Heinolan vesipuhvelit luonnon monimuotoisuuden edistäjinä

"Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja hilliten ilmastonmuutosta ja edistäen siihen sopeutumista" (Ympäristöministeriö). Kaupunki haki Helmi -hankerahoitusta vuosille 2022-2025.

Hankerahoituksella tehtyjen alkukunnostuksien jälkeen luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi etsittiin ratkaisua, mikä on tasapainossa kaupungin strategian, talouden ja saatujen hyötyjen kanssa.

Osana hakemaamme hankekokonaisuutta käynnistettiin myös pilotti vesipuhveleiden hyödyntämiseksi lintuvesien hoidossa. Hanke vastasi konkreettisesti havaittuun kehityskohteeseen: perinteiset hoitomenetelmät vetisillä ja vaikeakulkuisilla alueilla ovat usein tehottomia tai mahdottomia toteuttaa. Tavoitteena oli pilotoida jotain uutta sellaisessa ympäristössä, joka vaatisi massiivista vuosittaista ihmisen tekemään työtä (mm. raivaaminen, niittäminen, niittojätteen kerääminen ja poisvieminen, puiden lahottaminen, ruovikon niitto ja poisvienti, allikoiminen). Pilottikesänä 2024 olimme ensimmäisiä, jotka vuokrasivat vesipuhveleita laiduntamaan oman tilansa ulkopuolelle Kangasalan Puulan Puhvelilta. Vesipuhvelit laidunsivat Isiäisen lintuvedellä, ja niiden vaikutusta alueen kasvillisuuteen ja monimuotoisuuteen tutkittiin Jenni Mattilan opinnäytetyössä "Vesipuhveli lintuveden hoitotyössä Suomessa, case Isiäinen" (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933866).

Konkreettisesti toimet vaativat tiiviin luottamuksellisen yhteistyön rakentamisen puhvelinomistajien kanssa, aidanrakennustyöhön perehtymisen sekä rakennustyön johtamisen maastossa, yhteistyön maanomistajan kanssa sekä tiedottamista paikallistasolla.

Vesipuhvelit ovat harvinainen näky suomalaisessa maisemassa ja toimivat vetovoimatekijänä maakuntamatkailulle. Vuonna 2025 vesipuhveleita laiduntaa Heinolan lisäksi Pieksämäellä, joten Heinola on toiminnallaan mahdollisesti toiminut muille kunnille mallina uudentyyppisestä luonnonhoidosta Suomessa. Heinolassa laiduntavat vesipuhvelit ovat lisänneet alueiden tunnettuutta ja houkutelleet vierailijoita tutustumaan sekä eläimiin että niiden laiduntamiin luonnonalueisiin. Tämän lisäksi Isiäisen lintuvesi on kokenut suuren muutoksen, kun rehevöityminen järvellä on saatu kuriin ja niin harvinaisimpien lintujen kuin onnistuneiden poikueiden toteutumista on saanut seurata lintutornista.

Hankkeet on haettu Kaupunkiympäristön metsät ja kehittäminen -tiimissä (nykyinen nimi), ja hankkeessa ovat toimineet aktiivisesti Saku Ovaskainen ja Mia Viitanen. Alun perin Helmi -hankeidea lähti liikkeelle johtotasolta, joka haki ensimmäistä Helmi-hanketta, minkä jälkeen projektipäälliköinä toimineet Ovaskainen ja Viitanen ovat voineet kehittää ja pilotoida monia asioita eteenpäin. Tulokset osoittivat, että vesipuhvelit ovat poikkeuksellisen tehokkaita raivaajia juuri niillä alueilla, joilla hoitotyö on ollut haasteellista. Ne syövät vähäravinteista karkearehua ja muokkaavat maisemaa tavalla, joka edistää monimuotoisen kasvillisuuden ja lintulajien elinympäristöjen säilymistä. Tämä innovatiivinen lähestymistapa yhdistää luonnonhoidon ja eläinten luonnollisen käyttäytymisen ekologisesti kestävällä tavalla.
Hanke tukee Heinolan kaupungin strategisia arvoja:
• Uudistuminen: Heinola on haastanut perinteiset luonnonhoidon menetelmät ja kokeillut rohkeasti uutta. Vesipuhvelien käyttö on esimerkki siitä, miten kaupunki katsoo tulevaan ja kehittää uusia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
• Tuloksellisuus: Hanke on laajentunut ja saanut näkyvyyttä myös muissa kunnissa, valtakunnallisesti (MTV3 uutiset) sekä ELY-keskuksien yhteistyössä.

Kun vesipuhvelien laiduntamiseen varatut alueet estävät rantojen kaavoittamisen ja avohakkuut, ne samalla turvaavat alueen kyvyn sitoa hiiltä. Ilman laidunnusta alueet saattaisivat pusikoitua, mikä vähentäisi hiilensidontaa, sillä tiheä pensaikko ei sido hiiltä yhtä tehokkaasti kuin kasvavat puut.

Vesipuhvelien laidunnus mahdollistaa myös jäljelle jäävien puiden järeytymisen, mikä lisää hiilensidontaa pitkällä aikavälillä. Samalla se ylläpitää elinympäristöjä, jotka tukevat monien lajien säilymistä ja vahvistavat ekosysteemien kestävyyttä. Tämä kokonaisuus tekee hankkeesta Heinolan hiilineutraaliustavoitteita tukevan.

Laidunnuksesta on sovitti seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tavoitteena on, että laidunnus voisi jatkua Heinolassa vielä tätäkin pidempään. Vesipuhvelit tukevat kaupungin yhteisöllisyyttä omalla tavallaan.


Esimerkiksi Heinolan Kirkonkylän kyläyhdistys on ollut aktiivisesti mukana puhvelihankkeessa, ja yhteistyö on molemminpuolista: kyläyhdistys edistää hanketta muun muassa painattamalla sen logoa myytäviin tuotteisiin, kun taas vesipuhvelit houkuttelevat alueelle vierailijoita ja lisäävät kiinnostusta paikallista toimintaa kohtaan. Erityisesti laidunnusalueen lähiasukkaiden keskuudessa Suomessa harvinaiset puhvelit ovat herättäneet ylpeyttä ja innostusta.

Heinolan vesipuhvelihanke on inspiroiva esimerkki siitä, miten paikallistasolla voidaan kehittää innovatiivisia ja aidosti vaikuttavia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Säästöjä syntyy, kun puhveleista korvataan nimellinen vuokra, mikä kattaa kaiken luonnonhoitotyön, mikä muuten jäisi ihmisille tehtäväksi. Tämän lisäksi uskotaan, että puhvelit tuovat matkailun kautta tunnettuutta sekä rahaa alueelle tulevina vuosina huomattavasti vuosittaisia kustannuksia enemmän. Luontoteko monimuotoisuuden puolesta.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat