Hyvinvointia yhteisöohjautuvuudesta varhaiskasvatuksessa

Tavoitteena oli:

1. Varhaiskasvatuksen henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaminen yhteisöllisiä ja vertaispohjaisia toimintatapoja tutkimalla
- Suljetun ryhmän todellisuus johtaa yksintyöskentelyyn ja ylikuormitukseen
- Vertaispohjaisen yhteistyön hyvien käytäntöjen kehittäminen

2. Hyvinvointia edistävien toimintatapojen levittäminen

Toimintakulttuurin muutoksen tavoite oli omaan työhön vaikuttamisen kokemusten vahvistuminen yhteisöohjautuvia käytänteitä hyödyntämällä. Omaan työhön vaikuttamisen koetaan vaikuttavan motivaatioon, sitoutumiseen ja sitä kautta vahvasti osallisuuteen ja hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa omaan työhön vaikuttamisen kokemukset ovat olleet työhyvinvointikyselyissä kriteereistä matalimmat.

Meillä oli takana 1,5 vuoden OKM rahoittama yhteisöohjautuvuushanke, jotka jatkettiin hyvinvoinnin näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimaa haluttiin edistää jokaisen työntekijän osaamista hyödyntämällä ja osallisuuden kokemuksilla. Sairaspoissaoloihin pyrittiin vaikuttamaan tarkoituksenmukaisella ja joustavammalla työnjaolla.
Kaikissa yksiköissä järjestettiin keväällä 2024 kehittämispäivät, niissä käsiteltiin kyseisen yhteisön toiminta- ja johtamiskulttuuria sekä yhteisöohjautuvia käytänteitä mm. toiminnallisen tiimiharjoitteen avulla. Taustalla oli järjestetty yhteisöohjautuvuuskoulutuksia, kuten verkkokurssi koko henkilöstölle ja kehittämispajoja.

Omaan työhön vaikuttamista vahvistettiin parvimallin, neuvonpitoprosessien ja tarkoituksenmukaisemman (osaaminen ja voimavarat ennen nimikkeitä) työnjaon avulla

Olimme mukana KEVAN osa rahoittamassa hankkeessa 1.1.-30.6.2024. Hankkeessa oli tutkimusmatkalla koko kunnallisen varhaiskasvatuksen henkilöstö mukaan lukien johto ja hallinto.

Hankimme ulkopuolista yhteisöohjautuvuuden asiantuntijatukea Ajatusvirran Perttu Salovaaralta. Kehittämistyötä koordinoi ja prosessia johti projektipäällikkö Suvi Lindberg.

Toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittäminen toteutettiin kunkin yksikön tarpeista ja niihin vastaamiseksi yhteistyössä kyseisen henkilöstön ja päiväkodin johtajan kanssa. Pystyimme vaikuttamaan sairauspoissaoloihin omaan työhön vaikuttamisen myötä. Lisäksi työnjakoa on uusittu osaamisen ja voimavarojen pohjalta. Tiimityötä tehdään kolmen jakamalla 6-9 kasvattajan työtä, kuten esimerkiksi työvuoroja porrastamalla. Yksin työskentelyn kokemukset ovat vähentyneet. Olemme siirtyneet yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen.

Keskustelu- ja päätöksentekorakenteita on muokattu niin, että nimikkeiden sijaan asioiden käsittelyyn osallistuu kyseiseen asiaan tarkoituksenmukaisimmat henkilöt. Keskustelurakenteita on kevennetty niin, että työnkuormitus esimerkiksi keskipäivällä kevenee ja lasten tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Olemme onnistuneet erottamaan paremmin tiedotettavat asiat vuorovaikutusta vaativista asioista. Hyödynnämme parvimallia ja neuvonpitoprosessia hyvin mm. varhaiskasvatuksen digi-parvet.

Keväällä tekemämme pulssi-työhyvinvointikyselyn tulokset kertovat omaan työhön vaikuttamisen kokemusten kasvamisesta.

Yhteisöohjautuva toiminta- ja johtamiskulttuuri on juurtumassa osaksi organisaation arkea. https://issuu.com/jarvenpaankaupunki/docs/varhaiskasvatuksen_yhteiso_ohjautuvuus-matalareso-a
https://www.jarvenpaa.fi/opetus-ja-kasvatus/kehittaminen-ja-hanketyo/varhaiskasvatuksen-yhteisoohjautuvuus-hanke

Toimialat

Toiminnot

Teemat