Maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien laillistamista edistävät palkalliset harjoittelut

Helsingin sosiaali-, terveys ja pelastustoimialalla on kaksi erilaista sisääntuloväylää ulkomailla tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille, joista toinen on

Maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien laillistusta edistävät palkalliset harjoittelut

Suomessa sotealan työvoimapulaa on helpotettu useiden vuosien ajan rekrytoimalla hoitohenkilöstöä ulkomailta. Eu-/ Eta-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille ei kuitenkaan ole pysyvää laillistamisväylää Suomessa, vaan opintoja on mahdollista suorittaa parin vuoden välein vaihtuvissa hankkeissa.

Maahan jo muuttaneet ulkomailla tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat ovat hakeutuneet laillistamiseen tähtääviin hankeopintoihin ammattikorkeakouluun omatoimisesti.
Opinnoissa ei suoriteta tutkintoa, joten aiempaa tutkintoaan täydentävällä ei ole samaa mahdollisuutta saada opintososiaalisia etuja, kuin tutkintoa suorittavilla. Samasta syystä harjoitteluista ei makseta harjoittelupaikan tarjoajalle valtion korvausta.

Opintoihin liittyy aina tietty määrä harjoittelua, jonka aikana pätevöityvällä ei ole lainkaan toimeentuloa, ellei hän työskentele täyttä työaikaa edellyttävän harjoittelun ohessa.

Harjoittelujen suorittamiseen palkallisesti liittyy kuitenkin haasteita. Ilman ammattioikeuksia harjoittelua ei voi tehdä sairaanhoitajan sijaisuudessa, eikä tutkintoaan täydentävällä ole samoja oikeuksia toimia tilapäisesti sairaanhoitajan tehtävissä, kuin tutkintoa suorittavilla.

Laillistamiseen tähtäävien opintojen lisäksi ratkaisuja kaipaa myös se, että Suomessa sairaanhoitajan tutkinnon englannin kielellä suorittaneiden kielitaito ei useinkaan riitä sairaanhoitajan tehtäviin. Tämä johtuu siitä, että suomalaisen tutkinnon suorittaneen ei tarvitse todistaa suomen kielen taitoaan Valviralle toisin, kuin ulkomailla tutkinnon suorittaneiden. Tällaisella sairaanhoitajalla saattaa olla sekä ulkomailla että Suomessa suoritettu korkeakoulutasoinen sairaanhoitajan tutkinto, mutta näistä huolimatta ei riittävää kielitaitoa selviytyä sairaanhoitajan tehtävistä. Suomen kieltä tarvitsee opiskella vielä lujasti sairaanhoitajan tehtäviin pääsemiseksi, joten tie koulutusta vastaavaan työhön muodostuu kohtuuttoman pitkäksi ja kivikkoiseksi.

Palkallisten harjoittelujen tavoitteena on
- tukea Suomeen jo muuttaneiden laillistamisprosessin sujuvuutta
- mahdollistaa laillistamiseen tähtäävissä opinnoissa olevien toimeentulo vaadittujen harjoittelujen ajalta
- jouduttaa englanniksi opiskelleiden ja laillistettujen sairaanhoitajien pääsyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin
- saada toimialalle lisää sairaanhoitajia.
Kehitimme mahdollisuuden palkalliseen harjoitteluun mitoituksen ulkopuolella ja toisen sairaanhoitajan ohjauksessa.

Palkalliset harjoittelut ovat mahdollisia kahdelle eri kohderyhmälle:
- ulkomailla tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille, jotka suorittavat laillistamiseen tähtääviä opintoja ammattikorkeakoulussa. Harjoittelun tarkoitus saada sairaanhoitajan ammattioikeudet Suomessa.
- englannin kielellä suomalaisen tutkinnon suorittaneille, joilla on laillistus, mutta ei riittävää kielitaitoa sairaanhoitajan tehtäviin. Harjoittelun tarkoitus on parantaa suomen kielen taitoa, että työskentely sairaanhoitajan tehtävissä on mahdollista.

Toimialalla varataan budjetti, joka mahdollistaa pätevöityvälle tai kielitaitoa kartuttavalle sairaanhoitajalle tosiasiallisen mahdollisuuden harjoitella palkallisesti, eikä hänen toimeentuloonsa tule lovea harjoittelun ajalta. Harjoittelussa hänellä on myös ohjaaja, joka saa ohjauspalkkion samasta budjetista.

Toimialalla palkallisten harjoittelujen kehittäminen on jatkoa pitkään tehdylle työlle ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien pätevöimiseksi. Vuosina 2005–2017 järjestimme vuosittain käynnistyviä RekryKoulutuksia. Tänä aikana opinnoista valmistui noin 170 AMK-sairaanhoitajaa.

Budjetti myönnettiin kokeiluluonteisesti ja sitä on varattu vuosittain alkaen vuodesta 2019.
Palkallisessa harjoittelussa olleen on mahdollista jatkaa työsuhdettaan myös harjoittelun jälkeen. Ensin pätevöityvän sairaanhoitajan nimikkeellä ja ammattioikeuksien myöntämisen jälkeen sairaanhoitajan nimikkeellä ja tehtävissä.

Vuonna 2023 tarjosimme 37 palkallista harjoittelua eri työympäristöissä 16:lle laillistamiseen tähtäävissä opinnoissa olevalle pätevöityvälle sairaanhoitajalle. Lisäksi tarjosimme Työpaikkasuomi-kieliharjoittelun 13 sairaanhoitajille, joilla oli sekä suomalainen tutkinto että ammattioikeudet, mutta ei vielä riittävää kielitaitoa selviytyä sairaanhoitajan tehtävistä. Yhteensä 29 harjoittelijasta 25 jatkoi työsuhdettaan toimialallamme.

Palkalliset harjoittelut ovat sisääntuloväylänä toimiva konsepti, jonka perusmallia mukautetaan kahden vuoden välein hankkeiden vaihtuessa. Parhaiten työnantajia palvelisi pysyvä malli ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien laillistamiseksi. Lisäksi olisi tärkeää, että englannin kielellä Suomessa tutkinnon suorittaneilla olisi valmistuttuaan sairaanhoitajan tehtäviin riittävä suomen kielen taito.

Toimialat

Toiminnot

Teemat