteisön toimivuudelle. Toimimme työpajojen fasilitoijina.
Sovimme työpajojen ajankohdista Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla työskentelevien esihenkilöiden kanssa. Esihenkilöt mahdollistivat työyhteisönsä osallistumisen ja varasivat tilan työpajan toteuttamiselle. Työpajat kestivät 1,5 tuntia.

Työpajoissa pienryhmät pohtivat asioita, jotka innostavat työssä ja asioista, jotka kuormittavat aivoja, sekä pohtivat yhteisesti keinoja, joilla aivotyön kuormitusta saadaan vähennettyä. Keskustelua ohjattiin asioihin, joihin työyhteisöllä oli mahdollisuus vaikuttaa omassa työyhteisössään.

Työyhteisöt saivat vahvistusta kyvylleen tunnistaa olemassa olevia voimavarojaan ja onnistumisiaan. Esihenkilöitä ja työyhteisöjä tuettiin löytämään keinoja aivotyön kuormituksen hallintaan. Työyhteisölle laadittiin kooste yhteisestä keskustelusta ja kooste jäi työyhteisön käyttöön. Työyhteisöt pystyvät hyödyntämään koosteen tietoja esimerkiksi riskien arvioinneissa.

Työpajat toteutetaan Päijät-Soten omana toimintana ilman ulkopuolista rahoitusta. Toteuttajatahona ovat Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tiimiin kuuluvat ergonomiavalmentaja ja työsuojeluvaltuutetut.
Aivotyön ergonomia- työpaja on lisännyt työyhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta. Tilaisuuksissa on koettu olevan turvallinen ilmapiiri, jolloin hiljaisetkin työyhteisön jäsenet ovat uskaltaneet kertoa mielipiteitään. Avoin keskustelu on avartanut osallistujien omaa ajattelua. Voimavaratekijöistä keskusteleminen on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työyhteisöt ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan kehittämistoimenpiteitä ymmärtäen, että mahdolliset eteen tulevat epäonnistumiset kuuluivat osaksi oppimista ja normaaliin elämään.

Työyhteisöt ovat järjestäneet rauhallisia työskentelytiloja keskittymistä vaativille tehtäville. Raportointikäytäntöihin on sovittu uudistuneita käytäntöjä. Tiedonkulkua on tehostettu selkiyttämällä kirjallista viestintää, kuten ilmoitustaulun avulla ja asiakaskohtaisilla ohjeilla. Nämä toimenpiteet ovat helpottaneet uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja parantaneet asiakas- ja työturvallisuutta.

Työtehtävien ja tavoitteiden kohtuullisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Työyhteisöissä on alettu kiinnittämään enemmän huomiota työn suunnitteluun. Uudenlaista keskustelua on virinnyt työyhteisön jäsenten yksilöllisistä piirteistä ja erilaisista palautumisen tarpeista ja keinoista. Myös omiin rajoihin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota.


Pärjään yksinkin”- mentaliteetin riskit on tunnistettu ja sen myötä parityöskentelyä on alettu suosia enemmän. Vaativiin tilanteisiin on menty pareittain ja haasteellisista asiakastilanteista on keskusteltu yhdessä.

Työpäivän päätteeksi on alettu kiinnittämään enemmän huomiota niihin asioihin, jotka on saanut tehtyä ja vähennetty tietoisesti sitä tapaa, että ajatukset jäisivät pyörimään tekemättömiin asioihin.

Huomioimme, että työpajoissa esiin nostettuja asioita kuormitusta aiheuttavista tekijöistä ja kuormitusta vähentävistä keinoista pystyi hyödyntämään työympäristön riskien arvioinneissa.

Käytännön työssä toteutetuilla toimenpiteellä on vaikutusta työntekijöiden työkykyyn, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, sekä asiakasturvallisuuteen.

Jatkamme kehittämistyötä ja pyrimme mahdollistamaan niitä Ikääntyneiden ja kuntoutuksen toimialan lisäksi muillakin toimialoilla. Aivotyön ergonomia –työpajat.pdf

Toimialat

Teemat