Lisäresurssilla liikunnanohjausta - kohderyhmänä erityisesti vähän liikkuvat

Järvenpään kaupunki palkitsee vuosittain työyhteisöjä Innovaatio- ja ideapalkinnoilla hyvistä työelämän kehittämishankkeista. Vuonna 2019 yksi Inno- ja ideapalkinnon saajista oli liikunnanohjaajat kehittämishankkeella ”Liikunnanohjauspalvelujen lisäresurssi".

Uinninvalvontaan saadun 1 henkilötyövuoden lisäresurssin myötä kaupungin liikunnanohjaajilla (8 hlöä) on ollut mahdollisuus tuottaa uudenlaista matalan kynnyksen liikuntatoimintaa asukkaille.

Järvenpään Terveysliikuntaohjelman 2018–2020 mukaan kaikilla järvenpääläisillä tulee olla mahdollisuus liikkua ja harrastaa oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikunnan palveluiden tulee olla monipuolisia ja ympäristön tulee olla motivoiva myös omaehtoiseen liikkumiseen. Tämä on lähtökohta myös ”Hyvää elämää Järvenpäässä” kaupungin tulevaisuuskuvalle.

Liikuntapalvelut ja terveyden edistämisen palvelut (terveydenhuolto) tavoittavat yhdessä laajemmin asukkaita ja erityisesti niitä, jotka liikkuvat liian vähän. Järvenpäässä asukkaita ohjataan liikuntaneuvontaan suoraan lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolta. Liikuntaneuvontaan ohjausta on kehitetty alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa toimivan palveluketjun takaamiseksi. Myös asukkaita on osallistettu liikuntaneuvonnan ja uudenlaisten matalan kynnyksen liikuntapalveluiden kehittämiseen eri kohderyhmille. Liikunnanohjaajat ovat toteuttaneet kyseiset palvelut lisäresurssin vapauttaman työajan mahdollistamana.
Liikunnanohjaajat ovat tuottaneet matalan kynnyksen liikuntatoimintaa asukkaille. Kaupunkilaisille on tarjottu liikuntaneuvontaa ja tukea liikunnan aloittamiseen, elintapaohjausta, liikuntaohjausta kutsuntojen yhteydessä ja erilaisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia varsinkin niille järvenpääläisille, jotka liikkuvat liian vähän oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta. Toiminta on kehitetty yhteistyössä terveyden edistämisen palvelujen kanssa. Toiminnalla pyritään lisäämään vähän liikkuvien henkilöiden liikkumista, joka on yksi Terveysliikuntaohjelman 2018–2020 päätavoitteista.

Liikunnanohjaajat ovat jalkautuneet kaupunkilaisten joukkoon eri ympäristöissä, kuten sosiaali- ja terveyskeskus JUSTissa, Myllytien toimintakeskuksessa, Ohjaamossa, kirjastossa Silkkiuikun leikkipuistossa, Rampakan kuntoportaissa ja erityisasumisen palveluyksikössä Tammistokodissa. Tulevana kesänä nuorten höntsäliikuntaa järjestetään Rantapuiston toimintapuistossa ja uimahallin takapihan lähiliikuntapaikalla.

Liikuntaneuvontaan eri kohteissa voi tulla walk-in tyyppisesti ilman ajanvarausta. Liikunnanohjaaja antaa neuvoja ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja tarjoaa eri vaihtoehtoja liikunnan matalan kynnyksen palveluista tai muista Järvenpään liikuntamahdollisuuksista. Liikuntaneuvontaan voi myös saada liikuntareseptin suoraan lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolta.

Liikunnan elintaparyhmät järjestetään sosiaali- ja terveyskeskus JUSTissa ja ohjaajina toimivat liikunnanohjaaja ja sairaanhoitaja. Vaikuttavan elintapaohjauksen ryhmiä ovat: Apua unettomuuteen ja PPP – pieni päätös päivässä -painonhallintaryhmä. Näihin ohjaus tapahtuu ensisijaisesti suoraan lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolta, mutta nykyään asukas voi ilmoittautua suoraan ryhmään liikuntapalveluihin, jos täyttää ryhmään vaadittavat kriteerit. Liikunnan elintaparyhmissä on tarkoitus tehdä elämäntapamuutos, joka tukee terveyttä ja hyvinvointia. Tutkitusti elintapasairauksien yksi vaikuttavimmista lääkkeistä on liikunta ja näiden ryhmien avulla voidaan esimerkiksi välttää unilääkkeiden käyttö tai 2. tyypin diabetes.

Varusmiespalveluksen kutsuntojen yhteydessä terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta vähän liikkuvat ohjataan liikuntaneuvonnan vastaanotolle. Kyseiselle kohderyhmälle on perustettu Inttikuntoon -kurssi, jolla pyritään nostamaan peruskuntoa ja näin lisäämään mahdollisuuksia varusmiespalvelukseen osallistumiseen ja sen suorittamiseen.

Liiku4Fun-hankkeesta saatiin juurrutettua aikuisten uimakouluryhmät lisäresurssin aikatauluun ja ne aloitettiin liikunnanohjaajan ohjaamina tammikuussa 2018. Liiku4Fun-hanke on kaupungin hanke maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla ja aikuisten uimakoulu oli osa hankkeen palveluita. Aikuisten uimakouluista on kaksi alkeistasoa ja ne ovat tarkoitettu maahanmuuttajille sekä kantaväestölle. Yhdessä liikkuminen on yksi kotouttamisen keinoista. Lisäksi liikunnanohjaajat ovat olleet mukana toteuttamassa yhteistyöryhmiä mm. nuorisotyön ja sosiaalisen kuntoutuksen kanssa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaiden vesivoimisteluun saatiin aloitettua yhteistyö fysioterapian kanssa vuoden 2018 aikana. Fysioterapeutti voi jatkossa ohjata vesikuntoutusta tarvitsevan asiakkaan suoraan liikuntapalveluiden tuki- ja liikuntaelinsairaiden vesivoimisteluun, josta liikunnanohjaaja varaa valmiiksi paikkoja kuntoutuksen asiakkaille. Yhteistyöllä tuetaan järvenpääläisten terveyttä ja ennaltaehkäistään pitkäaikaissairauksia tai muita heikkenevään toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä
Lisäresurssin tuomista palveluista ovat hyötyneet kaikenikäiset kaupunkilaiset ja painotus on ollut varsinkin terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta vähemmän liikkuvat järvenpääläiset. Liikunnanohjaajat ovat osallistuneet kaupungin sisäisten palveluiden toimintaan, mutta myös yhteistyöhön eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Liikunnanohjaaja tavoittaa asukkaita eri toiminnoissa Myllytien toimintakeskuksella mm. Nivelpiiri, Ystäväpiiri ja AVH-kerho. Toiminnalla on tavoitettu niitä asukkaita, joita ei tavoiteta liikuntapaikoilla.

Vuoden 2018 aikana pelkästään lisäresurssin eri palveluissa ja toiminnoissa oli 3000 käyntiä, eli n. 60 asiakaskäyntiä viikossa. Kaikki tämä on voitu tehdä lisäresurssin ansiosta ja silti ei ole unohdettu jo liikkuvia asukkaita. Samalla on voitu tuottaa liikunnan palveluita ja kehittää niitä.

Liikunnanohjaajat ovat lisäresurssin mahdollistamana päässeet vaikuttamaan työhönsä ja sen vaikuttavuuteen uudella tasolla. Tämä on lisännyt työaikaa kehittämiseen ja vastuuta, joka on tuonut itseohjautuvan toimintamallin tiimiimme. Rohkeus kokeilla ja toteuttaa on kasvanut entisestään ja lisäresurssi on tuonut liikunnanohjaajien tehtävänkuvaan monipuolisuutta liikunnan laajan ammatin osalta. Liikunnanohjauspalveluiden asiakaskontaktien työtunnit nousivat lisäresurssin ansiosta 1043,5 tuntia.

Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä terveydenhuollon menoihin sekä työn tuottavuuden menetyksiin (UKK –Instituutti, 2018). Liikkumattomuudesta aiheutuvat terveydelliset kustannukset ovat merkittäviä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta kertoo, että keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35-vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin verrattuna. Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4 – 2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30-60 miljoonaa euroa vuodessa.
UKK- Instituutin selvityksen (2018) mukaan liikkumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia on mahdollista hillitä kohdentamalla toimenpiteitä riskiryhmille kohdennettuun ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Liikunnanohjauspalveluiden lisäresurssin kustannukset ovat selkeästi korkeammat kuin tulot. Kaupungin palveluissa päätehtävänä ei ole tuottaa tulosta rahassa, vaan tarjota palveluita monipuolisesti ja kustannustehokkaasti Kuntalain (410/2015) ja liikunnan tapauksessa erityisesti Liikuntalain (390/2015) mukaisesti.

Liikunnan määrällä on suorat vaikutukset asukkaan hyvinvointiin ja terveyteen. Liikkumattomuus aiheuttaa pitkäaikaissairauksia kuten diabetes ja valtimosairaudet. Lisäksi liikkumattomuus vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimiin aiheuttaen niska- ja alaselkäkipuja. Lapsilla ja nuorilla liikkumattomuus voi vaikuttaa haitallisesti itsetuntoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Liikuntapalveluiden lisäresurssin tuoma lisä on tärkeä vaikuttavuustekijä asukkaan terveyteen ja hyvinvointiin, joka taas vaikuttaa säästöihin kunnan terveyspalveluissa. Toimivat terveys- ja liikuntapalvelut ovat merkittävä vetovoimatekijä asuinkuntaa valittaessa. Säästöjen mittaaminen on hankalaa, mutta kehitämme tapoja mitata liikunnan tuottamia säästöjä terveyspalveluissa. Esimerkiksi yksi tapa olisi mitata usein terveyspalveluihin hakeutuvien asukkaiden määrää ennen liikuntaneuvontaa ja sen jälkeen.

Lisäresurssin osuus lisää merkittävästi matalan kynnyksen liikuntapalveluita ja antaa mahdollisuuden poikkihallinnolliselle yhteistyölle muiden palvelualueiden ja terveydenhuollon kanssa. Lisäresurssin lisäpalvelulla tavoitetaan enemmän niitä henkilöitä, jotka eivät liiku ja se onkin yksi Järvenpään kaupungin Terveysliikuntaohjelman 2018–2020 päätavoitteista.

Liikunnanohjauspalveluiden lisäresurssi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla tapahtuu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa ja on hyödynnettävissä myös muilla palvelualueilla kuten varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa.

Seuraavaksi pyritään aloittamaan yhteistyö neuvolapalvelujen kanssa liikuntaneuvonnalla, koska sieltä kaikki liikunta ja liikunnalliset elämäntavat lähtevät: raskaana olevan äidin liikkumisesta koko perheen liikkumistottumuksiin.

Toimialat

Teemat