Lukemisvalmiuksien harjaannuttaminen päiväkodeissa Lukiva-kerhossa

Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut käytössä Niilo Mäki -instituutissa (2011) kehitetty lukemisvalmiuksien LUKIVA-arviointimenetelmä 4–5 -vuotiaille lapsille vuoden 2013 alusta alkaen. Arviointimenetelmä toimii ennakoivasti riskikartoituksena ja menetelmän avulla pyritään tunnistamaan lapset, joilla on suurin tuen tarve ja todennäköisyys luki-vaikeusriskin osalta. Tätä riskiä kuvataan arviointimenetelmässä indeksilukemalla ja riskiryhmään kuuluville lapsille suositellaan luki-valmiustaitojen harjoittelua.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tekevät Lukiva-testin kaikille varhaiskasvatuksen piirissä (päiväkodit ja perhepäivähoito) oleville 4-vuotiaille lapsille. Lukiva-testiin kuuluu vanhemmille osoitettu kyselylomake, jonka avulla kartoitetaan lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä erityisiä vaikeuksia lapsen lähisuvussa; noin puolella luki-vaikeus on perinnöllistä. Lukiva-arviointimenetelmän avulla saadaan selville, olisiko luki-valmiuksia hyvä vahvistaa ennen koulun alkamista. Tieto testin tuloksesta menee lapsen ryhmään ja vanhemmille sekä vanhempien kautta neuvolaan 4- vuotistarkastuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja voi tehdä testin kotihoidossa oleville lapsille 4-vuotisneuvolakäynnillä. Lukiva-arvio uusitaan 5-vuotiaana niille lapsille, joilla on kohonnut todennäköisyys luki-riskiin. Seuraavan kerran luki-valmiuksia kartoitetaan esiopetuksen alkaessa (Taidot esiin – Lapsen oppimisvalmiuksien kartoitus).
Tutkimusten mukaan suomalaislapsia olisi tehokkainta harjaannuttaa 1-3 vuotta ennen varsinaisen lukemaan oppimisen alkamista (Silvèn ym. 2007). Luki-valmiustaitojen harjoittelu varhaiskasvatuksessa ei ole aina ollut systemaattista suosituksesta huolimatta. Tästä johtuen varhaiskasvatuksen erityisopettajat kehittivät harjaannuttamismateriaalin, jota kasvattajat käyttävät päiväkodissa säännöllisesti pidettävässä Lukiva-kerhossa.

Lukiva -harjaannuttamismateriaalin avulla pyritään lisäämään myös vanhempien osallisuutta luki-valmiuksien harjaannuttamiseen. Tavoitteena on vanhempien ja varhaiskasvattajien tietoisuuden lisääminen lukemistaidon kehittymisestä sekä lukemisen kulttuurin edistämisen tärkeydestä. Oikea-aikainen tuki lisää lapsen osallisuutta ja hyvinvointia sekä vahvistaa itsetuntoa. Nämä asiat ennaltaehkäisevät kasautuvia oppimisvaikeuksia sekä syrjäytymistä. Varhaiskasvatusikäisen lapsen vanhemman tietoisuus ja myöhemmin lapsen oma ymmärrys luki-vaikeudesta ja sen harjaannuttamisen tärkeydestä vaikuttaa yksilön oppimiseen. Pidemmällä tähtäimellä oikea-aikainen tuki lisää tasa-arvoa koulutuspolkuun ja elämän hallintaan
Varhaiskasvatuksen erityisopettajat havaitsivat, että luki-valmiustaitojen harjoittelu varhaiskasvatuksessa ei ole aina systemaattista suosituksesta huolimatta, vaikka ideoita lukemisen valmiuksia vahvistavista peleistä ja leikeistä on annettu sekä lapsen ryhmään, että kotiin. Tästä syystä he kehittivät harjaannuttamismateriaalin, jota kasvattajat käyttävät varhaiskasvatuksessa säännöllisesti pidettävässä Lukiva-kerhossa. Lukiva-kerhomateriaaliin sisältyy tietopaketti luki-valmiuksista ja niiden kehittymisestä sekä harjaannuttamisesta. Lukiva-kerhossa käytetään varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokoamia materiaaleja, joissa on hyödynnetty Järvenpään kaupungin puheterapeuteilta saatuja harjoitteita.
Kerhomuotoisen harjaannuttamisen tavoitteena on toteuttaa koko varhaiskasvatuksessa tasavertaista ja tehokasta luki-valmiuksien harjaannuttamista kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä.

• harjaannuttamisesta suositellaan tehtävän 10-15 kerran jakso
• interventiota toteutetaan 1-2 kertaa viikossa ja 15-25 min kerrallaan.
• Lukiva-kerhon harjoitukset on suunniteltu 4-5-vuotiaille lapsille
• harjoitukset ovat toiminnallisia ja strukturoituja
• leikinomaisuus ja monikanavaisuus ovat merkityksellisiä harjoittelussa ja oppimisprosessissa
• jaksottainen tai kuuriluonteinen harjoittelu on tehokkainta.
Tällä hetkellä, kun Lukiva-interventiota on toteutettu vuoden verran, näyttäisi siltä, että interventio on ollut hyödyllinen: Kasvattajien ja lasten vanhempien tietoisuus ja kiinnostus luki-valmiuksien harjaannuttamiseen on lisääntynyt. Kasvattajat ovat kertoneet, että Lukiva-materiaali jäsentää oman työn tekemistä, myös niissä ryhmissä, joissa ei tällä hetkellä pidetä Lukiva-kerhoa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat ryhmäkäynneillään havainneet, että tämä näkyy myös siten, että ryhmien seinillä on aiempaa enemmän esillä muun muassa kirjaimia ja numeroita ja Lukiva-pelit ovat jokapäiväisessä käytössä.

Lukiva-kerho on tarkoitus juurruttaa pysyväksi käytännöksi Järvenpään varhaiskasvatukseen. Kerhomateriaalia muokataan lasten tarpeista ja henkilökunnan palautteesta käsin. Interventiojakson jälkeen on tarkoitus tehdä uusintatestaus lapsille, jotka ovat olleet Lukiva-kerhossa. Tällöin saamme luotettavasti selville intervention vaikuttavuuden.

Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden henkilöstö hyötyvät uudesta interventiosta ja siihen liittyvästä materiaalista. Kasvattajien tietoisuus ja sitä kautta työmotivaatio lisääntyy. Valmiiksi suunniteltu ja tuotettu materiaali helpottaa kasvattajien työtä. Lasten vanhempien tietoisuus ja kiinnostus luki-valmiuksien harjaannuttamiseen on lisääntynyt. Tämä on lisännyt yhtenäisiä käytäntöjä lapsen vanhempien ja varhaiskasvatuksen välillä. Esimerkiksi vanhemmat ovat pyytäneet kotiin Lukiva-kerhossa käytettäviä materiaaleja ja ottaneet käyttöön myös muita oppimispelejä, mm. Eka-peli, Molla-ABC, Alias.

Järvenpään neuvolan terveydenhoitajat ja puheterapeutit ovat tietoisia menetelmän käyttämisestä. Lukiva-tuloksia hyödynnetään verkoston yhteistyössä, mm. neuvolassa, Lastenneuvolatyöryhmässä sekä puheterapeuttien kanssa. Puheterapeutit toivovat tiedon Lukiva-testin tuloksesta puheterapia-arvioon menevistä lapsista. Puheterapeutit voivat myös suositella yhdeksi tukitoimeksi varhaiskasvatuksessa toimivaa Lukiva-kerhoa, mikäli lapsella on selvästi nimeämiseen liittyvää vaikeutta tai luki-riskiä.

Lukemisen valmiuksien harjoittelulla ehkäistään tai lievennetään kouluikäisten lukemisen pulmia. Sujuvan lukutaidon oppiminen on merkityksellistä, koska myöhempi oppiminen rakentuu pitkälti luku- ja kirjoitustaidon varaan. Riittävän varhain aloitetut tukitoimet vähentävät lasten tutkimustarvetta (esim. puheterapeutin arviot) ja suurempia tukitoimia myöhemmin.

Yhteystiedot: varhaiskasvatuksen erityisopettajat Miia Kolehmainen, puh. 040 315 3896, Tiina Linne, puh. 040 315 2463, Marjut Parkkima, puh. 040 315 3035.

Toimialat

Toiminnot

Teemat