Kehrytoiminta - henkilöstö työnsä kehittäjänä vanhuspalveluissa

Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma on Kuopion kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2009 – 2030. Keskeisiä teemoja siinä ovat asiakaslähtöisyys, terveyden edistäminen ja moniammatillinen työ sekä osaamisen johtaminen.

Tavoitteena on, että ikäihminen säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä ja saa tarvittaessa hoidon ja tuen oikea-aikaisesti niin, että kaikki toimet tukevat hänen itsenäistä selviytymistään kotona.

Kotihoidossa onnistunut ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen ja kotona asumisen tukeminen edellyttävät henkilöstöltä monipuolisia ennaltaehkäiseviä toimia, varhaisen mukaantulon ja uusiutuvien hoitokäytänteiden vahvaa osaamista.

Henkilöstölle järjestettiin varhaisen mukaantulon ja ikäihmisen kuntoutumisen tukemisen koulutusta. Haasteena kuitenkin oli, kuinka yhtenäistää hyvät käytännöt kotihoidon laajalla kentällä. Miten jatkuvasti uusiutuvaa, hoitotyön ammatillista tieto- taitoa sen eri osa-alueilta kootaan ja jalkautetaan systemaattisesti? Miten henkilöstö voisi itse olla kehittämistyössä mukana? Vuonna 2011 kotihoidon päällikön toimesta määriteltiin kotihoitoon Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmaan pohjautuvat terveyden edistämisen ja hoitotyön sisällön 10 kehittämisaluetta:
1. Muistisairaanhoito kotihoidossa
2. Kotisaattohoito
3. Toimintakyvyn edistäminen
4. Diabetespotilaan hoito
5. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja terveyden edistäminen
6. Hyvinvointiteknologia
7. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoito
8. Ravitsemus
9. Kirjaaminen
10. Perehdytys ja osaaminen

Aihealueille koottiin kehittämisryhmät, ns. ”kehryt” kotihoidon tiimeistä sekä kotiutusyksiköstä ja palveluohjauksesta. Ryhmissä on 10 - 20 vapaaehtoista jäsentä. Ryhmien vetäjiksi valittiin niiden aktiivisimmat osallistujat. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti 1-2 kk välein. Ohjausryhmä, joka kokoontuu 1-2 kertaa puolivuosittain, muodostettiin ryhmien vetäjistä ja vanhuspalvelujen yhdestä esimiehestä.

Kehittämisryhmien tavoitteiksi määriteltiin:
- Osallistaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja sen sisältöä.
- Koota ja jakaa uusinta tietoa ryhmän aiheeseen liittyen.
- Koota yhteen hyviä ikäihmisen toimintakykyä ja terveyttä edistävistä toimintoja ja hoitokäytänteitä ja siirtää niitä käytäntöön.
- Edistää ja viedä käytäntöön edustamansa ryhmän asiantuntijuutta ja osaamista.
- Tuottaa ja arvioida ryhmän aiheeseen liittyviä osaamistarpeita ja kuvata ne.
- Tuoda käytäntöön uusia toimintatapoja ja ratkaisuja. Arvokkaana pidetään oman työn kehittämistä, jota johto tukee ja kannustaa. Myös kehittämisryhmien vetäjät ovat olleet innostuneita ja aktiivisia.

Kotihoidon henkilöstön osaaminen on kehittynyt, ja sen myötä palvelujen laatu on parantunut. Myös työajan kohdentaminen asiakastyöhön on tehostunut.

Kehittämisryhmien oheen on syntynyt lisäksi uusia, työtä tukevia verkostoja, esim. toimintakykyä edistävän kehittämisryhmän ”sivutuotteena” koulutettu ergonomia -yhteyshenkilöverkosto. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien myötä alkoi kehittyä asukasraatitoiminta.

Helmikuussa 2014 ryhmät saivat valmiiksi alueensa osaamistasokuvaukset, jotka on siirretty Kunta Hr -järjestelmään kotihoidon osaamiskartan ja kehityskeskustelujen pohjaksi. Ryhmät ovat koonneet ja päivittävät kaupungin intranetissä toimivaa kaikille yhteistä tietopankkia.

Kehrytoiminta on vakiintunut osaksi koko henkilöstön osaamisen kehittymistä ja kotihoidon laadun yhtenäistämistä. Toiminta tukee Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman tavoitteiden toteutumista.

Nykyisin jokaiselle ryhmälle on valittu ns. oma kuukausi, jolloin he erityisesti järjestävät tietoiskuja ja koulutuksia koko henkilöstölle. Koulutukset tapahtuvat pieniä tilavuokria lukuun ottamatta 0 euron budjetilla. Osallistuminen ja palaute niistä on ollut erittäin hyvää, mikä osaltaan innostaa ryhmäläisiä toiminnan jatkamiseen.

Ryhmissä toimii edelleen niitä, jotka olivat jo alussa mukana. Osa jäsenistä on vaihtunut, esim. henkilöstön liikkuvuudesta ja luonnollisesta vaihtumisesta johtuen. Myöhemmin myös vanhusten asumispalveluiden henkilöstöä on tullut ryhmiin mukaan.

Kokemusten mukaan esimiehen taustatukea tarvitaan tähän itseohjautuvaan toimintaan lähinnä silloin, kun ryhmän vetäjät vaihtuvat. Myös ohjausryhmän toiminnassa esimiehen mukanaolo on koettu osallistujien taholta hyvänä.

Toimialat

Toiminnot

Teemat