Opettajien työhyvinvointiohjelmat sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa

Nopeat yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat opettajien työhyvinvointiin kaikilla koulutusaloilla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (EU-OSHA 2018; Golnick & Ilves 2021; Hascher & Waber, 2021). Koulutushenkilöstö kohtaa joka paikassa samanlaisia haasteita, kuten henkilöstön ikääntyminen, työn digitalisointi ja työnhallinnan haasteet. Koulutusalalla psykososiaaliset riskit, kuten haastavat opiskelijatilanteet ja työmäärän epätasainen jakautuminen toimintakaudelle, liittyvät työn suunnitteluun, organisointiin ja johtamiseen paljastaen työhön liittyvää stressiä (EU-OSHA 2018; Golnick & Ilves, 2021; Hascher & Waber, 2021; Singh ym. 2020).

Suomessa suuri joukko sosiaali- ja terveysalan (SOTE) opettajia lähestyy eläkeikää (Opetushallinnon tilastopalvelu 2020). Opettajien työhyvinvointi on merkittävä tekijä opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin kouluissa (Saaranen ym. 2015; Harding ym. 2019) sekä annettuun opetuksen laatuun (Klusmann ym. 2008; Warne ym. 2013; Saaranen ym. 2015). Opettajien fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on tärkeää sen vaikuttaessa työn tuottavuuteen (Ahola ym. 2018; Alker ym. 2015), työhön sitoutumiseen ja sairaslomiin (Chambers ym. 2019; STM 2019; Yedidia ym. 2015).

"Sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointi Suomessa" -tutkimus- ja kehittämishankkeen, 2020-2023 tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä kehittää opettajien päivittäistyöhön soveltuvat yksilötason ja työyhteisötason työhyvinvointiohjelmat. Lopullisena tavoitteena oli ylläpitää ja edistää ammatillisten opettajien työhyvinvointia edistäviä toimintoja työn arjessa yksilö- ja organisaatiotasolla lisäten yksilön omia sekä työyhteisön voimavaroja opetusalan organisaatioissa suhteessa työn kuormittavuuteen.
"Sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointi Suomessa" -tutkimus- ja kehittämishankkeessa 2020-2023 toteutettiin syksyllä 2020 laaja poikkileikkaustutkimus kartoittaen sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointia ja sen kehittämistarpeita. Tulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan opettajat kokevat vahvaa ammatillista osaamista, kokevat oman työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä saavat apua ja tukea työyhteisössä työtovereiltaan. Työ koetaan kuitenkin henkisesti vaativaksi ja työn koetaan ruuhkautuvan. Lisäksi kehittämistarpeita koetaan työhyvinvointia ylläpitävässä ja edistävässä toiminnassa. Tulokset toimivat yksilö- ja työyhteisötason työhyvinvointiohjelmien kehittämisen pohjana.

Hankkeessa testattiin ja arvioitiin näyttöön perustuvat työhyvinvointiohjelmat yksilö- ja työyhteisötasolla interventioasetelmalla opettajien päivittäistyössä sosiaali- ja terveysalan toisella asteella sekä korkeakouluasteella. Yksilötasolla kartoitettiin ensin yksilötason interventioita kirjallisuuskatsauksella.
Tulokset osoittivat, että yksilötason työhyvinvointi-Interventioilla on saavutettu suotuisia tuloksia opettajien fyysiseen ja psyykkiseen yksilölliseen työhyvinvointiin. Tuloksia hyödynnettiin kehitettäessä digitaalinen yksilötason työhyvinvointi- interventio SHINE (= Self Help Intervention for Educators). Ohjelma testattiin ammatillisen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opettajilla, joilla oli todettu olevan haasteita etenkin psyykkisen työkuorman osalta.

Interventio toteutettiin keväällä 2022 kolmen kuukauden aikana kahdessa toisen asteen oppilaitoksessa. Yksilötason digitaalinen työhyvinvointiohjelma toteutettiin kvasikokeellista tutkimusasetelmassa toisen asteen SOTE-alan opettajien keskuudessa.

Työyhteisötason työhyvinvointiohjelma toteutettiin lokakuu 2021 – tammikuu 2023 yhden ammattikorkeakoulun terveysalan työyhteisössä toisen ammattikorkeakoulun työyhteisön toimiessa kontrolliryhmänä. Työyhteisötason työhyvinvointiohjelma muodostui neljästä komponentista (työhyvinvoinnin verkkokoulutus, työhyvinvoinnin kehittämisryhmän muodostaminen, työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman laatiminen ja työhyvinvoinnin kehittämistoimet). Verkkokoulutus sisälsi teoriatietoa työhyvinvoinnista ja mahdollisti työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman toteuttamisen.

Työyhteisölle tarjottiin työhyvinvoinnin verkkokoulutus, joka sisälsi tietoa työhyvinvoinnista ja sen eri osa-alueista (työolot, työyhteisö, työntekijän voimavarat ja työ, ammatillinen osaaminen) ja työhyvinvoinnin kehittämisestä. Lisäksi työyhteisössä muodostettu työhyvinvoinnin kehittämisryhmä osallistui verkkokoulutuksen laajempaan kokonaisuuteen, jossa luotiin omaan työyhteisöön omista tarpeista lähtöihin oleva työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Työyhteisötason kehittämissuunnitelman implementoinnissa toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen menetelmillä organisaation tarpeista nousevia työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä. Kehittämissuunnitelmaan liittyi alku-, väli- ja loppuarviointi (kyselyt), jotka toimivat perustana kehittämistoimien suunnittelussa ja arvioinnissa.

Työhyvinvoinnin verkkokoulutus jatkokehitettiin kaikille avoimeksi ja yleisesti koulutusalalle tarkoitetuksi MOOC-verkkokoulutukseksi (Massive Open Online Course, 5 op) "Työhyvinvointia koulutusalalle".

Hanke sai OAJ:n Työhyvinvointirahaston rahoituksen vuosille 2021–2023. Hanketta johti Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos. Yhteistyökumppaneina toimi Turun yliopiston hoitotieteen laitos sekä Ammatilliset opettajat AO ry.


Yksilötason työhyvinvointi-intervention tuloksissa havaittiin yksilötason intervention myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat edistää työstä palautumista. Lisäksi osallistujilla oli positiivisia kokemuksia yksilötason intervention käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä. Yksilötason digitaalista työhyvinvointiohjelmaa voidaan hyödyntää työajalla opettajien päivittäisessä työssä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Digitaalisen intervention ja työyhteisön tuella saatiin hyviä tuloksia yleisen hyvinvoinnin ja palautumisen edistämisessä sekä voimavarojen itsesäätelykeinoissa. Digitaalista interventiota voidaan fasilitoida työpäivän aikaiseen stressin hallintaan, fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, työn tauottamiseen ja palautumisen kokemukseen. Erityisesti uran alussa olevilla opettajilla tällaisesta työpäivän aikaisesta interventiosta näyttäisi olevan hyötyä palautumisessa ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä.

Työyhteisötason työhyvinvointi-intervention kokonaistuloksissa kokemukset työnantajan tukemasta työhyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta nousivat, mutta muutoksia työhyvinvoinnissa ei vuoden seurannassa esiintynyt. Osallistujien kokemuksien mukaan työyhteisötason työhyvinvointiohjelma koettiin hyödylliseksi ja soveltuvaksi ohjelmaksi työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisessä.

Tutkimus- ja kehittämishankkeessa toimintatutkimuksena toteutetun työyhteisötason työhyvinvointiohjelman pohjalta on kehitetty MOOC-opintojakso (Massive Open Online Course, 5 op) nimellä ”Työhyvinvointia koulutusalalle”. Opintojakso pilotoidaan ja arvioidaan eri koulutusasteilla syksyllä 2023, jonka jälkeen koulutusorganisaatiot ja heidän henkilöstönsä voivat hyödyntää Itä-Suomen avoimen yliopiston ja digicampuksen opintotarjonnassa olevaa Työhyvinvointia koulutusalalle -verkkokoulutusta työhyvinvoinnin edistämisessä omassa organisaatiossaan, opettajien täydennyskoulutuksessa ja opettajankoulutuksessa eri koulutusaloilla ja -asteilla. Osallistujan on mahdollista saada opintojaksosta opintosuoritus ilmoittautumalla UEF:n Avoimen yliopiston opiskelijaksi.

Hankkeessa on toteutettu yksilö- ja yhteisötason työhyvinvoinnin interventiot, joita voidaan toteuttaa jatkossa eri koulutusaloilla ja -asteilla. Toimintatutkimus on menetelmällisesti mahdollistanut sote-opettajien työhyvinvoinnin kehittämisen tutkimusperustaisesti huomioiden myös kohdeyhteisöjen kehittämistarpeet. Yksilötason työhyvinvointiohjelmassa toteutettuja digitaalisessa interventioita voidaan hyödyntää osana opettajien päivittäistä työtä. Tutkimusperusteisesti saatiin tietoa siitä, kuinka digitaalisella interventiolla voidaan vahvistaa opetushenkilöstön voimavaroja suhteessa kuormitustekijöihin. Digitaalisia interventioita voidaan hyödyntää vastaavissa työyhteisöissä. Työyhteisötason työhyvinvointiohjelma neljää komponenttia (työhyvinvoinnin verkkokoulutus, työhyvinvoinnin kehittämisryhmän muodostaminen, työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman laatiminen ja työhyvinvoinnin kehittämistoimet) voidaan hyödyntää tulevaisuudessa vastaavissa työyhteisöissä. Yleisesti koulutusalalle tarkoitettua MOOC-verkkokoulutusta "Työhyvinvointia koulutusalalle" voivat hyödyntää laajemmin kaikki opettajat ja koulutusalan johtotehtävissä olevat sekä muut asiantuntijat työhyvinvoinnin edistämisessä omassa organisaatiossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä yksilö- että työyhteisötasolla kehitetyillä työhyvinvointi-interventioilla voidaan edistää SOTE-alan opettajien työhyvinvointia, mutta tulokset ovat käytettävissä myös laajemmin eri kouluasteilla toimivien opettajien työhyvinvoinnin arvioinnissa ja kehittämisessä sekä päätöksenteon ja koulutuksen tukemisessa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hankkeessa on jatkettu pitkäkestoista työhyvinvoinnin teoreettista tutkimusta; hankkeen aineistoa hyödyntäen on kehitetty työhyvinvointimittaristoa ja jatkettu työhyvinvoinnin mallin sekä teorian kehittämistä. Työhyvinvoinnin teoria ja malli ovat hyödynnettävissä laajemmin työhyvinvoinnin edistämisessä eri alojen työyhteisöissä.

Hankkeen tuloksia on raportoitu lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä ja ammatillisissa julkaisuissa ja konferenssiesityksissä. Hankkeen tulosten levittäminen ja toimintamallien kehittäminen jatkuu edelleen.
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/sosiaali-ja-terveysalan-opettajien-tyohyvinvointi-suomessa-tutkimus-ja-kehittamishanke-2020-2023/

Toimialat

Toiminnot

Teemat