Aktiivisen kuuntelun työskentelymenetelmä Akku

Työyhteisöissä esiintyvät erilaiset häiriötilanteet ovat esihenkilöille monesti haasteellisia selvitettäviä. Jotakin on "ilmassa", mutta siitä ei oikein saa kiinni. Työilmapiiri, yhteistyön sujuminen, tavoitteisiin pääseminen kärsii, mutta mihin ja miten tulisi puuttua?

Perinteisesti istutaan saman pöydän ääreen ja pyritään nostamaan kissa pöydälle. Tässä kohtaa törmätään siihen, että vain harva rohkenee kertoa oman näkemyksensä ja ongelman juurisyy jää edelleen pimentoon. Oli siis löydettävä keino, jolla työyhteisön erilaiset häiriötilanteet saataisiin esille, jotta niihin pystyttäisiin puuttumaan.

Kehittämistyö aloitettiin ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa. Kehittäjäkumppanina toimi tuolloin työsuojeluvaltuutettu Sami Haapakoski, sami.haapakoski@jhl.fi. Työyhteisöjen haasteelliset tilanteet nousevat esille ja selvittelyyn monin eri tavoin. Erityisen tuttuja tilanteet ovat työsuojeluvaltuutetuille, jotka työskentelevät esihenkilöiden ja työyhteisöjen tukena ja auttavat löytämään ratkaisuja erilaisiin työyhteisön häiriötilanteisiin.

Niinpä lähdimme työsuojeluvaltuutettukollegan kanssa pohtimaan sopivaa työkalua työyhteisöhäiriötilanteiden selvittämisen tueksi. Tärkeintä on aluksi päästä käsiksi juurisyihin monen eri näkökulman kautta. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on arvokasta tietoa asiasta, mutta se pitäisi saada esille. Jokaisella on myös tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Mallinsimme työkaluksi aktiivisen kuuntelun työskentelymenetelmän, jolle annoimme nimeksi Akku.

Työkalun idea on yksinkertainen: kahden "akuttajan" toimesta käydään jokaisen työyhteisön jäsenen kanssa henkilökohtainen keskustelu. Kyse ei ole haastattelusta, vaan jokaiselle annetaan mahdollisuus vapaasti kertoa oma näkemyksensä työyhteisön tilasta. Keskustelut ovat luottamuksellisia, mutta "akuttajien" tarkoituksena on löytää niistä häiriön mahdolliset juurisyyt sekä kehittämisen kohteet.

Henkilökohtaisten keskustelujen jälkeen työyhteisön kanssa käydään yhdessä keskeisimmät löydökset läpi ja käynnistetään kehittämistoimenpiteitä tilanteen normalisoimiseksi.

Työyhteisö päättää esihenkilön johdolla, mihin kehittämisen tarpeisiin tarttuu ja millä keinoilla etenee kohti tavoitteita. Toimintamallin mukainen työskentely edellyttää sitoutumista sekä johdolta, että työyhteisöltä.

Johdon (esihenkilö, palvelupäällikkö tms) kanssa käydään alustava keskustelu, jossa pohditaan Akku-mallin soveltuvuutta työyhteisön tarpeisiin ja samalla sitoutetaan prosessiin. Työyhteisölle kuvataan työskentelyn eteneminen työyhteisöinfossa ja jokaisen osallistuminen jatkotyöskentelyyn varmistetaan ennen henkilökohtaisten keskustelujen aloittamista. Lopputapaamisessa työyhteisön kanssa on myös johtoa mukana, joten yhteisin tavoitteisiin sitoudutaan työyhteisö- ja johtotasolla.

Akku-mallin ideoiminen, mallintaminen ja koekäyttö on tehty normaalin työajan puitteissa, joten esimerkiksi erityistä rahoituksen tarvetta ei ollut. Akku-malli on otettu työyhteisötukitoimien valikoimaan hyvinvointialueella. Työskentelymallilla vahvistetaan työhyvinvointia ja työyhteisön vuorovaikutusta:
* Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen.
*Opitaan ratkaisukeskeisyyttä ongelmissa vellomisen sijaan.
*Hallinnan tunne säilyy, ratkaisut eivät tule ulkoapäin vaan työyhteisön itsensä päättämänä ja sitoutuen toiminnan kehittämiseen.


Työmalli on edullinen toteuttaa ja kaiken kaikkiaan kustannustehokas. Korjaavat toimenpiteet pystytään suuntaamaan oikeaan tarpeeseen. Vältytään summittaiselta tukitoimien valinnalta, kun juurisyyt ja kehittämisen kohteet on saatu selville. Malli on nyt tällä hetkellä valmis ja käytössä, mutta varmasti jatkossa on mietittävä päivittämisen tarpeita muuttuvassa työelämässä.

Toimialat

Teemat