Maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien laillistamista edistävät palkalliset harjoittelut

Helsingin sosiaali-, terveys ja pelastustoimialalla on kaksi erilaista sisääntuloväylää ulkomailla tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille, joista toinen on

Maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien laillistusta edistävät palkalliset harjoittelut

Sotealan työvoimapulaa on helpotettu useiden vuosien ajan rekrytoimalla hoitohenkilöstöä ulkomailta. Eu-/ Eta-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille ei kuitenkaan ole pysyvää laillistamisväylää Suomessa, vaan opintoja on mahdollista suorittaa parin vuoden välein vaihtuvissa hankkeissa.

Maahan jo muuttaneet ulkomailla tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat ovat hakeutuneet ammattioikeuksien laillistamiseen tähtääviin hankeopintoihin ammattikorkeakouluun omatoimisesti. Opinnoissa ei suoriteta tutkintoa, joten aiempaa tutkintoa täydentävällä ei ole samaa mahdollisuutta saada opintososiaalisia etuja, kuin tutkinnonsuorittajilla. Opintoihin liittyy aina tietty määrä harjoittelua, jonka aikana pätevöityvällä ei ole lainkaan toimeentuloa, ellei hän työskentele täyttä työaikaa edellyttävän harjoittelun ohessa. Harjoittelua ei voi ilman ammattioikeuksia suorittaa sairaanhoitajan sijaisuudessa, koska pätevöityvällä ei ole samoja oikeuksia toimia tilapäisesti sairaanhoitajan tehtävissä, kuin tutkinnon suorittajilla.

Laillistamiseen tähtäävissä opinnoissa olevien lisäksi ratkaisuja kaipaa myös tilanne, jossa Suomessa sairaanhoitajan tutkinnon englannin kielellä suorittaneiden kielitaito ei ole riittävä sairaanhoitajan tehtäviin. Tämä johtuu siitä, että suomalaisen tutkinnon suorittaneen ei tarvitse todistaa YKI 3-tasoista suomen kielen taitoaan Valviralle toisin, kuin ulkomailla tutkinnon suorittaneiden. Tällaisella sairaanhoitajalla on sekä ulkomailla että Suomessa suoritettu tutkinto, mutta näistä huolimatta ei useinkaan vielä riittävää kielitaitoa selviytyä sairaanhoitajan tehtävistä. Suomen kieltä tarvitsee opiskella vielä lujasti sairaanhoitajan tehtäviin pääsemiseksi.

Palkallisten harjoittelujen tavoitteena on
- tukea Suomeen jo muuttaneiden laillistamisprosessin sujuvuutta
- mahdollistaa toimeentulo vaadittujen harjoittelujen ajalta
- jouduttaa Suomessa jo laillistettujen sairaanhoitajien pääsyä sairaanhoitajan tehtäviin, koska suomen kielen taito ei ole opintojen aikana kehittynyt sairaanhoitajan tehtävissä vaadittavalle tasolle
- saada toimialalle lisää sairaanhoitajia.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on kehitetty mahdollisuus palkalliseen harjoitteluun mitoituksen ulkopuolella ja toisen sairaanhoitajan ohjauksessa.

Palkalliset harjoittelut ovat mahdollisia kahdelle eri kohderyhmälle:
- ulkomailla tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille, jotka suorittavat laillistamiseen tähtääviä opintoja ammattikorkeakoulussa. Harjoittelun tarkoitus saada sairaanhoitajan ammattioikeudet Suomessa.
- englannin kielellä suomalaisen tutkinnon suorittaneille, joilla on laillistus, mutta ei riittävää kielitaitoa sairaanhoitajan tehtäviin. Harjoittelun tarkoitus on parantaa suomen kielen taitoa.

Toimialalla varataan budjetti, joka mahdollistaa pätevöityvälle ja kielitaitoa kartuttavalle sairaanhoitajalle tosiasiallisen mahdollisuuden harjoitella palkallisesti, eikä hänen toimeentuloonsa tule lovea harjoittelun ajalta. Harjoittelussa heillä on myös ohjaaja, joka saa ohjauspalkkion samasta budjetista.

Palkallisten harjoittelujen kehittäminen on jatkoa pitkään tehdylle työlle ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien laillistamiseksi. Vuosina 2005–2017 järjestimme vuosittain käynnistyviä RekryKoulutuksia.

Pätevöitymisopintojen siirtyessä hankkeisiin huomattiin pian, että tutkintoaan täydentävien oli vaikea tehdä Valviran edellyttämiä harjoitteluja, koska niiden ajalta olisi pitänyt ottaa omasta työstä työvapaata, mutta harjoittelun ajalta ei olisi ollut lainkaan toimeentuloa.

Harjoittelua ei voi tehdä sairaanhoitajan vakanssilla, koska ammattioikeuksia ei ole, eikä pätevöitymisopinnoissa olevilla ole samaa oikeutta toimia tilapäisesti sairaanhoitajan tehtävissä, kuin tutkinto-opiskelijoilla.

Budjetti myönnettiin kokeiluluonteisesti ja sitä on anottu vuosittain uudelleen alkaen vuodesta 2019.
Palkallisessa harjoittelussa olleen on mahdollista jatkaa työsuhdettaan myös harjoittelun jälkeen. Ensin pätevöityvän sairaanhoitajan nimikkeellä ja ammattioikeuksien myöntämisen jälkeen sairaanhoitajan nimikkeellä ja tehtävissä.

Vuonna 2023 tarjosimme 37 palkallista harjoittelua eri työympäristöissä 16:lle laillistamiseen tähtäävissä opinnoissa olevalle pätevöityvälle sairaanhoitajalle. Lisäksi tarjosimme Työpaikkasuomi-kieliharjoittelun 13 sairaanhoitajille, joilla oli sekä suomalainen tutkinto että ammattioikeudet, mutta ei vielä riittävää kielitaitoa selviytyä sairaanhoitajan tehtävistä. Yhteensä 29 harjoittelijasta 25 jatkoi työsuhdettaan toimialallamme.

Palkalliset harjoittelut ovat sisääntuloväylänä toimiva konsepti, jonka perusmallia mukautetaan kahden vuoden välein hankkeiden vaihtuessa.

Toimialat

Toiminnot

Teemat