Nuorisovaltuustotoiminnan näkyvyyden parantaminen

Ideoimme nuorisovaltuuston ja -hallituksen kokouksissa, miten nuorisovaltuuston näkyvyyttä tulisi parantaa. Nuorisovaltuuston näkyvyys koettiin riittämättömänä. Osallistuminen esimerkiksi nuorisovaltuustovaaleihin oli osassa kouluissa ja oppilaitoksissa vähäistä , koska nuorisovaltuustosta ei nuorilla ollut tietoa. Kehittämisellä halusimme tehdä nuorisovaltuustoa tunnetummaksi kaikille Rovaniemen nuorille, jotta nuorten tietämys omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan lisääntyy. Ajattelimme, että samalla näkyvyyden lisääminen auttaa nuorisovaltuustoa toimimaan yhdessä kaupungin muiden toimielinten kanssa. Keskeisenä tavoitteena oli saada nuorisovaltuustotoiminnan huomioon ottaminen tavanomaiseksi käytännöksi päätöksenteossa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.

Tahdoimme lisätä Rovaniemen nuorisovaltuuston tunnettavuutta rovaniemeläisten nuorten keskuudessa, sekä lisätä nuorisovaltuuston uskottavuutta kaupungin päättäjien silmissä. Tunnettavuuden kautta tahdoimme madaltaa nuorten vaikuttamisen kynnystä.

Tavoitteena oli myös jakaa omia tapoja muille Suomen kunnille ja nuorisovaltuustoille. Aloimme käyttää reaaliaikaisesti Instagramia, Snapchattia ja Facebook:ia. Kirjoitimme Rovaniemen kaupungin blogiin. Järjestimme kansalaiskeskustelun, sekä paneelikeskustelun. Hankimme some-puhelimen nuorisovaltuuston tiedotuksen käyttöön. Perustimme tiedotustyöryhmän vastaamaan nuorisovaltuuston tiedotuksesta. Edistimme yhteistyötä kaupungin tiedotuspäällikön kanssa ja viestintäyksikön kanssa. Järjestimme kouluvierailuja, joissa kerroimme oppilaille mikä on nuorisovaltuusto ja kuinka nuoret voivat vaikuttaa omiin asioihinsa (ympäristöön, turvallisuuteen, päätöksentekoon yms.). Järjestimme kyselyn kouluihin, jonka avulla selvitimme koululaisten tietoutta nuorisovaltuustotoiminnasta.

Kehittämistyön keskiössä olivat toiminnassa olevat nuoret sekä vastaavat virkamiehet. Kokeilunpaikka ideointia ja suunnittelua tehtiin nuorisohallituksen kokouksissa sekä perustetussa tiedotustyöryhmässä. Tämä nuorten ryhmä kantoi päävastuun kokeilun toteuttamisesta. Ulkopuolista rahoitusta tähän ei tarvittu, koska nuorisovaltuuston omaa budjettia pystyttiin toimenpiteiden jälkeen hieman nostamaan. Kehittämistoimenpiteisiin meni n. 400 euroa. Eli voitiin huolehtia some-puhelimen ostamisesta, kouluvierailuiden toteuttamisesta sekä yhteiskokousten järjestämisestä. Nuorisovaltuuston tunnettuus lisääntyi, someviestinnästä tuli nuorille arkipäivää. Tämä toiminta on suoraan nuorilta nuorille aikuisten tuen mahdollistamana. Kehittämisen tuloksena on aloitettu kaupungin kaikkien vaikuttamistoimielinten yhteiset tapaamiset ja nuorisovaltuuston rooli kaupungin toimielimissä on vahvistunut. Positiivinen lähestyminen asioihin ja nuorten tukeminen on saanut nuoret itse vaikuttamaan toimintaan, eikä niin, että aikuiset sanovat, mitä tulee tehdä.

Rovaniemen nuorisovaltuusto teki tämän kokeilun myötä haasteen kaikille kunnille Suomessa, että nuorisovaltuustojen resurssit ja toiminta tulisi tehdä tietyillä pelisäännöillä, jotta nuorilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Haasteeseen on vastannut 53 kuntaa tai kaupunkia eri puolilta Suomea. Nuoret saivat kokeiluun osallistuessaan kehitettyä omaa toimintaa ja näkivät myös, miten heidän tekemisiinsä suhtaudutaan myös laajemmassa perspektiivissä.

Rovaniemen nuorisovaltuusto on myös vastaanottanut kuntia eri puolilta Suomea, joille meidän toimintamallia on esitelty. Esittelijöinä ovat toimineet nuoret yhdessä työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Kempele, Liperi, Kittilä, Kolari, Enontekiö ovat pyytäneet koulutusta tai muutoin tutustumista Rovaniemen nuorisovaltuustomalliin. Yhdessä kehitettyä on kiva mallintaa myös muille käyttöön.

Toimialat

Toiminnot

Teemat