Korvaavan työn toimintamalli

Oulun kaupungissa on otettu käyttöön korvaavan työn toimintamalli. Pohjana oli halu vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Malli on ollut käytössä 1.4.2014 alkaen. Toimialueet raportoivat korvaavan työn toteutumisesta.
Pääsopijajärjestöjen kanssa käytiin asia läpi ja pidettiin neuvottelut. Asia järjestyi varsin sujuvasti. Asia eteni yhteistoimintaelimistön kautta kaupunginhallituksen päätökseksi.

Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä vakiintunutta työtään, mutta kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti jotakin muuta työtä. Korvaava työ ei voi olla ristiriidassa työntekijän osaamisen kanssa. Korvaava työ voi toimia myös mahdollisuutena tutustua toisenlaisiin työtehtäviin.

Korvaavan työn käytännöstä on etua sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle. Työntekijä voi oppia korvaavasta työstä uusia taitoja ja toimintatapoja. Korvaavan työn tekeminen myös madaltaa työntekijän kynnystä palata sairauspoissaolon jälkeen työhön, kun poissaolo lyhenee. Korvaavasta työstä työntekijä saa varsinaisesta työstä saamaansa palkkaa. Sairauspoissaolokustannukset vähenevät ja työntekijän työpanos on käytettävissä.

Korvaavan työn tekemiseen tarvitaan lääkärinlausunto työterveyshuollosta. Mikäli työntekijä on saanut sairauspoissaolotodistuksen muualta, työntekijä ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin.

Työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa ja arvioi, onko työntekijällä työkykyä jäljellä siinä määrin, että korvaavan työn tekeminen on mahdollista työntekijän paranemista vaarantamatta. Työterveyslääkäri määrittelee korvaavan työn ajanjakson pituuden. Työterveyslääkärin käytettävissä on toimialueiden laatimat, suuntaa antavat yhteenvedot korvaavan työn tehtävistä.

Jos korvaavan työn tekeminen on mahdollista, kirjoittaa työterveyslääkäri A-todistuksen, jossa sairauspoissaolon aika on määritelty. Todistukseen liittyy lausunto työntekijän työkyvystä korvaavaan työhön.

Työntekijä keskustelee esimiehen kanssa korvaavasta työstä ja työajasta. Mikäli korvaavaan työhön on mahdollisuus käydyn keskustelun pohjalta, työntekijä hakee esimiehen hyväksynnän korvaavaan työhön. Jos korvaava työ ei ole mahdollinen, tulee kyseeseen sairauspoissaolo.

Esimerkkejä korvaavasta työstä:
- Vanhuspalveluissa on esimerkiksi lähihoitaja korvaavassa työssä järjestänyt työpaikan arkiston.
- Oulun Tietotekniikassa korvaavana työnä mm. kirjallisia töitä, kuten ohjeiden päivittämistä, puhelimien etäasennuksia, asiakkaiden tavoittamista ja ajanvarauksista sopimista.
- Kaupunginsairaalassa hoitotyössä on järjestetty avustavaa työtä, ei mitoitukseen laskettavaa.
- Sivistys- ja kulttuuripalveluissa eräässä työpisteessä korvaavan työn tekijä keskittyi toimistoluontoisiin tehtäviin ja vapautti muiden resurssia asiakaspalveluun.
- Tikkejä vaatinut haava ei estänyt työtä päiväkodissa, kun työstä jätettiin pois kaikki veteen liittyvät tehtävät.
- Tulkkipalvelussa yksi tulkki on tehnyt korvaavaa työtä -> puhelintulkkaustyö

Kokemuksia korvaavasta työstä ympäristön ylläpitopalveluiden ulkoliikunta-alueiden hoidossa:
- Työntekijä 1.: Olkapään vamma on aiheuttanut toistuvia poissaoloja. Korvaavaa työtä on löytynyt; työhön perehdyttämistä sekä oman työn kokeilua kevennettynä.
- Työntekijä 2. Työtapaturmasta johtuva vamma oikean käden peukalon seudulla. Viikko sairauslomaa ja käsi lastoitettiin. Tuli korvaavaan työhön sijaisen perehdyttämiseen. Myöhemmin osallistunut autoapumiehen työtehtävään siten, että käden toipumista ei vaarannettu. Vuonna 2014 (1.4. - 31.12.) korvaavien työpäivien määrä oli 1363 päivää ja vuonna 2015 korvaavia työpäiviä oli 3162.

Toimialueet asettavat itse omat tavoitteensa korvaavaan työhön. Koko kaupungin tavoitteena on saada keskimäärin 5% sairauspoissaoloista korvaavaan työhön. Toimialueiden tulokset esitellään kaupungin intranetissa.

Toimialat

Teemat